Anna Kovács

Hevoskansa unkarilaiset

– hevoshistoriaa ja tämän päivän ratsastusmatkailua

 

Unkarilaisen hevosen historia

Unkarilaisten ja suomalaisten yhteinen alkukoti 4000-luvulla ennen ajanlaskumme alkua sijaitsi Ob-joen yläjuoksun tienoilla Uralin takana. Sieltä suomalaiset lähtivät jo 3000-luvulla eaa. parempien maitten etsintään. Unkarilaisten esi-isät lähtivät vaeltamaan pienikokoisten mutta vahvajalkaisten kylmäveristyyppisten hevostensa kanssa n. 2000 vuotta myöhemmin. Heillä oli jo tuolloin tietämystä hevoskasvatusperinteestä, ja heidän elämäntapansa oli puolipaimentolaista.

Uusilla alueilla unkarilaiset törmäsivät vieraisiin kansoihin, ja useimmiten syntyi yhteenottoja ja sotia. Silloin unkarilaiset turvautuivat parhaaseen taitoonsa – ratsastukseen. Sekä tytöt että pojat opetettiin ratsastamaan heti kun he siihen pystyivät. Jotta myös lasten olisi ollut helpompi pysyä satulassa, unkarilaiset kehittivät jalustimen, joka takasi vakaamman istunnan. Jalustimen avulla unkarilaiset saattoivat myös kehittää muille tuntemattomia taistelutaitoja: he pystyivät kääntymään satulassa ja osumaaan jousella takaa tulevaan viholliseen – horjahtamatta alas hevosen selästä. Jotta tällainen temppu onnistuisi, hevosen on oltava hyvin koulutettu ja ratsastajan on voitava luottaa hevoseensa täysin.

Unkarilaiset viettivät kaikki päivät hevostensa kanssa, ja niihin luotettiin ja kiinnyttiin. Vuonna 908, kun unkarilaiset olivat jo asettuneet Karpaattien altaan alueelle keskiseen Eurooppaan, kirjoitti pappi Regino Prümissä, nykyisessä Saksassa: ”He matkustavat, ajattelevat, seisoskelevat ja juttelevat hevostensa selässä”. Tällainen syvä suhde hevosen ja ihmisen välillä oli luultavasti ennen näkemätöntä Euroopassa: hevonen oli tasavertainen kumppani, ei pelkkä käyttöesine. Unkarilaiset myös hautasivat hevoset kaatuneiden soturien vierelle, jotta he voisivat jatkaa yhdessä matkaa ikuisuuteen. Hevonen oli ystävä ja kumppani niin elämässä kuin kuoltuaankin.

Tällainen kiintymys ja vaativa yhteistyö hevosen ja ratsastajan välillä on verrattavissa nykyajan hevosurheiluun: esimerkiksi esteratsastuskilpailussa hypyt onnistuvat vain, jos ratsu ja ratsastaja luottavat toisiinsa täydellisesti. Viime vuosikymmenen aikana Unkarissa on kehitetty uudestaan urheilulajiksi näyttävä hevosjousiammunta, joka on itse asiassa vanhin unkarilainen ratsastuslaji. Lisää aiheesta osoitteessa www.lovasijaszat.hu

Tämä historiallinen tausta ja unkarilaisten saapuminen nykyisen Unkarin alueelle ja sen valloitus, ns. honfoglalás vuosina 894-900 on kaikkien unkarilaisten ylpeyden aihe. Unkarilaiset saavat jo ennen kouluun menoa kuulla monet tarinat Árpád-ruhtinaasta, joka johti kansan valkoisella oriillaan Karpaattien läpi Unkariin.

Useiden lähteiden ja myös valkoisen hevosen tarun mukaan Árpádin ori oli lämminverisen arabihevosen tyyppinen. 2000 vuotta kestäneellä vaelluksellaan Ob-joen varrelta Keski-Eurooppaan unkarilaiset olivat saaneet naapurikansoiltaan vaikutteita jotka ulottuivat paitsi kieleen, myös kulttuuriin ja sen mukana myös hevosten kasvatukseen. Muilta kansoilta lahjaksi saadut tai ryöstetyt hevoset olivat rakenteeltaan kevyempiä kuin heidän alkuperäiset ratsunsa, joiden oli vielä idän aroilla täytynyt kyetä kestämään äärimmäisiä sääoloja.

Nykyään Unkarissa kasvatetaan useita kotoperäisiä hevosrotuja, tunnetuimpinä unkarilainen lipica eli lipizzanhevonen, shagya-arab, nonius, gidran, furioso, kisbérin puoliverinen ja unkarin kylmäverinen. Kuuluisimpia siittoloita ovat mm. Mezőhegyes (vuodesta 1785), Bábolna (1789), Kisbér (1853) ja Szilvásvárad.

Szilvásváradin Koillis-Unkarissa kylässä toimii kuuluisa lipizzanhevossiittola. www.menesgazdasag.hu, www.szilvasvarad.hu Toisen maailmansodan aikana lipizzanhevoskanta pelastettiin sodan jaloista Szilvásváradin kylän lähellä sijaitsevaan laaksoon. Näin nämä lipizzalaiset eivät joutuneet sotasaaliiksi, kuten tuhannet muut unkarilaiset hevoset, joita vietiin sekä länteen että itään.

Bábolnan siittolassa kasvatetaan shagya-arabia www.babolnamenes.hu, Mezőhegyesissä noniusta, furiosoa sekä Mezőhegyesin urheiluhevosta, ja Lounais-Unkarista löytyy monipuolinen Rádiházan siittola www.radihaza.hu.

Lisäksi siittolat tarjoavat myös majoitusta, ratsastusta ja valjakkoajoa.

