ELTE Suomalaisugrilaisten kielten opiskelijat sukulaiskielten päivänä 2024. Lähde: ELTEN Fennougristiikan laitoksen Facebook-sivusto.
Suomalaisia yllättää usein se, miten paljon suomen kielen taitoisia löytyy Unkarista. Suomen kielen opetuksen suurin keskus on Budapestin ELTE yliopisto, jonka opettajan Valéria Simonin kanssa tarkistellaan suomen kielen opetuksen nykytilannetta yliopistossa.
– ELTE yliopiston humanistisen tiedekunnan fennougristiikan laitos perustettiin vuonna 1872, se on maailman vanhin uralilaisiin kieliin ja kulttuureihin erikoistunut toimintayksikkö. Suomen kieltä on opetettu aivan perustamisvuodesta asti, mutta ensimmäinen Suomesta saapunut suomen kielen lehtori, Viljo Tervonen aloitti vasta 1943. Toisen maailmansodan takia hänen lehtorikautensa loppuikin jo vuonna 1944, aloittaa Simon historiallisella katsauksella.
Pysyvä lehtorintoiminta alkoi vasta vuonna 1959 ja vuosikymmenien aikana laitoksella on opettanut suomen kieltä ja kulttuuria pidemmän tai lyhyemmän aikaa 12 äidinkielistä lehtoria. Tällä hetkellä Opetushallituksen lähettämä suomen kielen lehtori on Markku Nikulin. Vuosina 1982–2013 lehtorin lisäksi laitoksella työskenteli myös Suomesta lähetetty vieraileva professori.
– Kandidaattitasolla suomi on sivuaineena, kuten myös laitoksemme fennougristiikan sekä viron kielen ja kulttuurin aineyhdistelmä. Opiskelijat valitsevat sivuaineen yleensä heti pääaineopintojen alussa, hän jatkaa.
Suomi on aina ollut suosittu sivuaine. Ryhmissä on tällä hetkellä 16-18 opiskelijaa ja
joukossa on aina pari-kolme suomen kielestä kiinnostunutta, jonkin muun sivuaineen opiskelijaa.
– Ja joskus sattuu niin, että pelkkä mielenkiinto vuoden suomen opiskelun jälkeen muuttuukin sivuaineopinnoiksi, Simon iloitsee.
Maisteriopiskelijoita on huomattavasti vähemmän, 3-4 opiskelijaa. Syynä taitaa olla se, että Unkarin hallitus ei tue kahden pääaineen opintoja, vaan toinen pääaine on nykyään maksullinen.
Laitoksella on kaksi erikoistumislinjaa: toinen on suomi toisena ja vieraana kielenä -opettajalinja yhteistyössä kasvatustieteellisen tiedekunnan kanssa. Tämä antaa pätevyyden opetusalalle. Toinen erikoistumismahdollisuus on kääntäjäkoulutus, jossa erikoistutaan asiatekstien, erityisesti yhteiskunnallisten, taloudellisten ja lakitekstien kääntäjäksi. Kielitieteestä tai Suomen kirjallisuudesta kiinnostuneet opiskelijat voivat MA-tutkinnon jälkeen hakeutua myös tohtoriopintoihin.
– Laitoksenjohtaja András Bereczki on historiantutkija, hän on vastuussa linjan historianopetuksesta. Suomesta lähetetty lehtori opettaa kielenkäyttöä kandidaattitason opiskelijoille ja tukee sillä paikallisen suomenopettajan, eli minun työtäni. Maisteritasolla Nikulin pitää kääntämis- ja tulkkausseminaareja ja on avainasemassa myös yhteistyössä Suomen suuntaan kesäkurssien esittelyssä, mainostamisessa ja opiskelijoiden valmistamisessa lähtöön. Itse olen vastuussa ensisijaisesti BA-opiskelijoiden kielenopetuksesta, lisäksi pidän maisteritasolla morfologian ja tekstintutkimuksen kursseja sekä tarpeen tullen suomi toisena ja vieraana kielenä -opettajalinjan oppimis- ja opettamiskysymyksiin perehdyttäviä kursseja, avaa Simon vastuualueet.
Suomen kirjallisuuteen opiskelijoita perehdyttää Renáta Balázs Dávidné, joka väittelee tohtoriksi vuoden lopussa. Laitoksen emerita, kielitieteilijä Kata Kubínyi on suurena apuna suomen MA-opiskelijoiden kielitieteen opetuksessa varsinkin fonologian ja syntaksin alalla. Fennougristi Nikolett F. Gulyás pitää alkeiskurssia sellaisille opiskelijoille, jotka pää- ja sivuaineensa ohella haluavat tutustua vähän suomen kieleen ja kulttuuriin.
Aktiiviset yhteydet Suomeen
– Laitos on yhteydessä useamman suomalaisen yliopiston kanssa. Meillä on ollut tutkija- ja opettajakollegoja Helsingin, Tampereen, Turun, Jyväskylän ja Itä-Suomen yliopistoista pitämässä vierailuluentoja kielitieteen, kirjallisuuden, historian, jopa elokuvataiteen alalta. Myös meidän laitoksemme opettajat käyvät Suomessa luennoimassa.
