Tonava on Euroopan toiseksi pisin joki, joka saa alkunsa kahdesta pikkupurosta Saksan Schwarzwaldista. Virallisesti joen alkupiste on Donaueschingenin kaupunki. On kiinnostavaa, että vaikka Tonavan ja Reinin alkulähteet ovat suhteellisen lähellä toisiaan, virtaavat ne täysin eri suuntiin: Rein laskee Pohjanmereen, Tonava Mustaan mereen. Tonava onkin ainoa Euroopan suurista joista, joka virtaa lännestä itään.
Tonavan pituus on Donaueschingenistä laskien 2850 kilometriä ja joen valuma-alueeseen kuuluu suurin osa eteläistä Keski-Eurooppaa ja Balkania. Joki virtaa 10 valtion läpi, ja sen varrella on neljä pääkaupunkia (Wien, Bratislava, Budapest ja Belgrad). Sillä on myös runsaasti sivujokia, kuten esimerkiksi suurin sivujoki Tisza sekä Italiasta Slovakian kautta Kroatiaan virtaava Dráva.
Tonava voidaan jakaa kolmeen osaan: yläjuoksu, keskijuoksu ja alajuoksu. Yläjuoksun ja keskijuoksun rajana on Slovakiassa Bratislavan lähellä sijaitseva Devinin sola ja keski- ja alajuoksun rajana Serbian alueella, lähellä Romanian rajaa sijaitseva Rautaportti. Unkarin läpi Tonava juoksee 417 kilometrin matkan.
Joen leveys Budapestin Ketjusillan kohdalla on 250 metriä ja syvyys kaupungin kohdalla n. 3‒10 metriä. Alajuoksua kohti joki leviää: Belgradin kohdalla sen leveys on noin kilometri.
Joki virtaa sekä tasankojen että vuoristoseutujen läpi ja kuljettaa mukanaan runsaasti maa-ainesta. Tämä näkyy selvimmin alajuoksun deltassa, jonne kerääntynyt aines tukkii uomia. Vuoristoisella alueella pohja on kivistä, mutta kun joki virtaa tasangolla, kaivautuu uoma syvälle lössiin. Näin syntyvät jyrkät ja korkeat rannat, jotka saattavat helposti murtua. Joen kuljettama hiekka muodostaa riuttoja joko rannalle tai toisinaan myös keskelle uomaa; ne tulevat näkyville, kun vesi on matalalla. Budapestin Margitinsaari on saanut alkunsa juuri tällaisesta riutasta. Sen sijaan Szentendren edustalla oleva saari (Szentendrei-sziget) on syntynyt keskelle kahta joenuomaa. Myös Etelä-Unkarissa oli aikaisemmin Mohácsin saari, joka oli syntynyt kahden jokihaaran väliin. Nykyään saarta ei joen säännöstelyn vuoksi enää ole.
Joen tulva-alueet erottuvat selvästi varsinkin tasankoalueilla. Joki tulvii keväällä, kun sulamisvedet vuoristoista saapuvat, ja jos kesä on sateinen, tulvii Tonava uudestaan. Monin paikoin on ollut tapana rakentaa tulvavalleja, jotta pellot säästyisivät.
Juttu on ilmestynyt Suomi-Unkari-lehdessä 1-2018.
Tonava-sarjan muut artikkelit:
Tonava – luontoarvoja ja maailmanperintökohteita
Tonavan merkitys Unkarin talouselämälle
Polkupyörällä Tonavan vartta Saksasta Mustallemerelle?
Tonavan kalakeittokilpailu – Bajan ja Paksin kalakeitot