Uusia tuulia Unkarin koulumaailmasta – Laidasta laitaan

Skool-koodauspäivä Suomen suurlähetystössä. Kuva Skool.

Kinga Marjatta Pap

Suoritin kuluneena vuonna musiikinopettajan maisteritutkinnon, joka oikeuttaa Unkarissa opettamaan vuosiluokilla 5–12 (eli täkäläisittäin yläasteella ja lukiossa). Miltä uusi syksy näyttää nyt koulumaailmassa?

Koulutuksen laatu pohjautuu perinteisesti opettajan ammattitaitoon – näin myös Unkarissa. Kun digitaalitaulu ja laajakaistayhteys luokkahuoneessa eivät ole itsestäänselvyyksiä edes pääkaupunkiseudun kouluissa, luovat menetelmät ovat arvossaan. Kansallinen opetussuunnitelma on jo vuodesta 1995 ollut kompetenssipohjainen, mutta se toki määrittelee myös tarkkoja oppimissisältöjä. Digitaalinen lukutaito ja tiedon itsenäinen etsiminen ja työstäminen ovat tärkeitä nykyajan taitoja, joita tulee harjoitella, mutta yhä useampi asiantuntija huomauttaa, etteivät pelit ja vehkeet saisi olla itsetarkoituksia oppimisprosessissa.

Mutta onko opettajilla valmiuksia kehittää itseään? Opettajakoulutukseen (erityisesti strategisen tärkeään ala-asteen opettajan virkaan) hyväksytään edelleen hyvin monentasoisia hakijoita. Pedagogien ”elinkaarimalli” on nostanut palkkatasoa, mutta siinä eteneminen vaatii myös merkittävän paperityön. (Anekdoottina kerrottakoon: ensimmäinen portfolioni, jolla siis saavutin ensimmäisen asteen ns. harjoittelija-statuksen, oli liitteineen yli 200 sivua. Näin onnistuin ylittämään ohjeissa määrätyn ”kahden sentin paksuuden” muutamalla millillä…) Seitsenvuotiskausittain pakolliset jatkokoulutuspisteet on yhä vaikeampi kerätä, koska monet koulut ovat lakanneet rahoittamasta opettajien osallistumista kursseille. Jo koulutukseen pääseminen voi muodostua kynnykseksi erityisesti syrjäseutujen opettajille. Toisaalta useilla ”haasteellisilla” seuduilla on alettu soveltaa erityispedagogiikkaa: hyvänä esimerkkinä mainittakoon Hejőkeresztúr Borsodin läänissä, jossa kyläkoulussa otettiin käyttöön amerikkalaisen Stanford-yliopiston malli alunperin latinoväestöä integroivasta opetuksesta.

Vaihtoehtoisia ratkaisuja

Kuva Budapest School

Aiempina vuosikymmeninä yksityiskoulut olivat etupäässä Steiner-pedagogiikkaa soveltavia Waldorf-kouluja – nyt näiden rinnalle on noussut uusia aloitteita. Tunnetuimman unkarilaisen startup-yrityksen, Prezin taustajoukot ovat myös uudenlaisen koulutuksen puolestapuhujia. Heidän perustamansa Budapest School -verkoston viidessä opetuspisteessä (http://www.budapestschool.org) otetaan vastaan 3–5 -vuotiaita lapsia, eli kahden vuoden toiminnan jälkeen on vasta vähän näyttöä kouluikäisten lasten kanssa työskentelystä. Eri-ikäisten lasten yhdistäminen ryhmässä, projektipohjaisuus ja vaihtuva oppimisympäristö, digitaalinen oppiminen ja englannin kieli ovat keskeisessä osassa kun tavoitteena on, että ”lapsemme olisivat onnellisia vuonna 2040”. Kuukausimaksu (sisältää myös neljä ruokailua päivässä) on nelisensataa euroa, joka on hiukan alle keskivertokuukausipalkan. On siis selvää, että tämä koulutusmuoto on ainoastaan erittäin hyvin toimeentulevien perheiden käytössä – hakijoita on toistaiseksi kuitenkin enemmän kuin oppilaspaikkoja, joten paikat jaetaan arpomalla. Budapest School -”koulut” eivät ole toistaiseksi virallisesti akkreditoituja oppilaitoksia, vaan niiden oppilaat rekisteröidään yksityisoppilaiksi jossain perinteisessä koulussa.

Yritykset ja kansalaisjärjestöt edistävät myös koululaisten vapaa-ajan toimintaa tarjoamalla uudenlaisia mahdollisuuksia. Myös Suomen Budapestin suurlähetystö ja Finnagora ovat olleet mukana järjestämässä ohjelmointipäivää 15–18 -vuotiaille tytöille yhteistyössä riippumattoman Skool-järjestön kanssa (http://skool.org.hu/). Unkarissa luonnontieteiden opetus on perinteisesti vahvalla pohjalla, mutta asenteet johtavat siihen, että jatkokursseilla on usein etupäässä poikia. Skool on yksi niistä, jotka pyrkivät avaamaan tyttöjen uravalintoja tarjoamalla matemaattista kerhotoimintaa jo 8-vuotiaille tytöille. Järjestön ilmaiseen (!) toimintaan on kolmen vuoden aikana osallistunut 1 391 tyttöä.

Viime vuosien trendi myös ”tavallisissa” lukioissa on katsella opiskelupaikkaa Unkarin rajojen ulkopuolelta. Ylioppilastutkinnon jälkeen, jonka Unkarissakin voi jo nykyään suorittaa hajautetusti useamman syksyn ja kevään aikana, moni valitsee jo ensimmäisen opiskeluvaihtoehtonsa Länsi-Euroopan yliopistojen joukosta, mutta viimeistään tulosten saavuttua monet lähtevät tälle tielle: jos pisteet eivät riitä Unkarissa ilmaiseen opiskelupaikkaan ja perheen varallisuus ei riitä maksulliseen opiskelupaikkaan, on helpompi valita ilmaiset opinnot – vaikkapa Suomessa tai Tanskassa.

Voiko erilaisten perhe- ja koulutustaustojen avaamaa kuilua koskaan kuroa umpeen? Siihen tähtäävät monet apurahat, mutta myöskin sellaiset instituutiot kuten kristittyjen romanikollegioiden verkosto (’roma szakkollégium’ http://krszh.hu/): eri kirkkokuntien ylläpitämät laitokset eivät tarjoa ainoastaan asuinsijaa eri alojen opiskelijoille, vaan myös korkeatasoisia kursseja, jotka edistävät mm. kulttuurintuntemusta ja eri ryhmien välistä kanssakäymistä. Kollegioihin hyväksytäänkin suurinpiirtein saman verran romani- ja ei-romanitaustaisia opiskelijoita, jotka valmistuttuaan pystyvät tukemaan toisiaan paikallisen yhteisön rakentamisessa.

Juttu on ilmestynyt Suomi-Unkari-lehdessä 3-2017.