Unkarilaisilla on pitkä hevoskansan tausta, josta he ovat itsekin tietoisia. Nyky-Unkarissa kuitenkin melko harva osaa ratsastaa. Yhtenä syynä on sosialismin aikainen ratsastuskielto: ratsastusta pidettiin ylimysten huvina. Tämän johdosta vuonna 1954 niin sanotut husaarit eli ratsuväki lakkautettiin, ja pitkät perinteet katkesivat. Moni ratsuväen parhaista husaareista lähti ulkomaille opettamaan, tunnetuimpana Bertalan Némethy, joka johti vuosikymmenten ajan Yhdysvaltojen esteratsastusjoukkuetta.

Unkarilaisella talonpojalla oli kuitenkin aina käytössään hevonen – vaikka se olisi ollutkin valtion omistuksessa. 1970-luvulta alkaen kilpailuperinne alkoi jälleen elpyä valtion hevossiittoloista käsin.

Hevosmatkailusta

Ratsastusmatkojen tarjonta kasvaa ja monipuolistuu hyvää vauhtia. Hevosmatkaa suunnittelevan kannattaa ottaa tarkoin selvää eri matkakohteiden mahdollisuuksista.

Perinteisen ratsastusvaelluksen lisäksi tarjolla voi olla myös valjakkoajoa, hevossiittoloihin tutustumista, erilaisia hevostapahtumia kuten ratsastus- ja valjakkokilpailuja tai vaikkapa historiallisia linnajuhlia turnajaisineen Myös kylpylä- ja viininmaistajaisretkiä on usein mahdollista yhdistää hevosmatkailuun katso esim. www.itthon.hu

Unkarissa matkailukäyttöön valitut hevoset sopivat hyvin myös maastovaelluksiin. Pitkiin retkiin sisältyy ainutlaatuinen mahdollisuus kokea ja nähdä Unkarin maaseudun elämää. Samalla voi aistia tuulahduksia menneestä maailmasta. Talleja löytyy ympäri maata ratsastus.net.

Matkalle lähtijän kannattaa etukäteen selvittää,minkälainen maasto ympäröi valittua ratsastustallia, sillä vaikka Unkari on pieni maa, sen alueiden välillä on suuria maantieteellisiä eroja. Yleistäen: Pohjois- ja Länsi-Unkarin maaseudun maisemat ovat metsäisiä, kumpuilevia ja vehmaita, kun taas Itä- ja Etelä-Unkarissa on pustaa ja laajoja tasankoja.

Ratsastusvaelluksen ohessa on yleensä mahdollista seurata ryhmää valjakolla. Siten mukaan pääsevät myös ratsastusta taitamattomat tai muuten vain valjakkoajosta innostuneet.

Unkarissa vahvin ja menestyksekkäin hevosurheilulaji on valjakkoajo. Etenkin Lázárin veljekset Vilmos ja Zoltán ovat voittaneet monia maailmanmestaruuksia. Lázárit ovat tehneet paljon valjakkoajon ja koko hevosurheilun hyväksi, ja harrastuksen suosio nousee Unkarissa. Heidän tallillaan, Lázár Lovasparkissa www.lazarlovaspark.hu on mahdollisuus osallistua monenlaiseen toimintaan ja tapahtumiin. Lázár Lovaspark sijaitsee Gödöllőn lähellä n. 30 km päässä Budapestistä.

Gödöllőn linna tunnetaan Itävalta-Unkarin Elisabethin ratsastus- ja metsästysretkien tukikohtana, jonne keisarinna usein pakeni Wienin hovielämää. Elisabeth eli Unkarin rakastettu Sissi-kuningatar vietti paljon aikaa Gödöllőssä. Tänä päivänä Gödöllő on suosittu lomakohde, ja hiljattain korjatun linnan puistossa järjestetään konsertteja sekä näyttäviä ratsastusesityksiä, jossa pääosassa ovat naispuoliset ratsastajat upeine historiallisine pukuineen www.kiralyikastely.hu.

Unkarissa järjestetään kesäisin paljon hevoskilpailuja, joissa on yleensä myös ratsastus- ja valjakkoajoluokkia. Perinteinen ja suurin hevostapahtuma on touko-kesäkuussa järjestettävä Hortobágyi Lovasnapok. Hortobágyin hevospäivien perinteiseen ohjelmaan kuuluu mm. Unkarin esteratsastusderby, nelivaljakkokilpailu ja paimenmestaruuskilpailu. Muuta ohjelmaa ovat paimentanssien kilpailu sekä suojeltujen unkarilaisten hevosrotujen näytös.  www.hnp.hu

Kesäjuhlia historiallisissa linnanraunioissa järjestetään mm. Nagyvázsonyissa, Diósgyőrissä, Sümegissä ja Veszprémissä. Nagyvázsonyin juhlat ovat erityisesti tunnettuja turnajaisistaan ja hevosesityksistään www.kinizsivar.hu. Komáromin hevosteatterikin tarjoaa elämyksiä ympäri vuoden. www.lovasszinhaz-komarom.hu

Budapestissä merkittäviä tapahtumia ovat kesäkuinen Kansallinen laukkatapahtuma www.vagta.hu sekä joulukuisin järjestettävä Budapest Horse Show.

Unkarin keskikesä voi yllättää kokeneenkin matkailijan 35-40 asteen kuumuudellaan. Hevosohjelmien lomassa tervetullutta vaihtelua ja virkistystä voi tuoda käynti museoissa, kesämarkkinoilla ja festivaaleilla, viinikellareissa ja kylpylöissä. Näitä kaikkia löytää ympäri maata, pienistäkin kylistä.