Széchenyi tér – Kuva Zalaegerszeg Turizmus
Zalaegerszeg on Zalan läänin pääkaupunki Länsi-Unkarissa. Sieltä on 50-70 kilometrin matka sekä Itävallan ja Slovenian että Kroatian rajalle. Kaupunki on melko pieni, asukkaita on noin 60 000 henkeä (Unkarin kaupungeista suuruudeltaan sijalla 27). Vaikka se sijaitseekin Zalajoen molemmilla rannoilla, ei joki ole mitenkään näkyvillä kaupunkikuvassa, mutta muuten vettä on runsaasti, sillä patoamalla on saatu aikaan todellinen ”vesikaupunki”. Muuten Zalaegerszeg on Unkarin vihreimpiä kaupunkeja. Tosin se tarkoittaa myös sitä, että normaalisti siellä sataa runsaasti, joten auringonpaistetta on vähemmän kuin maassa yleensä.
Sateisuus johtuu siitä, että Zalaegerszegin kaupungin pohjoisosat ovat Zalan kukkuloiden välissä. Lounaisosat ovat Göcsejin alueella, jolla on jo korkeampia mäkiä. Alueen kylien ja kaupunkien nimien lopussa oleva szeg ei tarkoita ”naulaa” vaan kukkulaisen alueen asutusmuotoa, jossa kylät, kaupungit tai sen osat sijaitsevat mäkien välissä laaksoissa. Tämä tekee seudun viehättäväksi: ympäröivien vihreiden kukkuloiden lomasta näkee punakattoisia kyliä. Zalaegerszegin kaupunki alun perin syntynyt laajaan, tasaiseen laaksoon, mutta sen reunat kiipeilevät jo kukkuloille.
Historiaa
Kaupungin juuret ulottuvat kauas: paikalla oli asutusta jo vuosituhannella ennen ajanlaskumme alkua. Asiakirjojen vanhin maininta on vuodelta 1234, ja nimi Egerszeg tavataan jo vuonna 1293. Kuningas Béla IV lahjoitti sen Veszprémin tuomiokapitulille, ja alue on ollutkin kirkon omistuksessa vuoteen 1948. Läänin kokouksetkin pidettiin siellä. Vasta turkkilaisten hyökkäys pysäytti kaupungin kehittymisen 1530-luvulla. Sinne rakennettiin linnakin, jonka merkitys kasvoi, kun läheinen Nagykanizsa hävisi piirityksen. Vaikka turkkilaiset saivatkin kaupungin haltuunsa pari kertaa, ei vähäksi aikaa, ei se autioitunut, kuten niin monet maan itäisemmät asutukset.
Kun Zalaegerszegistä tuli lääninsä pääkaupunki 1700-luvulla, rakennettiin sinne ensimmäinen kivitalo 1760 (Lääninvirasto, nykyään Oikeustalo) sekä kirkko ja kasarmi. Kaupunkilaiset asuivat savitiilisissä taloissa, joissa oli olkikatto, jotka kuitenkin tuhoituivat vuoden 1876 tulipalossa. Sen jälkeen rakennettu keskikaupunki muodostaa nykyisen kaupungin ytimen. Vuoden 1885 jälkeen rakennettiin kaupungintalo, hotelli ja pankkipalatsi. Uusi rakentamisaalto osui 1920-luvulle. Toinen maailmansota ei aiheuttanut paljoakaan vaurioita kaupungille, vain rautatieasemaan osui pommi.
Miten sinne pääsee
Turisti pääsee Zalaegerszegiin parhaiten autolla tai bussilla Budapestista, mutta myös eteläiseltä asemalta eli Déli pályaudvarilta lähtee sinne suoria junayhteyksiä. Monet vuorot ovat sellaisia, että junaa täytyy vaihtaa useammankin kerran. Omalla autolla voi valita monenkin mahdollisen reitin välillä. Budapestistä nopein tie on M7 ja sitten Balatonkeresztúrin kohdalta tie n:o 76. Itävallasta taas pääsee Rábafüzesin raja-aseman kautta Körmendiin ja sieltä perille samaa tietä 76. Jos omaa autoa ei ole, voi suositella mukavia ja nopeita express-vuoroja, joilla matka kestää kolme tuntia Budapestin Népligetin terminaalista. Itse kaupungissa voi liikkua busseilla tai jaloin. Kaupunkiin on viime aikoina rakennettu runsaasti pyöräteitä, ja kaupungissa toimii pari polkupyörävuokraamoa.
