Sivulla on viisi Suomi-Unkari-lehdessä vuosina 2009-2011 ilmestynyttä artikkelia Unkarin romaneista.
1. ROMANIT – UNKARIN SUURIN VÄHEMMISTÖ
Suomi-Unkari-lehti 3-2009
Katja Lintunen
Romanit ovat alun perin lähtöisin Intiasta ja heidän kielensä kuuluvatkin indoeurooppalaisten kielten indoarjalaiseen ryhmään. Intiasta romanien esi-isien on arveltu lähteneen n. 1000-luvulla. Eurooppaan he tulivat 1300-luvulle tultaessa. Unkarin ensimmäiset romanit saavuttivat 1400-luvulla ja Suomen 1500-luvulla. Euroopan alueella romaneja on nykyään n. 10 miljoonaa. Kun Suomessa romaneja on vain kymmenisen tuhatta, Unkarissa arvioidaan olevan romaniväestöä 200 000 – 500 000. Romanit ovatkin Unkarin suurin vähemmistö.
Kuka on romani?
Usein Unkarissa kysytään kuka oikeastaan on romani (unk. roma; mustalainen unk. cigány)? Onko kyse ulkonaisista piirteistä vai kenties romanikielen käytöstä? Miten paljon ihminen voi olla sulautunut valtakulttuuriin pysyäkseen romanina? On hyvin vähän romaneja, jotka elävät enää perinteisen romanikulttuurin mukaan, miten tämä sitten määritelläänkin. Suuri osa Unkarin romaneista elää köyhyydessä ja on syrjäytynyt. He elävät jonkinlaisessa sekakulttuurissa ja yrittävät parhaansa mukaan selvitä huonoissa oloissa ja yhteiskunnan paineessa päivästä toiseen. Unkarin koulutusjärjestelmä on romaneita syrjivä ja kunnon koulutuksen saaminen on suurelle osalle romanilapsia täysi mahdottomuus. Kouluttautumaan päässeet romanit taas ovat käyneet läpi unkarilaisen koulutusjärjestelmän, jossa he ovat oppineet valtaväestön ajattelutavan ja kulttuurin. Omaa identiteettiä on vaikeaa säilyttää länsimaisessa kulttuurissa, joka ei hyväksy mitään muuta kulttuuria rinnallaan.
Epäyhtenäinen joukko – Unkarin romaniryhmiä
Yleensä tutkijat jaottelevat romanit perinteisiin heimoryhmiin, mutta eri tutkijat käyttävät ryhmistä eri nimiä, mikä välillä aiheuttaa sekaannusta. Esittelen ryhmät tässä ulkopuolisten tutkijoiden heistä käyttämillä nimillä. Usein nämä ja romanien itsensä käyttämät nimet eroavat toisistaan. Romungro-romanit (unk. romungró romák) ovat todennäköisesti kaikista vanhin Unkarin alueelle vaeltanut ryhmä, joka puhuu romanikielen Karpaattien murretta. Suurin osa Unkarin romaneista kuuluu tähän ryhmään. Tästä ryhmästä tulevat myös romanimuusikot, jotka eivät oikeastaan soita romanimusiikkia vaan unkarilaista kansanmusiikkia. Tähän vanhimpaan romaniryhmään usein lasketaan kaikki ne romanit jotka ovat unkarilaistuneet ja menettäneet äidinkielensä, mutta todellisuudessa valtaväestöön sulautuneet romanit tulevat myös monista muista ryhmistä. Valakian romanit (unk. oláh romák) tulivat todennäköisesti Unkariin Valakiasta (nyk. Romanian eteläosassa) 1800-luvulla Euroopan sisäisten vaellusten aikaan. Unkarissa tämän ryhmän jäsenet kuuluvat konservatiivisimpiin ja vastustavat valtaväestöön sulautumista. He vaalivat sekä kulttuuriaan että kieltään. Valakian romanit erottautuvat yhteiskunnan ei-romaneista, mutta myös muista romaniryhmistä myös pukeutumisessaan sekä arvo- ja tapajärjestelmässään. Ryhmä muodostuu monista alaryhmistä, jotka voidaan eritellä ammatin mukaan. Ryhmien jäsenet käyttävät itsestään näiden alaryhmien mukaisia heimonimiä. Ryhmien murteet eroavat toisistaan jonkin verran, mutta he ymmärtävät toisiaan. Nykyään kuitenkin perinteiset romaniammatit, kuten hevoskauppiaan ammatti, ovat pääasiassa kuolemassa tai kuolleet. Sintit (unk. szintók) ovat Unkarissa pieni ryhmä. Heidän