Magyarock on jo museotavaraa

Heino Nyssönen

Budapestin Angyalföldin kulttuurikeskuksessa on parin viime vuoden ajan toiminut rock-museo. Yhdysvaltojen Hall of Famesta innoituksensa saanut museo on avoinna keskiviikkoisin ja viikonloppuisin.

Vastaavia on Euroopassa muun muassa Hollannissa, Belgiassa ja Saksassa, kertoo museota perustamassa ollut tohtori József Erdélyi. Vaikka rock-kulttuurista löytyy jälkiä myös muista entisistä sosialistimaista, mitä ilmeisemmin Unkari oli selvästi edelläkävijä.

Erityistä Unkarissa on nähdäkseni ollut se, kuinka länsimainen kulttuuri yhdistyi maan rikkaaseen kansanperinteeseen. Siksi myös vallanpitäjät niin tukivat, sietivät kuin kielsivätkin rock-musiikkiin liittyviä ilmiöitä.

Museossa voi esimerkiksi kuulla Radio Free Europen László Cseken unkarilaisnuorille tarkoitettua ohjelmaa. Olisi silti harhaa luulla rockia Unkarissa pelkäksi tuontitavaraksi.

Toisissa olosuhteissa sellaiset nimet kuin Omega tai Locomotiv GT olisivat saattaneet olla maailmanluokan tähtiä. Molemmat myös julkaisivat joitakin levyjä englanniksi.

Musiikin taustalla vaikuttivat myös kansalliset kilpailut kuten Ki mit tud ja tanssitaloliike. Tanssitalokilpailu täsmennettiin vuonna 1986 kansainväliseksi pop-festivaaliksi. Ensimmäisen kilpailun voitti Napoleon Boulevard.

Museo on sikälikin ajankohtainen, että kaksi unkarilaisen rockin ja popin avainhenkilöä, Zsuzsa Koncz ja János Bródy, täyttivät molemmat keväällä 70 vuotta. Monien muiden tapaan Bródy ja Koncz löytyvät museoseinän 137 Nándor Héricsin maalauksen joukosta.

Erityisen kiinnostavaa on nähdäkseni se, kuinka Unkarin popin kultakausi ajoittuu melkeinpä yksi yhteen unkarilaisen talousreformin kanssa vuosille 1968-1973.

Vuonna 1973 Konczin levyllä ollut laulu ’Ha én rozsa volnék’ ja koko älppäri Jelbeszéd joutuivat esityskieltoon. Viime syksynä Koncz ja Bródy esittivät kappaleen presidentti Árpád Gönczin hautajaisissa.

Tavallaan Bródyn, ”Unkarin Paul McCartneyn”, tai nykyisin ”nyuggerin”, tekstit ovat olleet aina jotenkin yhteiskuntakriittisiä. Viime vuosina tehdyt laulut ovat ottaneet kantaa kenties vieläkin suoremmin.

Laulutekstien monitulkintaisuus ja pitkäaikainen voima tulivat todistetuiksi Bródyn juhlakonsertissa huhtikuussa. Kappaleen ’Ha én rozsa volnék’ viittaus porttiin, joka on aina avoinna, hätkäytti ajankohtaisuudellaan.

Unkarin rock-museoon on soitinten, julisteiden, vaatteiden ja fanimateriaalien lisäksi kerätty myös radioita ja muita kuunteluvälineitä. Ehkä erikoisin näyttelyesine on vessanpytyn kannesta tehty kitara.

Erdélyi esittelee myös vanhaa 1960-luvun hifi-yhdistelmää. Se maksoi aikanaan 7500 forinttia, kun Trabantin sai 15 000 ja asunnon 30 000 forintilla.

Yhdysvalloissa Hall of Fameen on mahdollista päästä 25 vuotta ensimmäisen levyn julkaisun jälkeen. Ehdokkuudelta odotetaan myös merkittävää vaikuttamista rock-musiikin historiaan.

Clevelandin Hall of Famen seremonia järjestettiin ensimmäistä kertaa tasan kolme vuosikymmentä sitten. Varsinainen museo avattiin yleisölle syyskuussa 1995.

Unkarin rock-museossa historia päättyy käytännössä vuoteen 1989. Joitakin esineitä on myöhemmältäkin ajalta kuten esimerkiksi Metallica-paita, joka on varustettu Unkarin kruunuvaakunalla 2010.

Yhtäältä niin Unkarissa kuin muuallakin rock on jo museotavaraa ja vanhaa tanssimusiikkia. Silti se on myös niin merkityksellistä, että esimerkiksi äskettäin Rolling Stones kielsi musiikkinsa esittämisen Donald Trumpin vaalikampanjassa.

www.rockcsarnok.hu
rockcsarnok@nullgmail.com
+36 1 398 6290

Juttu on ilmestynyt Suomi-Unkari-lehdessä 2-2016.