Veszprém – kuningattarien kaupunki

Veszprém Patsas Pyhä Tapani ja Gizella Szt._István_és_Gizella_Veszprém

Kuningas Pyhä Tapani ja kuningatar Gizella. Kuva Wikimedia Commons.

 

Marketta Huitu

Veszprémin noin 64 000 asukkaan kaupunki sijaitsee keskisessä Transdanubiassa, ylätasangolla, vuoristojen ympäröimänä. Budapestista on noin 120 km, Balatonin pohjoisrannalta noin 20 km. Kukkuloita on myös kaupungissa, joten se on hyvin kaunis ja vaihteleva maastoltaan. Laakson pohjalla virtaa Séd-puro, vanhat rakennukset on kauniisti restauroitu.

Alueella on asuttu jo ainakin 7 vuosituhatta. Roomalaiset olivat asuttaneet laaksoa, ja maahan tulleille unkarilaisille se oli tärkeä paikka. Pyhän Tapanin puoliso kuningatar Gizella viihtyi hyvin Veszprémissä. Myöhemmin Unkarin kuningattaret kruunattiin Veszprémissä, mistä se saikin nimityksen ”kuningattarien kaupunki”.

Kristinuskon omaksumisessa Veszprémillä oli suuri rooli: sinne perustettiin maan ensimmäinen hiippakunta (vuonna 1001 tai 1002). Myös lääninä se on Unkarin vanhimpia. Myöhemmän historian kultakautta merkitsi renessanssipiispa Albert Vetésin kausi 1400-luvun keskivaiheilla. Sitten tulivat turkkilaisten hyökkäykset: kaupunki ei pystynyt puolustautumaan, vaan vuosien 1552 ja 1685 välillä sen omistaja vaihtui kymmenen kertaa.

1700- ja 1800-luvuilla kaupungista tuli keskisen Transdanubian viljakaupan keskus. Myös asukasluku kasvoi huomattavasti. Siksi suurin osa kaupungin rakennuksista on rakennettu juuri tuolloin. Se oli kuitenkin feodaalisuhteessa piispaan pitkään, ja itsenäinen kaupunki siitä tuli vasta 1870.

Toisen maailmansodan aikana kaupunkia pommitettiin useamman kerran. Uudelleenrakentaminen alkoi, ja 1950-luvulla kaupunkiin tuli teollisuutta, tutkimuslaitoksia ja yliopisto. Asukasluku onkin tuosta ajasta kolme- ja puolikertaistunut.

Veszprémin vanhankaupungin katuverkosto on peräisin keskiajalta. Siellä ovat myös kaupungin tärkeimmät nähtävyydet. Tuomiokirkon perusta on 900-luvulta, ja osa siitä on 1300-luvun gotiikkaa. Vanhin keskiajan rakennus on sekin goottilaistyylinen, 1200-luvulta peräisin oleva Gizella-kappeli, jonka edessä on 41 metriä syvä kaivo. Tuomiokirkon takana on vielä 900-luvulta peräisin olevan Pyhän Yrjön kappelin rauniot. Piispanpalatsi on myöhäisbarokkia.

Kaupungin tunnus on Pyhän Tapanin silta, jota kaupunkilaiset kutsuvat ”Viaduktiksi”. Tämä vuonna 1937 valmistunut maantiesilta yhdistää kaksi kukkulaa, ja sen alta kulki pitkään valtakunnallinen tie numero 8. Sillan keskellä olevalta terassilta voi katsella kaupunkia ja Séd-puron kaunista laaksoa. Sieltä näkee myös kaukana siintävän Bakony-vuoriston.

Kaupungin suurin juhla on 3.-8. 5.2016 järjestettävät Gizella-napok (Gizellan päivät), hieman toisenlainen tunnelma vallitsee 16.-19.6.2016 järjestettävillä olutfestivaaleilla. Kaupungissa järjestetään myös tapahtumia sen kunniaksi, että Veszprém on valittu tänä vuonna suomalais-ugrilaiseksi pääkaupungiksi (toinen on Iszkaszentgyörgy).

Veszprémistä kannattaa tehdä retki läheiseen Herendiin, joka on maailmankuulu posliinistaan. Tehtaalla on oma museokin.

Artikkeli on ilmestynyt Suomi-Unnkari-lehdessä 1-2016.