Suomi-Unkari Seura täytti 75 vuotta tänä syksynä. Seuran perustamispäivänä 10.10. juhlistettiin vuosipäivää kahdella tilaisuudella. Suomalaisen kirjallisuuden päivän kunniaksi, joka on nimenomaan seuran perustamispäivä, pidettiin seuran kustantaman novellikokoelman virallinen julkistamistilaisuus.
Millä sivulla olet – novelleja Unkarista -antologia sisältää 27 suomennettua unkarilaista novellia 2020-luvulta. Tämä laaja katsaus unkarilaiseen kirjallisuuteen toteutettiin yhteisön voimin. Kääntäjät olivat melkein poikkeuksetta seuran jäseniä. Julkistamistilaisuudessa keskusteltiin kirjasta ja unkarilaisesta kirjallisuudesta sekä suomentamisen haasteista. Paneelikeskusteluun osallistuivat teoksen kielenhuollosta vastannut Outi Hassi, toimitusryhmässä mukana olleet ja kirjaan novelleja kääntäneet Anna Tarvainen ja Irmeli Kniivilä sekä novellin kääntäjänä toiminut Outi Tuppurainen.
Panelistit Botond Vereb-Dér, Outi Tuppurainen, Irmeli Kniivilä, Anna Tarvainen ja Outi Hassi.
Tilaisuuden alussa kuultiin avaussanat kirjan vastaavana toimittajana toimineelta Botond Vereb-Dériltä, joka kertoi teoksen valmistusprosessista. Seuraavaksi Kallion lukion opiskelija Riina Nurmela astui runsaslukuisen yleisön eteen ja luki Irmeli Kniivilän kääntämästä Gyula Jenein Vanhuksia novellista.
Outi Hassi kertoi yleisölle käännösprosessista, siitä miten tämän ammattilais- ja harrastajakääntäjien voimin syntyneen kirjan teksti on alkanut elää ja miten tekstit ovat syntyneet uudelleen uudeksi suomenkieliseksi teokseksi.
Suomentamisen kiemurat
Anna Szabó T.:n novellin tulkitsi yleisölle Paula Lebedeff, minkä jälkeen panelistit keskustelivat novellien valintaprosessista sekä toimitusryhmän sisällä että omalla henkilökohtaisella tasolla. Kuten Irmeli Kniivilä kertoi, viisihenkinen toimitusryhmä valitsi noin 300 novellista suomennettavat novellit, joista pyydettiin vielä Outi Hassin ja Anna Tarvaisen mielipiteet. Suomentajien etsiminen oli seuraava haaste. Lähestyttiin sekä ammattikääntäjiä että Seuran aikaisempaan käännöskilpailuun osallistuneita. Lisäksi toimitusryhmän Magdolna Kovács suositteli entisiä opiskelijoitaan tähän projektiin.
Anna Tarvainen avasi unkarilaisen kirjallisuuden tilaa novellikokoelman antaman kuvan perusteella. Lisäksi hän avasi unkarilaisia kirjailijoita kiinnostavia ja käsitteleviä aiheita.
András Cserna-Szabón tyyliltään hyvin erilaista novellia luki Iiris Taskinen. Kasperi Hasalan suomennos välitti hyvin kirjailijan tyyliä ja esitys nauratti yleisöä. Kolmannen novellin jälkeen jäi vielä aikaa yleisön kysymyksille. Läsnä olevia kiinnosti kirjailijoiden sukupuolijakautuma sekä politiikan vaikutus ja sen heijastuminen novelleihin. Outi Hassi käytti mahdollisuuden ja kysyi yleisön riveissä istuvilta kääntäjiltä käännösprosessiin liittyviä kysymyksiä. Tenho Takalo, joka ei ollut aikaisemmin suomentanut kaunokirjallisuutta, kertoi käännösprosessista ja miten hän on saanut apua kotona puolisoltaan, jos jonkun sanan tai fraasin tarkoitus ei ollutkaan hänelle selvää. Emma Pitkäsalo useammasta kielestä kääntäneenä kertoi unkarista suomentamisen eroavaisuuksista verrattuna muihin kieliin. Kaija Tuppurainen kertoi siitä, kuinka hän neuvotteli unkarilaisista voimasanoista lapsenlapsensa kanssa. Aiheeseen liittyen myös Irmeli Kniivilä kertoi oman tarinansa, kuinka asuessaan Unkarissa hän sai kirjeessä pitkän listan kirosanoja, joita hän samassa talossa asuvan henkilön mielestä ei varmaan osannut erinomaisesta unkarin kielen taidosta huolimatta. Yleisön riveissä istunut unkarin kielen lehtori Ildikó Vecsernyés kertoi myös, miten hänen oppilaansa yliopistossa ovat pyytäneet kirosanojen opettamista.
Tunnin kestäneeseen tilaisuuteen osallistui noin 60 henkilöä.
Musiikki nosti henkeä
Ilta jatkui varsinaisilla juhlallisuuksilla. Tilaisuuden avasi toiminnanjohtaja Botond Vereb-Dér. Maljannoston jälkeen Natália Hódi soitti Bachin Partita Nro 3. preludion viululla. Hienon musiikkikappaleen jälkeen suurlähettiläs Klára Breuer tervehti 75-vuotiasta seuraa. Seuraavaksi tilaisuudelle tilan antanut tärkeän yhteistyökumppanin Liszt-instituutin johtaja, Regina Surányi piti lyhyen juhlapuheen.