romanimurteensa on vahvasti saksalaisvaikutteinen. Ulkonäöltään sintit ovat usein vaaleita ja sinisilmäisiä ja joidenkin lähteiden mukaan he eivät itse pidä itseään romaneina. Tyypillisesti sintit toimivat vaeltavina sirkustaiteilijoina ja liikkuvat jatkuvasti. He noudattavat edelleenkin tätä elämäntapaa. Beás-romanit (unk. beások) polveutuvat todennäköisesti pari sataa vuotta sitten Romanian kaivoksissa työskennelleistä orjista. He omaksuivat kielekseen yhden romanian murteen, joka orjuudesta vapautumisen jälkeen muotoutui omaksi beás-kielekseen. Beás-romaneillakin on alaryhmiä. Lisäksi Unkarissa asuu Romanian romaneja (unk. román romák), jotka puhuvat äidinkielenään nykyromaniaa. Monet tutkijat mainitsevat myös pienempiä romaniryhmiä kuten Slovenian romanit (unk. Vend romák) ja Gábor-romanit (unk. Gábor-romák). Slovenian romanit ovat Unkarissa hyvin pieni ryhmä. Gábor-romanit ovat toiselta nimeltään kalapos– eli ”hattupääromaneita”. Lempinimi tulee miesten tavasta pitää leveälieristä mustaa hattua. Gábor-romani-nimi taas tulee legendan mukaan heidän muinaiselta ruhtinaaltaan, Gábor Bethleniltä. Gábor-romanit asuvat Romaniassa, mutta varsinkin miehet liikkuvat paljon Unkarin puolella liikematkoillaan. Gábor-romanit ovat tunnettuja hyvistä liikemiestaidoistaan ja säästäväisyydestään. Gábor-romanit ovat kääntyneet suurin joukoin adventisteiksi. He erottautuvat jyrkästi sekä toisista romaneista että valtakulttuurista.
Romanikulttuurintutkimus ei ole vain menneisyyden tutkimusta
Valtaväestöön kuuluvat näkevät usein romanit yhtenä massana ilman eroavaisuuksia. Romanit ovat Unkarissa kuitenkin hyvin epäyhtenäinen ryhmä. Mielestäni vain ”aidon ja alkuperäisen” etsiminen ei ole romaneihin tutustuttaessa myöskään hyvä lähtökohta kuten ei yleensäkään kulttuurintutkimuksessa. Romaneilla on ympäri Eurooppaa todellisia eläviä yhteisöjä, joiden elämä on – kaikilla valtakulttuuriin sulautumisen asteilla – aivan oikeiden romanien elämää. Aitoa romanin elämää elävät myös ne ”kaappiromanit”, jotka rasismin ja yhteiskunnallisen aseman menettämisen pelossa joutuvat salaamaan oman taustansa. Näitä on Unkarissa paljon eikä romanien tämänhetkinenkään tilanne rohkaise oman romani-identiteetin julkituomiseen.
Lähteet:
Erzsébet Orsós Gidáné (2007): Útkeresés, a cigányok múltja, jelene és jövője, Pécs 2007
Ferenc Glatz (toim.) (1999): Magyarország az ezredfordulón, rendszerváltozás: piacgazdaság, társadalom, politika: A cigányok Magyarországon, Budapest 1999
Unkarinkielinen Wikipedia
2. KUKA PELKÄÄ TUMMAA MIESTÄ? – UNKARIN ROMANIEN TILANNE
Suomi-Unkari-lehti 4-2009
Katja Lintunen
Unkarin suurin vähemmistö voi huonosti. Romanivähemmistön olot ovat Unkarissa huonontuneet järjestelmänmuutoksen jälkeen. Sosialismin aikaan romanit työllistyivät teollisuuteen tai osuustoimintatiloille. Yhteiskunnan murroksessa romanit ovat usein joutuneet työttömiksi. Lisäksi romanien syrjintä yhteiskunnassa ja romaneja vastaan tehdyt rasistiset hyökkäykset ovat lisääntyneet. Viimeisen puolentoista vuoden aikana on väkivaltaisissa hyökkäyksissä loukkaantunut yli 50 ja kuollut ainakin 6 romania. Kuvaavaa on, että romaneja vastaan tehtyjen hyökkäysten ensimmäiset epäillyt olivat romaneja, jotka joutuivat istumaan vankilassa syyttöminä lähes vuoden. Nyt pääepäillyiksi ovat kuitenkin nousseet 4 vartiointialan ihmistä ja suunnitelmallisten väkivallan tekojen takaa on paljastunut koko joukko tukijoita ja lisää etsitään.
