Unkarilaisia pääsiäisperinteitä

Unkarissa pääsiäinen on tärkeä juhlapyhä, joka on perinteisesti kansoittanut kirkot ja kerännyt perheet yhteen. Monet pitävät pääsiäisenä pitkän viikonlopun, pääkaupunki hiljenee ja uinuvat pikkukylät heräävät eloon.

Unkarilaisiin pääsiäisperinteisiin on sulautunut monia muinaisia keväisiä hedelmällisyysriittejä. Kristinuskoa edeltävältä ajalta on peräisin esimerkiksi palmusunnuntaina (unkariksi virágvasárnap eli kukkasunnuntai) aikaisemmin harrastettu tapa valmistaa talvea symboloiva olkinukke (kisze), jonka naimaikäisten tyttöjen muodostama kulkue kuljetti kylän ulkopuolelle ja heitti jokeen. Virpomisen unkarilainen vastine on villőzés, hedelmällisyysriitti, jossa kylällä kulkevia nuoria neitoja ”lyötiin” oksilla ja toivotettiin heille naimaonnea.

Pitkäperjantain kristillisiin perinteisiin on kuulunut paastoaminen, passioesitykset ja Marian itkuvirret, jotka ovat unkarilaisen kansanrunouden tärkeä erikoislaji. Pääsiäislauantain iltapäivän ja illan messu ehtoollisineen ja ristisaattoineen (körmenet) ovat olleet kirkkovuoden kauneimpia kohokohtia. Pääsiäisen pääjumalanpalvelus on sekä katolisilla että protestanteilla pääsiäissunnuntain aamuna. Kirkkomenojen jälkeen on perinteisesti vietetty perhejuhlaa.

Unkarin tunnetuin hedelmällisyysriitti ja eksoottisin ainakin osittain säilynyt pääsiäistapa on locsolás, pääsiäismaanantaina tapahtuva naisten kastelu. Kasteluriitillä on raamatullinen viittauksensa: Jeesuksen hautaa vartioineet sotilaat kaatoivat vettä ylösnousemuksen huomanneiden ja siitä todistaneiden naisten päälle. Raamatun tapahtumaa hieman muunnellen kulkivat unkarilaiskylien nuoret miehet vuosisatojen ajan joukolla kastelemassa naimaikäisiä tyttöjä. Tavallisimmin tytöt vietiin kotipihojensa kaivolle, ja kasteltiin ämpärillä sanamukaisesti läpimäriksi. Nykyään ei kastelu tapahdu enää yhtä rajusti, vaan vain vertauskuvallisesti, kölninvettä naisten päälle pirskottamalla. Monissa perheissä kastelu on nykyisin pikkupoikien tehtävä. Kastelutapahtumaan on liittynyt myös koristeltujen pääsiäismunien (hímes tojás) antaminen; tytöt antoivat pojille munan kastelun vastalahjaksi. Perinteiset munat ovat käsinmaalattuja, vaha- tai helmikoristeisia.

Pääsiäisateria on vuoden runsaimpia. Paastosta on pidetty tavallisesti kiinni vain pitkäperjantaina, jolloin ei ole sopinut syödä lihaa. Suolattu kinkku otetaan esiin lauantaina, ja sitä syödään pitkin pääsiäistä kananmunien ja piparjuuren kera. Lammas on aikaisemmin ollut perinteinen pääsiäisruoka myös Unkarissa, mutta nykyään sitä syödään harvemmin. Pääruoka on tavallisesti kanaa tai kalkkunaa. Tyypillinen leivonnainen on unikko- tai saksanpähkinätäytteinen pulla (kalács).

Pääsiäisruoan siunaaminen kirkossa on vanha tapa, joka on säilynyt vielä joillakin paikkakunnilla. Siunattujen ruokien jätteitä käytettiin ennen maagisiin tarkoituksiin: kinkun luu ripustettiin hedelmäpuuhun ja pullanmurut siroteltiin kanoille, jotta tuottavuus olisi taattu.

Hyvää pääsiäistä! – Kellemes húsvéti ünnepeket!

Lue lisää lähteenä käytetystä kirjasta: Pieni unkarilainen juhlakirja (Suomi-Unkari Seura, toim. Outi Hassi, 2000)