Nähtävyyksiä
Unkarilaisia turisteja kaupunkiin vetävät kohteet ovat ennen kaikkea Göcsejin ulkomuseo (siihen osana kuuluva suomalais-ugrilaisten kansojen museo on sen sijaan suljettu), Unkarin öljyteollisuusmuseo ja Göcsejin museo. Ulkomaalaisia saattavat kiinnostaa enemmän Bazitan televisiotornin (yksi kolmesta Unkarissa, muut ovat Pécsissä ja Kékestető Mátralla) näköalatasanne, jolta näkyy kolmen naapurivaltion rajat. Luontokohteita ovat keväisessä kukassa oleva Atsalea-laakso sekä kaupungista koilliseen sijaitseva Cácsin arboretum, jossa kasvaa kaikki Unkarissa tavattavat puulajit.
Egerszeg on yhä enemmän kylpylä- ja vesituristien suosima. Zala-joen kahden haaran patoamisella saatiin aikaan iso Gébartin järvi, joka on todellinen vapaa-ajan keskus. Järven ympäristön puistomaisen alueen rannoilla voi kävellä ja onkia, järvellä voi purjehtia ja harrastaa muuta vesiurheilua. Niemellä on myös uimaranta. Lähettyvillä on leirintäalue, jolla on mökkejä ja asuntovaunupaikkoja. Vähän idempänä on AquaCity, jossa on 15 erilaista vesiliukumäkeä ja 12 uima-allasta. Naapurissa on terveyskylpylä, jonne on asennettu valo- ja äänilaitteet valo- ja ääniterapiaa varten.
Itse kaupungissa kannattaa käydä katsomassa Deák-aukiolla seisovaa, läänissä syntyneen Ferenc Deákin, Unkarin reformikauden suuren valtiomiehen patsasta. Toisen paikallisen ja valtakunnallisen suuruuden, kuvanveistäjä Zsigmond Kisfaludi Stroblin töihin voi tutustua Göcsejin museossa , joka sijaitsee saman aukion laidalla. Museosta etelään sijaitsee Mária Magdolnan barokkityylinen kirkko, joka rakennettiin vuosina 1747–1769. Muutenkin keskusta on mukavan pieni ja viihtyisä.
Kaupungin arvokkain ja maineikkain hotelli, yli 100-vuotias Arany Bárány (Kultainen Karitsa, joka sekä nimeltään että rakennukseltaan tuo mieleen Debrecenin Arany Bika-hotellin) sijaitsee lähellä aukiota pääkadulla, Kossuth Lajos utcalla. Lähellä on myös kesäisten kulttuuritapahtumien pitopaikkana toimiva, keisarinna Maria Teresian vuonna 1765 rakennuttama Kvártélyház. Alun perin se oli tarkoitettu matkalla olevien upseerien majoitukseen, mutta nyt sen sisäpihalla esiintyy kesäteatteri ja siellä järjestetään musiikki- ja tanssiesityksiä.
Zalaegerszegissä on yksi sellainen nähtävyys, jollaista maailmassa ei ole toista: tornikello, jonka kellotaulu on lasilaatikossa maan päällä, painoa ja vastapainoa varten maahan on kaivettu kolmimetrinen kuoppa. Tämä ”Földön járó toronyóra” sijaitsee kaupunginteatterin edessä. Alun alkaen se on ollut Mária Magdolna -kirkon tornissa. Tämä melkein 200 vuotta vanha kello kunnostettiin ensin ja asetettiin sitten nykyiselle paikalleen vuonna 2005.
Hévíz
Kaupungin lähistöllä sijaitsee myös Hévíz, maapallon suurin terveysvesijärvi, jonka veden lämpötila on kesällä 33–35 astetta, talvella vain kymmenisen astetta vähemmän, siis 23─25 astetta. Järven ympärille on kasvanut todellinen suosittu kylpyläkaupunki hotelleineen, täysihoitoloineen, loma-asuntoineen ja puistokujineen. Nykyisen terveyskylpylän alku rakennettiin jo 1795, mutta myöhemmän peruskorjauksen yhteydessä pystytettiin järven keskelle ja myös sen rannoille uusia paviljonkeja. Nykyään Hévízissä vierailee kylpijöitä sekä ulkomailta että muualta Unkarista.
Koska sekä Zalaegerszegistä että Hévízistä on vain lyhyt matka Balatonille, voi vierailija helposti yhdistää nämä kolme seutua reitilleen ja nähdä näin todellakin ”kappaleen kauneinta Unkaria”.
Lisätietoja Zalaegerszegistä saa kaupungin matkailusivuilta:
zalaegerszegturizmus.hu
Esittely on ilmestynyt Suomi-Unkari-lehdessä 3-2015.