Esztergom – basilikasta tunnettu kaupunki

Tonavan rannalla sijaitseva Esztergom tunnetaan basilikastaan. Kuva Wikimedia Commons. Fülöp Stipkovits.

Tonavan rannalla sijaitseva Esztergom tunnetaan basilikastaan. Kuva Wikimedia Commons. Fülöp Stipkovits.

Marketta Huitu

Vuoden 2016 Ystävyyskaupunkikokous pidetään Esztergomissa, Espoon ystävyyskaupungissa. Espoolaiset voivat olla ylpeitä: heidän kumppanissa on maansa vanhimpia kaupunkeja, jossa kuningas Tapani Pyhä on luultavasti syntynyt ja kääntynyt kristinuskoon. Jo roomalaiset olivat asettuneet alueelle: se oli saanut nimen Salvio Mansio ja paikkakunnalle rakennettu torni muodosti osan Rooman valtakunnan rajaa turvaavaa muuria eli limesiä. Keisari Marcus Aurelius oleskeli jonkin aikaa Salvio Mansiossa ja kirjoitti siellä filosofista teostaan (suomennettu nimellä Itsetutkiskelua). Espoo voi ylpeillä keskiaikaisella kirkollaan, mutta sen ystävyyskaupunki panee paremmaksi.

Esztergom sijaitsee Tonavan mutkassa, ja on sen Unkarin puoleisista kaupungeista pohjoisin. Slovakiassa, vastapäätä joen toisella puolella, on Štúrovon kaupunki (unkariksi Párkány). Nykyään nämä kaksi kaupunkia ovat käytännössä kasvaneet yhteen. Esztergom sijaitsee Pilis-vuoriston juurella, länteen Visegrád-vuoristosta. Tonava ympäröi kaupunkia puolikaaren muotoisena ja jakautuu kahteen osaan, Tonavaan ja Pikku-Tonavaan, joiden väliin jää saari. Vanhakaupunki sijaitsee vuorella, jota lännessä rajoittaa joki, idässä taas vuori, joten asutus on sijoittunut pohjois-etelä -suuntaisesti. Vuoria tai kukkuloita onkin kaupungissa useita. Alueella on runsaasti järviä, ja lähistöllä Tonavaan virtaa runsaasti jokia ja puroja.

Unkarin historiassa Esztergom on nykyisestä pienuudestaan (vuonna 2015 asukkaita oli n. 28 000 henkeä) huolimatta erittäin huomattava. Maahantulon jälkeen suurruhtinas Géza, Pyhän Tapanin isä, valitsi Esztergomin hallintopaikakseen ja rakennutti sinne kivilinnoituksen. Tapani I, samoin kuin monta muutakin Unkarin kuningasta, kruunattiin siellä. Maan ensimmäinen tuomiokirkko rakennettiin tähän kaupunkiin, joten on luonnollista, että se on nykyäänkin arkkihiippakunnan keskus ja hercegprímasin, Unkarin katolisen kirkon arkkipiispan asuinpaikka. Niinpä yksi Esztergomin nimityksistä onkin ”Unkarin Rooma”. Esztergom oli vielä merkittävä siitä, että siellä oli 1200-luvun alkuun asti maan ainoa rahapaja.

1100-luvulla Esztergomissa kävi arvovieraita, esimerkiksi Saksan keisari Kondrad, Ranskan kuningas Ludvig VII sekä Fredrik Barbarossa, Saksalais-roomalaisen valtakunnan keisari. Sarja on jatkunut aivan nykyaikaan saakka: Japanin keisari Akihito kävi Esztergomissa vuonna 2002. Uutta aikaa edustavat valkokankaan kansainväliset tähdet, jotka ovat käyneet filmaamassa kaupungissa (Brad Pitt ja Angelina Jolie v. 2010).

Historiansa aikana Esztergom on joutunut moneen kertaan sodan jalkoihin: tataarit valloittivat ja hävittivät kaupungin vuonna 1242. Turkkilaiset tekivät siitä Osmannien valtakunnan rajalinnoituksen v. 1543. Se valloitettiin takaisin v. 1595, mutta turkkilaisvalta palasi jo 1605. Vasta 1683 Puolan kuninkaan Jan Sobieskin onnistui häätää turkkilaiset. Sitten tulivat Ferenc Rákóczi II:n kurucit, jotka valloittivat kaupungin 1706. Vapaussodan aikana 1848–1849 sekä Kossuth että Széchenyi oleskelivat Esztergomissa, ja kaupungin lähistöllä käytiin voittoisa taistelu itävaltalaisia vastaan.