Elämää yhteiskunnan laitamilla
Vainottu kansanosa elää kurjuudessa. Romanit on Unkarissa marginalisoitu niin sosiaalisesti, taloudellisesti kuin poliittisestikin. Lukutaidottomuus ja huono luku- ja kirjoitustaito ovat yleisiä ongelmia. Romanilasten koulunkäyntiä vaikeuttaa syrjintä. Romanilapsia siirretään erityisluokille ei-romanilasten vanhempien painostuksesta. Monissa kouluissa romanilapset myös kulkevat kouluun eri portista kuin muut. Tekosyitä jaottelulle keksitään helposti. Romaniyhteisöjen sisällä ei myöskään arvosteta koulutusta. Lapset on nähty pikemminkin aputyövoimana. Romaniväestöllä on myös lyhyempi eliniänodote kuin muulla väestöllä. Romanien asuttamilla alueilla on usein puutteellinen jätehuolto, lämmitys ja juokseva vesi saattavat puuttua, lapset leikkivät saastuneella maalla, ympäristön myrkyt joutuvat ihmisten elimistöön. Terveydenhuoltoa ei ole saatavilla. Perheväkivalta on yleistä. Kaikista huonoimmassa asemassa yhteiskunnassa ovat romaninaiset ja -lapset. Kun ryhmään kuuluva joutuu hyökkäyksen kohteeksi etnisen alkuperänsä vuoksi, poliisi ei yleensä halua myöntää syyksi rasismia. Useasti jutut jäävät tutkimatta ja huonoista kokemuksista johtuen myös ilmoittamatta. Perheväkivallan kohteeksi joutunutta romaninaista ei auta kukaan. Tekoja, jotka tapahtuvat yksityisyyden piirissä on vaikea tuoda julkisuuteen ja vielä vaikeampaa se on romanille, jota viranomaiset eivät välttämättä muutenkaan ota todesta.
Romanien vuosikymmen ja talouskriisi
EU:n jäsenmaissa asuu n. 10 miljoonaa romania, jotka ovat suurimmaksi osaksi EU:n kansalaisia. EU:ssa on huomioitu romanien tuen tarve. Euroopan parlamentti antoi päätöslauselman romanien tilanteesta Euroopassa vuonna 2005. Tällöin parlamentti muun muassa totesi, että Euroopan on tärkeää päästä pikaisesti eroon romaneihin kohdistuvasta sitkeästä ja väkivaltaisesta rasismista ja rotusyrjinnästä. Erityisen huolestunut parlamentti oli romaninaisten tilanteesta. Euroopan unioni on julistanut 2005-2015 romanien vuosikymmeneksi ja pyrkii jäsenmaiden hallitusten kanssa yhdessä rahoittamaan projekteja, jotka auttavat parantamaan romanien sosioekonomista statusta ja kaikin puolin parantamaan romanien hyvinvointia Euroopassa. Unkari on osaltaan tehnyt oman toimintasuunnitelmansa romanien tilanteen parantamiseksi. Tällä hetkellä on voimassa kaksivuotissuunnitelma 2007-2009. Unkarin huono taloudellinen tilanne kuitenkin vaikuttanee myös romaniprojekteihin käytettäviin resursseihin jatkossa. Talouskriisin iskiessä yhteiskunnassa myös helposti etsitään syyllisiä. Media ja jotkin poliitikot ratsastavat ”mustalaiskysymyksellä” ja käyttävät edelleen hyväkseen ihmisten ennakkoluuloja ja pelkoja. Unkarissa negatiivisimmin romaneihin suhtautuvat korkeakoulutetut ihmiset. He ovat myöskin vähiten tekemisissä romaniväestön kanssa. Korkeakoulutettujen ihmisten piiristä löytyy myös suuri osa äärioikeistolaisista Unkarin kaartilaisista. Unkarin kaartin toiminta ei ole loppunut, vaikka se järjestönä onkin kielletty. Kaartin kanssa sidoksissa olevan äärioikeistolaisen Jobbik-puolueen kannatus myöskin vain nousee. Myös Unkarin naapurimaissa romanien tilanne on vaikea. Äärioikeiston suosio kasvaa samaan tahtiin talouden alamäen kanssa.
