Unkarin luonto

  • Kirjoittanut Mikko Cajanus

Unkarin maantieteellistä sijaintia voisi kuvata keskieurooppalaisittain poikkeavaksi. Maa nimittäin sijoittuu Alppien, Karpaattien ja Balkanin vuorten ympäröimään Karpaattien altaaseen, ja kaksi kolmannesta Unkarin pinta-alasta on tasankoa, jonka korkeus merenpinnasta on alle 200 metriä.

Unkarin pinta-ala on 93 000 km2, mikä on noin prosentti koko Euroopan pinta-alasta. Suurin etäisyys pohjoisrajalta etelärajalle on 268 km ja idästä länteen 526 km. Puolet Unkarista on alankoa. Suurimmat alangot ovat Alföld, joka kattaa koko Itä-Unkarin, sekä Luoteis-Unkarin Kisalföld.

Ilmasto

Unkari sijaitsee kolmen ilmastoalueen kohtauspisteessä: atlanttisen, mannermaisen ja välimerellisen. Itä- ja Kaakkois-Unkarissa mannerilmaston äärimmäisyyksiä lieventää toisaalta läntinen, atlanttinen ilmasto. Etelä-Unkarissa on puolestaan usein havaittavissa välimerellisen ilmastotyypin vaikutuksia. Usein Karpaattien allas mielletäänkin täysin omaksi ilmastotyyppialueekseen. Keskimääräinen lämpötila on 11-12 astetta; kylmin kuukausi on tammikuu (keskilämpötila -1 – +1,5 oC), kuumin taas elokuu (+21,5 oC ). Aurinko paistaa keskimäärin noin 2000 tuntia vuodessa, ja keskimääräinen sademäärä on noin 450 mm. Vettä sataa eniten keväällä (toukokuu) ja loppusyksystä (lokakuu). Länsi-Unkarissa sademäärä on atlanttisen ilmaston vaikutuksesta suurempi kuin Itä-Unkarissa.

Floora ja fauna

Unkarin eläin- ja kasvikunta on huomattavan monimuotoinen: siellä on laskettu olevan noin 3000 kasvilajia ja 42 000 eläinlajia. Unkarissa on säilynyt monia vanhoja lajeja, jotka ovat muualta hävinneet. Yleisimmät eläinlajit tosin ovat suurimmaksi osaksi tuttuja myös suomalaisille.

Unkarin kasvi- ja eläinkunnan monimuotoisuus on vähentynyt. Harvenneiden tai kadonneiden lajien luonnonkantaa (esim. saukko), pyritään lisäämään kasvattamalla ja siirtoistuttamalla. Unkarissa on ohjelmia myös vanhojen kotieläinkantojen, kuten aronaudan elvyttämiseksi.

Metsät

Vuonna 1921, Trianonin rauhansopimuksen seurauksena noin 84 % Unkarin metsäalueista jäi rajojen ulkopuolelle. Pienentyneen Unkarin pinta-alasta vain 12 % oli metsää. Nykyisin luku on 18,5 %, mikä on vielä kaukana Länsi-Euroopan keskiarvosta (n. 30 %).

Unkarin yleisin puulaji 600 metriin merenpinnan yläpuolelle asti on tammi. 600 – 1200 metrin korkeudessa yleisin puu on pyökki. Tammien ja pyökkien keskellä, vuoristoisilla ja mäkisillä alueilla kasvaa myös valkopyökki, ja jalavakin menestyy tammien keskellä.

Havumetsiä kasvaa ainoastaan 1000 – 1200 metrin korkeudella, lähinnä läntisellä rajaseudulla, Bakonyissa ja muilla vuoristoseuduilla. Yleisin havupuu on mänty, mutta myös kuusi selviytyy korkeilla seuduilla.

Vesistöt

Unkarin läpi virtaavan veden määrä asukasta kohden on suurin maailmassa, noin 120 000 miljoonaa kuutiometriä vuodessa, mikä johtuu maan allasmaisesta muodosta. Vaikka maahan virtaa useita suuria jokia (Tonava, Tisza, Dráva, Rába, Maros jne.) ja monia pienempiä jokia, niin pintavettä pois Unkarista kuljettaa vain kolme jokea; Tonava, Tisza ja Rába.

Unkarin suurimmat joet ovat Tonava (417 km / koko pituus 2 860 km) ja Tisza (598 / 962 km). Tonavan sivujokia ovat Rába, Dráva, Sió ja Ipoly, Tiszan sivujokia puolestaan Szamos, Kraszna, Maros, Hernád ja Körös.

Keski-Euroopan suurin järvi, 600 km2:n laajuinen Balaton sijaitsee Länsi-Unkarissa. Järven keskimääräinen syvyys on vain hieman yli kolme metriä, ja veden vaihtuvuus on heikko, mikä tekee Balatonista saasteille alttiin. Viime vuosikymmeninä Balatonin veden laatu heikkeni vakavasti johtuen asukasluvun, maatalous- ja teollisuustoiminnan ja turismin kasvusta. Vuonna 1994 sini- ja viherlevä käytännössä katsoen valloittivat järven. Veden laatua on sen jälkeen saatu parannettua.

Unkarin toiseksi suurin järvi on Tiszan tekojärvi (Tisza-tó, n. 130 km2), joka rakennettiin 1970-luvulla patoamalla Tisza-joki. Kolmanneksi suurin, Velence-järvi, on pinta-alaltaan 26 km2. 1990-luvun alussa Velencen vedenpinta laski, ja pinta-ala pieneni jatkuvasti. 1992-93 tilanne muuttui kriittiseksi, ja vesivaje korvattiin karstivedellä. Unkarilla on myös rajajärvi Itävallan kanssa. Fertô-järvestä (saks. Neusiedler See) Unkarin puolella on 82 km2 (kokonaispinta-ala 322 km2).