Basilika ja silta

1900-luvulla, toisen maailmansodan aikana, saksalaiset räjäyttivät Tonavan yli vievän Mária Valéria -sillan (rakennettu v.1895). Taistelut kaupungin ympäristössä loppuivat vasta vuoden 1945 maaliskuussa. Mária Valéria -silta oli ollut hyvin tärkeä yhdistäjä joen toisella puolella sijaitsevan Párkányin kanssa. Vasta uuden sillan vihkiminen 2001 palautti nyt kahteen eri valtakuntaan kuuluvan kaupungin yhteen. Samalla myös niiden yhdessä muodostama talousalue elpyi.

Tällainen historia takaa, että kaupungissa on paljon nähtävää. Tunnusomaisin on tietysti Tonavan yli näkyvä valtaisa basilika: kirkko, joka on Unkarin korkeimpia rakennuksia. Siitä on tullut koko kaupungin symboli. Kirkko rakennettiin klassisistiseen tyyliin 1800-luvulla kuuluisalle linnavuorelle, jolla Tapani Pyhän uskottiin kruunatun. Keskiajalla basilikan paikalla oli Pyhän Adalbertin, Tapani Pyhän opettajalle omistettu tuomiokirkko. Basilikan lähellä on vanha linna, jonka pohjoisrondellassa on Miklós Meloccon tekemä veistos nimeltään Tapanin kruunaus. Mielenkiintoinen on myös kukkulan alla kulkeva, vanhaa asutusta yhdistänyt tunneli, joka tunnetaan nimellä Sötétkapu eli ”Pimeäportti”.

Linnan lisäksi mielenkiintoinen on myös linnan ja Tonavan välissä sijaitseva Vízivárosin eli ”Vesikaupungin” kaupunginosa, jossa on kapeita ja kiemurtelevia nupukivikatuja ja -kujia. Täällä on runsaasti turkkilaiskauden muistoja sekä arkkipiispan palatsi. Pääaukion ruttopatsas madonnoineen muistuttaa vuoden 1739 ruttoepidemiasta.

Esztergomissa kannattaa käydä museoissa. Sen Kristillinen museo (Keresztény Múzeum) on Unkarin rikkain ja maailman kolmanneksi rikkain hiippakuntamuseo. Arkkihiippakunnan tuomiokirkon aarrekammiossa (Főszékesegyházi Kincstár) on korvaamattoman arvokkaita tekstiilejä ja kultasepäntöitä, esim. 1400-luvun puolivälistä peräisin oleva goottilaistyylinen Suki-ehtoollismalja eli kalkki. Näiden lisäksi on runsaasti muita tutustumisen arvoisia museoita, arkistoja ja kirjastoja.

Unkarilaisia on julistettu pyhimyksiksi 34 henkeä. Näistä kolmannes asui Esztergomissa. Myös ainoan unkarilaisperäisen munkkijärjestön, Ordo Fratrum Sancti Pauli Primi Erimatae (Pálos rend), yksi perustaja, autuas Esztergomin Eusebius eli kaupungissa 1200-luvun puolessavälissä. 1600-luvun kuuluisa sotapäällikkö kenraali János Bottyán eli ”sokea Bottyán” (Vak Bottyán) syntyi kaupungissa. Hänen palatsinsa on yhä pystyssä. Näiden lisäksi kaupungissa on asunut tai työskennellyt monia maan kulttuurihistorian suuria henkilöitä.
Ja vielä yksi tieto: Zwackin Unicumin alkuperäisreseptiä säilytetään Esztergomissa basilikan arkistossa.

Kaiken kulttuurisen rikkautensa perusteella Esztergom onkin päässyt ehdokkaaksi Unescon maailmanperintölistalle.
Esztergom on ollut tärkeä kauppapaikka Tonavan varrella. Sen taloushistoriasta löytyy rahapajan lisäksi kaivosteollisuutta kuin koneteollisuuttakin. Tällä hetkellä merkittävin työllistäjä on Suzukin autotehdas.

Bussilla, junalla ja vesitse

Budapestistä Esztergomiin pääsee helposti, nopeasti ja mukavasti. Matkaa on linnuntietä vain 40 km, mutta käytännössä noin 50 kilometriä. Matkustaja voi valita oman auton, junan tai bussin. Jos on aikaa, voi lähteä myös päiväristeilylle, jolloin voi nauttia maisemista ja nähdä Tonavan mutkan kaupungit ja kylät. Junat lähtevät Nyugati-asemalta ja bussit Árpád-sillan linja-autoasemalta. Reittivaihtoehtoja on kaksi. Niistä Dorogin kautta kulkevat eivät seuraa jokea. Toinen reitti on siis kauniimpi, koska se kulkee Szentendren ja Visegrádin kautta. Linja-autovuoroja on myös enemmän kuin junia.

Artikkeli on ilmestynyt Suomi-Unkari-lehdessä 2-2016.