Millaiselta näyttää huominen?
Vuonna 2009 romanien tilanne Unkarissa on vain pahentunut. Hyökkäykset, murhat ja vaino ovat saaneet monet harkitsemaan pakenemista Unkarista. Monet peittelevät taustaansa, vaikka se olisi ilmeistä jo ulkonaisten piirteiden perusteella. Ennen sanalla mustalainen oli huono kaiku, mutta Unkarissa sana romani on jo sekin ehtinyt saada leiman. Media osaltaan pitää yllä ennakkoluuloja uutisointityylillään. Ihmisten asenteiden on muututtava ja yhteiskunnan on toimittava yhdessä romanien aseman parantamiseksi. Niin kauan kuin romaneja syrjitään he syrjäytyvät. Tämä on noidankehä joka on katkaistava. Projektit ja päätöslauselmat ovat jälleen jääneet pelkäksi sanahelinäksi, joka ei auta syrjinnän ja vainojen uhreja.
Lähteet:
Decade of Roma Inclusion 2005-2015
Euroopan parlamentin päätöslauselma romanien tilanteesta Euroopan unionissa P6_TA(2005)0151 Bryssel, 28. huhtikuuta 2005. http://www.europarl.europa.eu/ (22.11.2009)
Euroopan parlamentin päätöslauselma romaninaisten tilanteesta Euroopan unionissa P6_TA(2006)0244 Bryssel, 1. kesäkuuta 2006. http://www.europarl.europa.eu/ (22.11.2009)
European Roma Rights Center, http://www.errc.org/ (22.11.2009)
Pogány István, Romanien ahdinko ja ihmisoikeudet, Hakapaino, Helsinki. 2005.
Tervonen Miika, Unkarin romanit ahtaalla, Kumppani-lehti,
http://www.kepa.fi/kumppani/arkisto/2009_9/7271 (22.11.2009)
3. ROMANILASTEN KIVINEN KOULUTIE
Suomi-Unkari-lehti 2-2010
Katja Lintunen
Tasa-arvoisen koulutuksen puute on yksi suurimpia syitä romanien syrjäytymiseen Unkarissa. Kun valtaväestön edustajilta kysytään moni vastaa ongelmien suurimman syyn olevan romanien motivaation puute koulutukseen. Ongelma on kuitenkin paljon monisyisempi.
Romaniväestöä on Unkarissa 200 000 – 500 000. Tästä huolimatta kouluissa käytetyissä historiankirjoissa ei kerrota romaneista mitään. Opettajien koulutuksestakin puuttuvat monikulttuurisuutta käsittelevät opinnot. Kuitenkin opettajien negatiivinen asenne vaikuttaa osaltaan romanioppilaiden koulumenestykseen.
Kesken jäävät opinnot
Romanien eriytyminen muusta väestöstä alkaa jo päiväkoti-iässä. Romanilapset eivät juuri käy päiväkodissa, koska romaniäidit ovat usein kotona hoitamassa lapsiaan. Vanhempien työttömyys pitää myös lapset kotona. Muiden aloittaessa koulunsa tavallisimmin 6-7-vuotiaana romanilapsilla koulun aloittaminen usein lykkääntyy. Oppivelvollisuuden päättyessä iso osa romaninuorista ei ole läpäissyt peruskoulua. Ei-romani-oppilaiden tapauksessa oppivelvollisuudesta vapauttaminen tapahtuu yleensä vanhempien pyynnöstä, romanien tapauksessa aloitteen tekee useammin koulu. Myös aikainen perheenperustaminen on usein romaneilla koulusta pois jäämisen syynä. Itse kouluttamattomat vanhemmat eivät myöskään ymmärrä koulutuksen arvoa eivätkä siis yleensä osaa kannustaa lapsiaan jatko-opintoihin.
Peruskoulun jälkeen opintojaan jatkavien romanien määrä on muuhun väestöön nähden huomattavasti pienempi. Tutkimusten mukaan 10% romanioppilaista ei jatka opintojaan peruskoulun jälkeen. Erään tutkimuksen mukaan jopa ala- ja yläasteen rehtorin koulutustaso korreloi lukioon jatkavien romanioppilaiden suhteen kanssa ja että koulun sisäinen erottelu, opettajien negatiivinen asenne ja lasketut vaatimustasot väistämättä pilaavat romanilasten jatko-opiskelumahdollisuudet ja myöskin mahdollisuuden yhteiskunnalliseen liikkuvuuteen. Opettajilla on valmiiksi alhaiset odotukset romanioppilaiden suhteen ja tämä tekee lahjakkaistakin oppilaista alisuoriutujia.
