Unkarilainen kansanmusiikki

  • Kirjoittanut Tuula Kivistö

Unkarilainen kansanmusiikki on enimmäkseen tanssimusiikkia niin kuin kansanmusiikki usein on. Unkarissa on hyvin vahva kansanlaulun perinne, kansanlauluja arvostetaan suuresti, niitä lauletaan ja tutkitaan paljon. Unkarilaisissa kansanlauluissa on tyypillistä pentatoninen eli viisisävelinen asteikko (esim. la, do, re, mi, so). Unkarin romaneilla on lisäksi oma kansanlauluperinteensä, jossa laulun säestyksenä käytetään esim. mandoliinia, kitaraa, kannua ja lusikoita.

Unkarilaisessa kansanmusiikissa käytetään paljon koristelua, muuntelua ja improvisointia.

Unkarilainen kansanmusiikki on jaettu eri alueiden mukaan, niin sanotusti musiikillisiin murteisiin sen mukaan, minkä tyyppistä kansanmusiikkia alueella soitetaan. Jo Béla Bartók jakoi Unkarin musiikillisesti neljään osaan; Transdanubiaan (Länsi-Unkari), Ylä-Unkariin, Unkarin tasankoon (Alföld) ja Transilvaniaan. Transilvania on maantieteellisesti Romanian valtion puolella, mutta miljoonia unkarilaisia asuu Unkarin rajojen ulkopuolella ja juuri Transilvaniassa on paljon unkarilaisia kyliä. Historian aikana Unkarin musiikkiin ovat vaikuttaneet valloittajat ja naapurimaat.

Unkarilaisessa kansanmusiikissa käytetään tuttuja instrumentteja kuten viulua, alttoviulua, klarinettia, haitaria ja kontrabassoa. Unkarilaisia soittimia ovat mm. cimbalom, sitra (citera) sekä tárogató, joka on klarinetin sukuinen puhallinsoitin, ja ütõgardon, joka muistuttaa selloa, mutta onkin rytmiä antava soitin. Cimbalom muistuttaa rakenteellisesti kanteletta. Sen kieliä soitetaan kapuloilla lyömällä ja ääni muistuttaa pianon ääntä. Cimbalomilla soitetaan melodiaa tai se voi olla basson tukena säestyksessä. Sitra on myös kielisoitin, jossa osa kielistä on melodian soittoa varten ja osa säestykseen. Sitra muistuttaa enemmän ruotsalaista hummel-soitinta tai suomalaista virsikannelta kuin kanteletta. Sitrassa vasemmalla kädellä painetaan kieliä, joilla muodostetaan melodia, ja oikealla kädellä soitetaan kaikkia kieliä yhtä aikaa. Unkarin kansanmusiikissa käytettyjä soittimia ovat myös kampiliira, munniharppu, tambura, puuhuilu ja säkkipilli, joita käytetään myös joidenkin muidenkin maiden kansanmusiikissa.

Tyypillinen kansanmusiikkiyhtye on kahden viulun, alttoviulun ja kontrabasson muodostama yhtye. Viulut soittavat kaksiäänisesti runsaasti koristellen ja muunnellen. Alttoviulu ei ole ihan tavallinen alttoviulu, vaan siinä viulun talla on tasainen, jotta sillä olisi helpompi soittaa kaikkia kieliä yhtä aikaa, koska alttoviululla soitetaan säestyssointuja. Alttoviulua ja kontrabassoa soitetaan lyhyellä jousella rytmikkäästi. Koillis-Unkarissa tyypillinen yhtye on kahden viulun, alttoviulun, basson ja cimbalomin muodostama yhtye. Transilvaniassa erikoinen alue on Gyimesin alue, jossa viulun tai laulun ja huilun säestäjänä käytetään ütõgardon-soitinta. Ütõgardonissa on 3-4 kieltä, jotka on viritetty yleensä samaan ääneen. Kieliä lyödään kepillä ja toisella kädellä kieltä näppäillään. Soitossa on tarkoituksena saada melodialle säestävä rytmi.

Koska unkarilainen kansanmusiikki on pääasiassa tanssimusiikkia, voidaan musiikin lajeja määritellä tanssien rytmeillä. Kansansävelmien nimet on annettu joko laulunsanojen mukaan tai tanssin rytmin ja alueen mukaan, esimerkiksi Mezõségi csárdás (csárdás Mezõségistä). Tyypillisiä unkarilaisia kansantansseja ovat soolotanssit, erityisesti miesten soolotanssit. Soolotansseja ovat mm. värväystanssit (verbunk), hyppytanssit (ugrós) ja nuorten miesten tanssit (legényes). Naisten tansseja ovat piiritanssit (esim. karikázó), joissa naiset laulavat nasaalilla äänenmuodostuksella. Tyypillisiä tansseja ovat myös eri alueiden paritanssit kuten esimerkiksi csárdás, jota tanssitaan hitaana ja nopeana. Transilvaniassa on tansseja tanssittu usean tanssin sarjoissa. Kansanmusiikkiin kuuluvat myös ns. kuuntelukappaleet, jotka liittyvät johonkin tilaisuuteen tai rituaaliin. Esimerkiksi häät saattavat kestää myöhään yöhön, jolloin aamuyöllä on soitettu hitaita mutta erittäin koristeellisia ja tunteellisia sävelmiä nimeltä ’hajnali’.

Monet kansanmuusikot ovat myös kansanmusiikin tutkijoita ja tallentajia, jotka ovat keränneet esim. Transilvaniasta kansanmusiikkia. Unkarissa on Euroopan laajimpia kansanmusiikin ja -tanssin kokoelmia. Sen vuoksi jotkut muusikot ja yhtyeet pyrkivät soittamaan vanhalla ja hyvin perinteisellä tyylillä. Mutta myös ns. uutta kansanmusiikkia on tehty Unkarissakin.

Unkarilaisia kansanmusiikkiyhtyeitä ja kansanlaulajia

Kansanmusiikkiyhtyeitä: Muzsikás, Téka, Ökrös.
Kansanlaulajia: Márta Sebestyén, Irén Lovász ja András Berecz.
Romanien musiikkia esittävät mm.: Kalyi Jag ja Kalo Glaso.
Uudempaa kansanmusiikkia esittää: Kálmán Balogh & the Gipsy Cimbalom Band.
Slovakiassa on unkarilainen kansanmusiikkiyhtye Ghýmes, joka soittaa uutta kevyestä musiikista vaikutteita ottavaa kansanmusiikkia.

Lähteet

Sárosi, Bálint 1986: Folk Music. Hungarian Musical Idiom. Corvina, Budapest.
Virágvölgyi, Márta & Pávai, István (toim.) 2000: A magyar népi tánczene. Zenetudományi Intézet. Planétás Kiadó, Budapest.
Äänilevyn liite Magyar Népzenei Antológia I. Tánczene. Hungaroton. LPX 18112-16.

Laulunsanoja ja nuotteja

Unkarilaisten ja suomalaisten kansanlaulujen kokoelman Tavaszi szél – Kevättuuli (Kalevala Baráti Kör, Budapest) aineisto on nyt myös verkossa osoitteessa http://mek.oszk.hu/04200/04281/

Kansanmusiikkiin ja -tanssiin liittyviä unkarilaisia kotisivuja

www.tanchaz.hu (tanssitalo)
www.heritagehouse.hu
www.muzsikas.hu