Muusikot Lilla Peura, Natália Hódi, Miklós Makfalvi ja Zoltán Veres.
Vuorossa oli Länsi-Unkarin melodioita. Viulua soittivat Natália Hódi, Lilla Peura, Miklós Makfalvi ja Zoltán Veres. Kansanmusiikkiesityksen jälkeen puheenjohtaja Kaisa Pietilä piti juhlapuheensa. Hän kiitti edeltäjiään, erityisesti läsnä olleita Irmeli Kniivilää ja Jaakko Kuuselaa, heidän työstään. Kiitosta saivat myös Marjatta Manni-Hämäläinen, joka toimi 36 vuotta seuran toiminnanjohtajana, sekä toimistosihteerit Merja Viitanen, Minnamari Sinisalo ja Katariina Ohtola. Pitkän menneisyyden lisäksi Pietilä korosti tämän hetken tekijöiden ja tulevien sukupolvien merkitystä.
Kiitokset arvokkaasta työtä
Puheenjohtajan juhlapuheen jälkeen luovutettiin Suomi-Unkari Seuran hallituksen myöntämiä ansiomerkkejä, joilla hallitus halusi osoittaa kiitostaan seuran aktiiveille sekä Suomen ja Unkarin välisiä suhteita aktiivisesti seuramme kanssa yhteistyössä edistäneille ihmisille.
Hopeisen ansiomerkin saivat Mikkelin yhdistyksen pitkäaikainen puheenjohtaja Kari Ojala, István Bibón työtä sekä Unkarin historiaa pitkään tutkinut ja viime aikoina kaunokirjallisuuden kääntäjänä yleisöä ilahduttanut Anssi Halmesvirta, Järvenpään seuran aktiivinen jäsen Pekka Rokka, sekä toiminnanjohtajana ja lehden päätoimittajana toiminut Botond Vereb-Dér. Kultaisen ansiomerkin saivat Porvoon seuran pitkäaikainen aktiivi Terttu Koivu, Kalevalan ystävyyspiirin sekä Laulujoutsenet-kuoron johtaja Kinga Marjatta Pap, Pécsin Unkari-Suomi yhdistyksen kunniapuheenjohtaja József Végh, Oulun seuraa pitkään johtanut valtakunnallisen seuran puheenjohtaja Kaisa Pietilä, sekä yhdistyksemme kanssa valtioiden välisten suhteiden rakentamisen eteen aktiivisesti työtä tehnyt suurlähettiläs Klára Breuer.
Hopeisen ansiomerkin saaneet Botond Vereb-Dér, Pekka Rokka ja Kari Ojala. Kultaisen ansiomerkin saaneet Kaisa Pietilä, Terttu Koivu ja Klára Breuer.
Hopeisen ansiomerkin saaneet Botond Vereb-Dér, Pekka Rokka ja Kari Ojala. Kultaisen ansiomerkin saaneet Kaisa Pietilä, Terttu Koivu ja Klára Breuer.
Tunteikkaiden hetkien jälkeen kuuntelimme Béla Bartókin viuluduoja Natália Hódin ja Lumikki Heikkilän tulkinnassa. Läsnäolevien järjestöjen johtajat myös tervehtivät 75-vuotiasta Suomi-Unkari Seuraa. M. A. Castrénin seuran toiminnanjohtaja Marja Lappalainen muisteli yhteistyötä ja korosti paikallisyhdistyksemme tärkeää roolia suomalaisugrilaisten kansojen päivien järjestämisessä. Suomen unkarilaisten yhdistyksen puheenjohtaja Gábor Nagy lahjoitti hienon kirjaillun taulun seuran syntymäpäivän muistoksi. Ystävyysseurojen liiton puheenjohtaja Markku Lemmetty kertoi hauskan tarinan siitä, miten hänet englannin ääntämisen perusteella luuli siellä asuva unkarilaisperhe unkarilaiseksi. Sitten luettiin valtakunnallisen Unkari-Suomi Seuran puheenjohtajan, György Urkutin kirje.
Virallinen tilaisuus päättyi csángólaisiin melodioihin. Zoltán Veres soitti paimenhuilua ja Miklós Makfalvi ütőgardonia. Viimeiset kappaleet soittivat viululla Lilla Peura, Miklós Makfalvi ja Natália Hódi. Heitä säesti Zoltán Veres kobozilla.
Virallisen osuuden jälkeen runsaslukuiset juhlavieraat saivat nauttia unkarilaisista viineistä ja keittiön antimista, joista päävastuussa oli Helsingin seuramme puheenjohtaja Ulla Lång.
Kuten Kaisa Pietilä puheessaan korosti, oli todella tärkeää, että pandemian takia väliin jääneiden 70-vuotisjuhlien jälkeen tämä juhla pidettiin ja seuran monet aktiivit pääsivät tapaamaan toisiaan henkilökohtaisesti. Tilaisuus sai paljon kiitosta ja osallistuneiden mielestä ”juhlassa oli hyvä ja lempeä ystävyyden henki”.
Botond Vereb-Dér