Romanioppilaat opiskelevat erillään muista oppilaista
Unkarin kouluissa vallitsee tietynlainen erottelupolitiikka. Romanioppilaat kasaantuvat tiettyihin kouluihin ja tietyille luokille. Vanhemmilla on vapaus valita lastensa koulu ja he valitsevat koulun sen mukaan missä romanioppilaita on vähiten. Pienillä paikkakunnilla paikallisessa koulussa saattaa olla vain romaneja ja ei-romanilapset kuljetetaan naapurikuntiin kouluun. Käytäntö on varsin yleinen. Vanhemmat perustelevat toimintaansa sillä, että romanioppilaat laskevat opetuksen tasoa. Muitakin erottelutapoja on. Mitä suurempi on romanien osuus luokassa, sitä suuremmalla todennäköisyydellä luokka on erityisluokka, jolla opetetaan vähemmän aineita. Erityisopetusluokat ovat yksi yleisimpiä erottelun tapoja Unkarissa. Kotiopetuksen piirissä olevista oppilaista huomattavan suuri osa on romaneja. Siirtämällä ongelmalliset oppilaat kotiopetukseen heidät saadaan pidettyä pois koulusta. Käytännössä tämä tarkoittaa usein täysin opetuksen ulkopuolelle jäämistä. Usein romanioppilaat suljetaan pois kieli- ja taideaineista esimerkiksi vaatimalla opintomaksu, johon romaneilla ei ole varaa. Romaneja on myös erityiskouluissa, jotka on tarkoitettu kehitysvammaisille. Tämä on Unkarin lisäksi hyvin laajalle levinnyt romanien erottelutapa kaikkialla Keski-Euroopassa. Kehitysvammaisten kouluissa opiskelevilla oppilailla ei ole jatko-opiskeluun mitään mahdollisuuksia. Useat asiantuntijat ovat sitä mieltä, että suurin osa erityiskoulujen romanilapsista ei ole kehitysvammaisia vaan heidät on lähetetty sinne johtuen heidän taustastaan. Samalla tavalla kuin romanilapset erotellaan muista, erotellaan myös heidän vanhempansa. Romanivanhempien ja koulun välinen yhteys ei toimi. Valtaväestöön kuuluvien lasten vanhemmat eivät myöskään yleensä pidä yhteyttä romanilasten vanhempiin.
Tukea vähemmistölasten opiskeluun
On käynyt ilmi, että niissä kouluissa joissa on käytössä romanivähemmistöohjelma, on romaneilla usein vähemmän ongelmia kuin muissa kouluissa. Näissä kouluissa romanien erityisongelmat tunnetaan ja heitä osataan oikealla tavalla tukea. Vuodesta 1993 lähtien on ollut voimassa laki, joka on antanut vähemmistöjen itsehallinnoille oikeuden laitosten perustamiseen ja ylläpitämiseen. Romanien kohdalla päiväkoteja ei juuri ole, koska siellä käyvien lasten määrä on niin pieni. Rahoitustiedoista valmistetun arvion mukaan peruskouluissa opiskelevista romaneista noin puolet osallistuu johonkin vähemmistöohjelmaan. Tällä hetkellä toimivia vähemmistöohjelmia on neljää tyyppiä: kielen opetusta, kaksikielistä opetusta, äidinkielen ohjelma ja romaneille tarkoitettuja harjaannutusohjelmia. Unkarissa ei romaneilla ole kahdella opetuskielellä toimivia kouluja. On joitakin kouluja joissa voi saada opetusta romani- tai beás -kielestä yhden oppitunnin verran viikossa, mutta mitään oppiainetta ei opeteta kokonaan romaniksi. Kouluun tullessaan romanioppilaiden unkarin kielen taito on vaihteleva. Romanioppilaiden osalta tavoitteena on ollut ainoastaan se, että heidät saadaan unkarin kielen taidoiltaan samalle tasolle muiden kanssa. Romaneille tarkoitettujen harjaannutusohjelmien taso on muuten hyvin matala.
