Tietä etsimässä

Unkarilainen nuori kertoo elämästä valmistumisen jälkeen

Kitti Fedor

kitti

Kitti Tartossa. Kuva Kitti Fedor.

Kun valmistuin kandidaatiksi, olin varma, että halusin jatkaa opiskelua. Opiskelin suomalais-ugrilaista kielitiedettä yliopistossa. Kahden vuoden jälkeen seison maailman ovella koettaen etsiä töitä netistä ja ystäviltä. Valitettavasti Unkarissa työllistyminen ei ole helppoa. Itä-Unkarissa, jossa itse asun, on vähemmän vapaita työpaikkoja kuin pääkaupungissa tai Länsi-Unkarissa. Tietysti työllistyminen riippuu paljon siitäkin, millaista työtä haluaa tehdä. Joka vuosi haetaan opettajia, virkailijoita, myyjiä jne.

Unkarissa on pari isoa yritystä, jotka palkkaavat erityisesti ihmisiä, joilla on hyvä suomen, japanin tai kiinan (muutamia mainitakseni) kielitaito, mutta työ on puhelinneuvontaa. Puhelinneuvontatyötä löytyy kaikkialta Unkarista. Tietysti myös kääntäjille ja tulkeille on työtä tarjolla, varsinkin jos puhuu suomen kaltaista harvinaista kieltä. Minun koulutuksellani kolmas mahdollisuus olisi opettaa suomen kieltä ja kulttuuria.

Itse haaveilen opettajan urasta. Budapest on ainoa kaupunki, jossa tarjotaan mahdollisuutta suomen kielen opettajankoulutukseen. Koulutus kestää vuoden. Vasta opettajakoulutuksen jälkeen on pätevä opettamaan lukiossa tai yliopistossa. Valitettavasti asun kaukana Budapestista, joten matkustaminen ja asuminen tulisivat kalliiksi. Hyvä asia on kuitenkin se, että opiskelu voi olla ilmaista. Ilmaisen yliopistokoulutuksen saa, jos sitoutuu jäämään Unkariin töihin yhtä pitkäksi aikaa kuin on opiskellut. Silloin valtio maksaa opinnot. Jos haluaa ulkomaille töihin valmistumisen jälkeen, lukukausimaksutkin täytyy maksaa kokonaan itse.

Osa opiskelijoista haluaa töihin ulkomaille, osa tahtoo jäädä kotiin. Useat unkarilaisnuoret haluavat lähteä ulkomaille töihin, koska kuulevat, että ulkomailla on parempi palkka kuin Unkarissa, ja he haluavat säästää rahaa. Sen jälkeen on helppo palata Unkariin ja ostaa oma asunto tai auto.

Itse haluaisin työskennellä Suomessa, ja toivon, että löydän oman unelmatyöpaikkani Unkarista tai Suomesta.

Artikkeli on ilmestynyt Suomi–Unkari-lehdessä 3-2016.