Mitä tapahtui 1956

  • Kirjoittanut Bjarne Nitovuori

23.10 . on Unkarin vuoden 1956 kansannousun muistopäivä

Taustaa: Unkari oli vuodesta 1948 yksipuoluevaltio. Hallitsevan puolueen, Unkarin työväenpuolueen (kommunistisen puolueen) johtaja oli stalinisti Mátyás Rákosi. Stalinin kuoleman jälkeen 1953 reformikommunisti Imre Nagy nousi pääministeriksi, mutta Rákosi jatkoi puoluejohtajana. Nagy syrjäytettiin 1955. Seuraavana vuonna Neuvostoliiton puoluejohtaja Nikita Hrustsev tuomitsi Stalinin rikokset NKP:n 20. puoluekokouksessa. Puolassa levottomuudet johtivat muutoksiin poliittisessa johdossa ja Unkarissa erityisesti älymystön piirissä esiintyi yhä avoimempaa kritiikkiä.

17.3.1956. Petőfin piirin (Petőfi Kör) ensimmäinen kokous. Pääosin intellektuelleista koostuva Petőfin piiri on stalinismin vastaisen opposition merkittävin tyyssija ennen vallankumousta.

18.-21.7. Puolueen keskuskomitean kokous jossa Rákosi joutuu neuvostoliittolaisten aloitteesta eroamaan. Hänen tilalleen puoluejohtajaksi tulee Ernő Gerő.

6.10. Vuonna 1949 näytösoikeudenkäynnin jälkeen teloitettu entinen sisä- ja ulkoministeri László Rajk haudataan uudelleen.

13.10. Imre Nagy hyväksytään uudelleen puolueen jäseneksi.

16.10. Szegedin opiskelijat muodostavat ensimmäisen riippumattoman opiskelijajärjestön, MEFESZ:in.

22.10. Budapestin Teknisessä yliopistossa hyväksytään 16 kohdan ohjelma, jossa vaaditaan neuvostojoukkojen poistamista, Imre Nagyin nimittämistä pääministeriksi, vapaita monipuoluevaaleja,  täydellistä sananvapautta jne.

23.10. Ensimmäinen opiskelijamielenosoitus Debrecenissä vähän ennen Budapestin suurmielenosoitusta, jossa 200000 ihmistä marssii Bemin patsaalta parlamenttitalolle vaatimaan mm. Imre Nagyia valtion johtoon. Stalinin patsas kaadetaan. Väkivaltaisuuksia turvallisuuspoliisin (AVH) avattua tulen radiotalon edessä.

24.10. Maassa olevia neuvostojoukkoja kutsutaan kapinoivia vastaan Budapestissa, aloitteentekijöinä Gerő ja Neuvostoliiton Budapestin suurlähettiläs Juri Andropov. Lakkoja pääkaupungissa ja mielenosoituksia myös muissa kaupungeissa. Imre Nagy pääministeriksi András Hegedűsin tilalle. Ensimmäiset työläisneuvostot perustetaan Budapestissa ja Diósgyőrissä.

25.10. Gerő joutuu syrjään puoluejohtajan paikalta. Tilalle tulee János Kádár. AVH:n aiheuttama verilöyly parlamenttitalon edessä.

26.10. Yleislakko. Työläisneuvostoja useimmissa tehtaissa. Maaseutukaupunkeihin muodostetaan vallankumousneuvostoja. Taisteluja ja mielenosoituksia kaikkialla maassa. Budapestin kovimmat taistelut Kiliánin kasarmin lähistössä.

27.10. Uusi hallitus, jossa Nagy jatkaa pääministerinä, mutta ministereinä myös ei-kommunisteja.

28.10. Imre Nagy tunnustaa radiopuheessaan, että kansannousu on kansallinen demokraattinen vallankumous sekä lupaa että neuvostojoukot vetäytyvät Budapestista ja AVH hajotetaan.

30.10. Neuvostoliitto ilmoittaa olevansa halukas neuvottelemaan joukkojen vetäytymisestä. Nagyin hallituksen pohjaa laajennetaan uusilla puolueilla. Armeijan, poliisin ja aseellisten vallankumouksellisten muodostama vallankumouksellinen puolustuskomitea perustetaan. Vuodesta 1948 vangittuna ollut kardinaali Mindszenty vapautetaan.

31.10. Nagy ilmoittaa, että Unkari aloittaa neuvottelut Varsovan liitosta eroamisesta. Jo ennen sitä neuvostojohto on tehnyt päätöksen vallankumouksen murskaamisesta. Romaniassa ja Ukrainassa neuvostojoukkoja liikkeellä kohti Unkaria.

1.11. Nagy ilmoittaa Andropoville, että Unkari jättää Varsovan liiton vastalauseena neuvostojoukkojen liikehdinnälle. Hallitus julistaa maan puolueettomaksi. János Kádár ja Ferenc Münnich lentävät Moskovaan keskustelemaan vastahallituksen muodostamisesta.

2.11. Hrustsev neuvottelee Bukarestissa liittolaismaiden johtajien kanssa tuesta interventiolle. Seuraavana yönä hän tapaa Jugoslavian johtajan Titon Brionissa ja saa tämän tuen interventiolle ja Nagyin syrjäyttämiselle.

3.11. Jälleen uusi Nagyin hallitus. Neuvotteluja neuvostokenraalien kanssa neuvostojoukkojen vetäytymisestä. Kenraali Pál Maléterin johtama Unkarin neuvotteluvaltuuskunta joutuu neuvostoliittolaisten vangiksi.

4.11. Aamulla neuvostojoukot aloittavat hyökkäyksen Budapestiin ja muihin keskuksiin. János Kádár ilmoittaa muodostaneensa uuden hallituksen. Nagy ja hänen lähimmät avustajansa hakeutuvat turvaan Jugoslavian suurlähetystöön. 22.11. he jättävät suurlähetystön, mutta heidät vangitaan ja viedään Romaniaan. Myöhemmin Nagy tuomitaan Unkarissa kuolemaan ja teloitetaan 16.6.1958. Unkarilaisten vastarinta jatkuu, mutta marraskuun puolivälissä se on suurimmaksi osaksi murrettu.

Artikkeli on alunperin ilmestynyt Suomi-Unkari-lehdessä 3-2006