Kohti tasa-arvoista koulutusta
Yksi akuuteimpia romanien ongelmia Unkarissa on koulutuksen puute. Romaneilta puuttuu oma sivistyneistö, joka olisi kiinnostunut viemään eteenpäin juuri heidän asioitaan. Harvat korkeakoulutetut romanit tuntevat olevansa suuressa vastuussa romanisivistyneistön luomisesta ja muiden romanien auttamisesta. Ongelman ei kuitenkaan pitäisi olla ylitsepääsemätön. Ongelmien lakaisu maton alle ja niiden siirtäminen näkymättömiin ei paranna tilannetta. Ongelmana nähdään romanikulttuurin ja unkarilaisen koulukulttuurin erilainen kasvatustapa. Koulut eivät ole valmiita vastaamaan tähän romanien toiseuteen mikä johtaa ongelmiin lasten koulutien alusta lähtien ja vaikuttaa myös opiskelumotivaatioon. Rohkaisevia esimerkkejä nähdään niissä kouluissa, joissa vähemmistöön on panostettu ja erityistarpeet tunnustettu. Näistä kouluista jatko-opintoihin jatkavien romaninuorten määrä on suurempi. Myöskään oppilaiden täydellinen erottelu etnisen taustan mukaan ei ole hyvä ratkaisu. Opettajien monikulttuurisuuskoulutus ja romanilasten saaminen kouluun valmistavan esiopetuksen piiriin voisivat olla ensimmäisiä otettavia askeleita tasa-arvoiseen koulutukseen. Lisäksi vähemmistöohjelmia olisi tuettava taloudellisesti. Myös romaneiden jatko-opiskelujen taloudellinen tukeminen olisi tärkeää.
Lähteet:
A Romák minőségi oktatáshoz való egyenlő mértékű hozzájutása, Nyílt Társadalom Intézet, 2007
Babusik Ferenc, Késői kezdés, lemorzsólódás – cigány fiatalok az általános iskolában, Delphoi Consulting 2003
http://romapage.hu (toukokuu 2010)
http://www.oki.hu (toukokuu 2010)
4. UNKARIN ROMANIEN KULTTUURISTA
Suomi-Unkari-lehti 3-2010
Katja Lintunen
Unkarin eri romaniryhmien perinteet elävät eteenpäin romaniyhteisöissä. Romanikulttuurin erityispiirteet tulevat esiin elämän käännekohtien juhlissa, uskomuksissa, tarinoissa, musiikissa, tanssissa, mutta myös arkipäivän askareissa, kuten ruoanlaitossa tai vaateparsissa. Tämän kulttuurin keskellä kasvaneiden romanitaiteilijoiden töissä teemat ja esitystapakin heijastavat usein myös omaa kulttuuritaustaa. Romanikulttuuri ei ole ainoastaan köyhyyden kulttuuria. Köyhissäkin olosuhteissa yksilöiden ja yhteisön voimavarana voi toimia romani-identiteetti. Romaneilla on omat tavat tehdä asioita ja nähdä maailmaa.
Mustalaismusiikin tummia säveliä
Romanimusiikkia on tieteellisesti tutkittu hyvin vähän. Tyypillistä mustalaismusiikkia ovat perinteisesti soittaneet kaupungissa asuvat unkarilaismustalaiset (magyar cigányok). Unkarilaismustalaisen musiikin juuret ovat unkarilaisessa kansanmusiikissa. Perinteisesti musiikki on viihdyttävää, sanoitukset voivat olla humoristisia tai surullisia, usein nostalgisia. Menneinä aikoina myös yhteiskunnalliset teemat ja kansallistunteen vaaliminen on kuulunut mustalaismusiikkiin. Kahviloissa ja ravintoloissa esitetty musiikki on improvisoivaa ja yleisön kanssa vastavuoroista. Esiintymislavoilla esitetyn musiikin ohjelmisto on enemmän etukäteen suunniteltua. Lisäksi romanimuusikot ovat tyypillisesti kuuluneet unkarilaisiin tanssiaisiin ja häihin. Ns. roma dzsessz-nimityksellä on kutsuttu erityisesti budapestiläisten romanien soittamaa jazzmusiikkia. Maaseudulla romanit ovat soittaneet paikallista kansanmusiikkia sekoittuneena omaan perinteeseensä. Usein ihmiset soittavat, laulavat ja tanssivat omaksi ilokseen arjen keskellä.