Valtion ylläpitämänä yliopistona ELTE:n opiskelijat ja opettajat pääsevät Erasmus-stipendillä myös Suomeen.
– Maisteriopiskelijamme koulutusohjelmaan kuuluukin lukukauden pituinen stipendiaika jossakin Suomen yliopistossa. Se on erinomainen mahdollisuus syventyä opintoihin kohdekielen maassa, kerätä aineistoa pro gradu -tutkielmaan, tutustua suomalaisiin opiskelijoihin ja opiskelijaelämään. Meille on tullut muutaman kerran Jyväskylän yliopistosta harjoittelija suorittamaan S2-opetusharjoitteluaan. Pitää myös mainita Suomen Opetushallituksen järjestämät suomen kielen ja kulttuurin kesäkurssit, jotka ovat vuosi vuodelta hyvin suosittuja meidänkin opiskelijoiden joukossa.
Laitos osallistuu ahkerasti tiedekunnan järjestämiin tilaisuuksiin ja oli toukokuun lopussa päävastuussa Szegedin yliopiston kanssa IFUSCO-konferenssin järjestämisestä. Tähän kansainväliseen opiskelijakonferenssiin osallistuu uralilaisista kielistä ja kulttuureista kiinnostuneita nuoria ympäri maailmaa.
Suomen kieltä muualla opiskelevat voivat saada todistuksen kielitaidostaan. Valtiollinen kielikeskus ottaa edelleenkin vastaan niitä, jotka haluavat suorittaa kielitutkinnon B1, B2, C1 -tasoilla. Tutkinto pidetään kerran vuodessa tammi-helmikuussa ja se on kaksikielinen. Suomessa 1.1.2000 jälkeen suoritettujen YKI-kielitutkintojen hyväksyttäminen tapahtuu Unkarin opetusvirastossa B1, B2, C1 -tasoilla.
Työ ja harrastus
Suomen kielen linjalla työelämän tarpeet on jo pitkään huomioitu opetuksessa, ja maisteriopiskelijoille tarjotaan sellaisia käytännön taitoja antavia kursseja, jotka voivat olla hyödyksi työelämässä niin Unkarissa kuin Suomessakin.
– Laitoksen alumneja löytyy Budapestin Suomen suurlähetystöstä sekä FinnAgorasta, ja kaunokirjallisuuden kääntäjienkin joukossa suurin osa on meidän entisiä oppilaitamme. Suomen kielen ja lingvistiikan asiantuntijoina laitoksen alumneja toimii tai on toiminut opettajina mm. Poznanissa, Bloomingtonissa, Helsingissä, Turussa sekä Saksan eri yliopistoissa.
Akateemisen työn lisäksi suomen kielen osaaminen englannin ohella on aina ollut tervetullut Suomen kanssa kauppaa harjoittavissa tai suomalaisissa yrityksissä, jotkut jo opiskeluaikoina ja sen jälkeen myös sijoittuvat erilaisten puhelimen ja internetin välityksellä toimivien myynti- ja apupalveluiden pariin.
– Haluaisin kuitenkin lisätä, että suomea sivuaineena opiskellut opiskelijakin voi hyödyntää tietojaan riippumatta tulevasta työpaikastaan, koska kahden vuoden aikana hän paitsi tutustuu suomen kielen alkeisiin, hän tietää myös jo melko paljon Suomen kulttuurista ja sitä kyllä arvostetaan työmarkkinoilla.
– Nykyisin yhteydenotto ja yhteydenpito suomalaisten kanssa tapahtuu paljon helpommin kuin esimerkiksi minun opiskeluaikanani 80-luvulla. Internetin välityksellä harrastaja voi “saapua” hetkessä Suomeen katsomalla esimerkiksi uutisia tai kuuntelemalla tuoreimpia biisejä verkosta ym. Mutta harrastajapiiri on myös hyvin tärkeä. Budapestin Kalevala-ystävyyspiirin johtokunnan jäsenenä omasta kokemuksesta voin kertoa, että yksi meidän suosituimpia ohjelmiamme on syksyllä ja keväällä järjestetty kielikahvila, johon tulee runsaasti väkeä eri suomenkielisellä taustalla. “Kahvilassamme” on mahdollisuus opetella alkeita, kokeilla jo hallussa olevia rakenteita, pelata Aliasta suomeksi tai suorittaa pikakeskustelu äidinkielisen suomalaisen kanssa. Kieltä osaaville on Suomen suurlähetystön ja FinnAgoran tietyt suomenkieliset ja tulkatut tilaisuudetkin ovat hyviä harrastusmahdollisuuksia, kuten Kalevala-ystävyyspiirin eri taitotasoiset kielikurssit myös.
Teksti:
Valéria Simon ja
Botond Vereb-Dér