Mustalaismusiikkia soittavissa yhtyeissä tärkeä rooli on ollut sooloviulistilla (unk. prímás), joka johtaa soitollaan kokonaisuutta. Osa näistä prímás-viulisteista on saanut kuuluisuutta myös ulkomailla. Kuuluisia viulistinimiä ovat olleet muun muassa Náci Érdélyi, Miska Darázs, Pista Dankó, Jancsi Rigó, Laci Rácz ja Kálmán Oláh. Kuuluisuuteen on noussut myös 1985 Budapestissä perustettu 100 Tagú Cigányzenekar (100 jäseninen mustalaisorkesteri), joka soittaa klassista musiikkia sinfoniaorkesterin mittakaavassa. Tämä orkesteri on maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen.
Tunnettuja (osa myös Suomessa Romanimusiikin festivaaleilla ja Etno soi -festivaaleilla vierailleita) romanimusiikkibändejä ovat mm. Besh o droM, Kalyi Jag, Romano Drom ja Romengó.
Romanien kuvataide – ammattilaisia ja itseoppineita
Romanikuvataiteilijoissa on ammattilaisten lisäksi paljon itseoppineita. Monet itseoppineet romanikuvataiteilijat ovat jääneet tuntemattomiksi. Usein taas on käynyt niin, että kuvataiteilija on tullut tunnetuksi, mutta hänen romanitaustansa ei. Jotkin romanitaiteilijat keskittyvät yhteen suuntaukseen, mutta on myös niitä, jotka eri teoksissaan seuraavat eri tyylejä. Unkarin romanien kuvataide on tyylillisesti moniväristä aina naivistisesta klassiseen. Tamás Péli loi töillään oman koulukunnan. Hänen oppilaansa on István Szentandrássy ja heidän molempien oppilaita Zoltán Túró ja Ödön Gyügyi. Itseoppineista taiteilijoista Gyöngyi Kalányosné Ráczin työt ovat naivistisia. Ekspressiivistä taidetta ovat tehneet muun muassa Jolán Oláh, Károly Pongor Beri, Rozi Csámpai ja Balázs János.
Usein teosten teemana on mustalaisuus ja romaniyhteisö. Lähestymistapa voi olla objektiivinen, lähes tieteellinen, mutta se voi olla myös täydellisesti subjektiivinen, henkilökohtaisiin kokemuksiin perustuva. Aika usein esiin tulevat usko, uskonto, myytit ja magian maailma. Joissakin teoksissa näkyy kansantaiteen henki, kuten Katarzyna Pollomin helmi- ja tekstiilikuvissa tai László Koszticsin ja Jakab Orsósin puukaiverruksissa.Taiteen avulla voidaan myös vaalia vanhoja perinteitä.
Suullisen kulttuurin kirjoittajat
Romanikulttuuri on perinteisesti suullista kulttuuria. Kansanomaisia teoksia, kuten kansanlauluja, balladeja ja kansansatuja ei ole kuitenkaan ollut tapana liittää romanikirjallisuuden kaanoniin vaan niitä käsitellään erikseen. Sekä romaniksi että unkariksi kirjoittavia kirjailijoita ovat muun muassa György Rostás-Farkas ja József Choli Daróczi. Unkariksi kirjoittaa Gusztáv Nagy, joka on runoilija ja kääntäjä. Zoltán Vesho-Farkas kirjoittaa romanikielellä. Vesho-Farkas myös käänsi ensimmäisenä koko Raamatun romaniksi. Menyhért Lakatos kirjoittaa unkariksi proosaa. Suomeksi on käännetty Lakatosin romaani Katkerat savut (alkuteos Füstös Képek, 1975). Muita mainittavia nimiä ovat muun muassa Attila Balogh, József Kovács, Gyula Horváth, Magda Szécsi ja Tamás Jónás. Romanien omia lehtiä Unkarissa ovat Lungo Drom, Világunk, Amaro Drom ja Kethano Drom. Lehdissä on artikkeleita romaniksi.
Romaneja valkokankaalla
Joulukuussa 2009 pidettiin ensimmäiset unkarilaiset romanifilmifestivaalit, joilla nähtiin sekä ulkomaisia että unkarilaisia romanielokuvia. Romanitaustaisen toimittajan Éva Kallan romanifilmografia oli tekeillä syksyllä 2010. Tämä on Unkarissa lajinsa ensimmäinen, ja siihen on tarkoitus kerätä myös sellaiset unkarilaiset elokuvat, joissa ei ainoastaan käsitellä romaneja vaan myös näyttelijän rooleissa esiintyy romaneja. Filmografiaan on aineistoa monilta vuosikymmeniltä – mustalaisaiheisia ovat mm. László Kalmárin Dankó Pista (1941), Sándor Sáran Feldodott kő (1968), Pál Schifferin dokumenttielokuvat kuten Fekete vonat (1970), Livia Gyarmathyn Koportos (1979), Ágota Vargan dokumentti Porrajmos – Cigány holokauszt (2000) ja tuoreimmista pitkistä elokuvista Árpád Bogdánin omakohtainen Boldog új élet (2007) ja Diána Grón Vespa (2010).
Tilkkutäkin tummemmat sävyt
Romanien kulttuuri on pitkään elänyt rinnan unkarilaisen kulttuurin kanssa ja unkarilaisen yhteiskunnan osana. Vain yksi esimerkki on romanimusiikki ja romanimuusikot, joilla on ollut tärkeä asema unkarilaisen kansanmusiikin säilyttäjänä, mutta myös oma roolinsa koko yhteisön tuntojen tulkitsijana niin elämän iloissa kuin suruissakin. Perinteet kuten niitä vaalivat ihmisetkin elävät yhdessä, joskus sekoittuneena ja joskus erillään. Lopputuloksena on rikkaan kulttuuriperinnön värikäs mosaiikki.
Linkkejä:
100 Tagú Cigányzenekar
http://www.100tagu.hu/
Parno Graszt
http://www.youtube.com/watch?v=gWJ0QUvPAsw
Besh o drom
http://www.beshodrom.hu/
http://www.youtube.com/watch?v=pR3GW2MGgZ0
Romaniradio
www.radioc.hu
Magyarnóta, paljon mustalaismusiikkia
http://www.magyarnota.com
Lähteet:
www.magyarnota.com Luettu 4.9.2010.
www.mfa.gov.hu/kum/en/bal/Ministry/about_hungary/ 4.9.2010.
www.nepszava.hu/articles/article.php?id=255745 Luettu 4.9.2010.
www.romapage.hu Luettu 4.9.2010.
Unkarinkielinen Wikipedia. Luettu 4.9.2010.
5. UNKARIN ROMANIEN TILANNE
Suomi-Unkari-lehti 2-1011
Anniina Hyttinen
Unkarissa vuosina 2008 ja 2009 tehtyjen romaneihin kohdistuneiden murhien oikeudenkäynti on parhaillaan (touko-kesäkuu 2011) käynnissä Budapestissa. Kuudesta murhasta on syytettynä neljä miestä, joista nuorin on 29-vuotias ja vanhin 43-vuotias. Syytekirjelmän mukaan miesten toiminta on ollut hyvin suunnitelmallista ja kohdistunut asutusalueiden reunamilla sijaitsevissa rakennuksissa asuviin romaneihin. Unkarin romanien vaikea tilanne on ollut viime aikoina otsikoissa myös Gyöngyöspatan kylässä sattuneiden levottomuuksien ja äärioikeiston liikehdinnän vuoksi.
Romanien elinolojen ja koulutuksen parantaminen on ollut vahvasti esillä Unkarin EU-puheenjohtajuuden yhtenä pääteemana. Myös Finnagora ja Suomen suurlähetystö järjestivät Budapestissa 18.3.2011 seminaarin romanien yhteiskunnallisesta tilanteesta Suomessa ja Unkarissa. Seminaari on osa Finnagoran vuoden 2011 seminaarisarjaa. Sarja jatkuu syyskuun lopussa Pécsissä järjestettävällä seminaarilla, jossa käsitellään romanilasten koulutukseen liittyviä kysymyksiä sekä romani-kielen opetuksen asemaa. Seminaari pyrkii tuomaan suomalaiset ja unkarilaiset asiantuntijat yhteisen pöydän ääreen, perehtymään romanilasten koulutuksen haasteisiin ja hyviin käytäntöihin molemmissa maissa. Huomiota kiinnitetään erityisesti romanilasten yhdenvertaisuuden edistämiseen ja oppimisedellytysten parantamiseen.
Unkarin romanit -sarja Suomi-Unkari-lehdessä:
Romanit – Unkarin suurin vähemmistö, 3-2009
Kuka pelkää tummaa miestä, Unkarin romanien tilanne, 4-2009
Romanilasten kivinen koulutie, 2-2010
Romanikulttuurista, 3-2010
Unkarin romanien tilanne, 2-2011