Onko Unkarissa vuoristojakin? Yleinen käsitys on, että maa on tasaista pustaa (hevospaimenineen). Pääkaupungin luonnosta puhuttaessakin käytämme useimmiten sanaa ”kukkulat”. Kielemme ”vuoristo” näyttää vaativan jotain jylhempää ja korkeampaa. Unkarin vuoristojen nimissä oleva sana közép kertoo kuitenkin, mistä on kysymys: ne ovat keskikorkeita eli 500-1500 metriä korkeita. Korkeammista käytettäisiin nimitystä magas ja vielä korkeammista lumihuipuista havasi. Sana ei siis tarkoita sijaintia, ”keskellä olevaa”. Vuoren huipuille unkarissa on kuitenkin runsaasti nimityksiä: tető (katto), orom ja bérc sekä sasbérc (”haukkahuippu” eli yksinäinen kalliohuippu).

Nykyisen Unkarin vuoristot sijaitsevat maan reuna-alueilla ja jatkuvat yleensä naapurimaan puolelle. Maan pohjoisosasta lähdettäessä tulee ensin Unkarin keskivuoristo (Magyar-középhegység), joka jakautuu Transdanubian keskivuoristoon (Dunántúli közephegység) ja aina Slovakian rajalle ulottuvaan Pohjoiseen keskivuoristoon (Északi középhegység). Maan eteläosassa ovat Mecsekin ja Villány’in vuoristoalueet ja luoteisen Unkarin Kőszegin tienoilla oleva Kőszegin vuoristo, joka liittyy Itävallan puoleisiin Alppeihin.

Unkarin korkein huippu on pohjoisessa, Gyöngyösin kaupungin läheisyydessä sijaitseva Kékes (1014 m). Vertailuna voi mainita, että Suomen korkein kohta on Haltilla 1323 metrissä, ja yli tuhatmetrisiä huippuja on Suomen Lapissa yhteensä 15.

Elinkeinojen kannalta vuoristoilla on ollut suuri merkitys. Ne ovat tuottaneet puuta; jo roomalaiset louhivat ”unkarilaista marmoria” eli punaiseksi värjäytynyttä kalkkikiveä. Vuorista on löydetty metalleja ja ruskohiiltä. Lisäksi viinin ja hedelmien viljelyksille juuri vuoriston matalat etelärinteet ovat olleet suotuisin ympäristö.

3-osainen sarja esittelee Unkarin kukkuloita ja vuoristoja, joita on kolmannes muuten tasaisen Unkarin pinta-alasta. Ensimmäisessä osassa tutustutaan Balatonin pohjoispuolelta Budan kukkuloille ja Tonavan mutkaan ulottuviin alueisiin, luontoon ja matkailijallekin kiinnostaviin paikkoihin.

Vuoristot, osa 1

Transdanubian keskivuoristo ja sen osat

Csesznekin linna Bakonyissa. Kuva csesznekivar.hu

Bakonyin vuoristo jakautuu pohjoiseen ja eteläiseen osaan, mutta siihen lasketaan myös Balatonin ylämaa, Keszthely’in ylätasanko ja Pannonhalman kukkulat. Vuoristo on noin 4000 km² suuruinen, ja se on muodostunut noin 45 miljoonaa vuotta sitten. Eteläosissa on myös vulkaanisuudesta kertovaa basalttia. Aluetta halkovat monet purot, maaperä on kalkkikiveä ja seudulle ovat tyypillisiä luolat sekä vaakasuoria luolia maan pintaan yhdistävät, suppilon muotoiset ja syvät onkalot. Osa alueesta kuuluu maan parhaimpiin viininviljelyalueisiin välimerellisen ilmastonsa ansiosta. Korkein huippu on Kőris, joka on 709 metriä korkea.

Vértesin vuoristo Bakony’ista itään on 314 km² alue. Se käsittää 300-400 metrin korkuisia kukkuloita ja ympäröiviä niittyjä ja pusta-alueita. Kukkuloiden rinteet ovat valkoista dolomiittia ja etelärinteillä vallitsee välimerellinen ilmasto, joka saa kalliot kasvamaan ruohikkoa ja karstipensaikkoa. Pohjoisrinteillä kasvusto on sen sijaan sellaista, jota tavataan esimerkiksi lumihuippuisten vuorien alarinteillä. Syksyllä etelärinteiden valkoista vastaan hehkuvat peruukkipensaan (cserszömörce) ruskan värjäämät lehdet. Alueen Síkvölgy-laaksossa näkee vielä häviämässä olevaa luontotyyppiä: karstimaiden lähdesuota.

Vértesin eteläpuolella sijaitsee Velence-järven pohjoispuolella alaltaan vain 80 neliömetrinen Velencen vuoristo, paremminkin kukkula-alue. Se on kuitenkin Unkarin vanhin vuoristo, jo paleoliittikaudelta peräisin. Alue onkin siitä harvinainen Unkarissa, että graniitti on niin lähellä pintaa. Alueella voi nähdä myös eroosion tuloksena syntyneitä ”liikkuvia kiviä”.

Dunazugin vuoristoalueen läntisin osa on nimeltään Gerecsen lohkovuoristo, jonka korkein kohta on Iso-Gerecse (634 m). Tästä itään sijaitsee Pilisin vuoristo, joka sijaitsee Tonavan mutkassa joen länsipuolella. Kivilajeina ovat kalkkikivi ja dolomiitti, ja erikoisuutena joen rannan lössitörmät. Korkein kohta on Pilis (756 m). Yli 600 metriin kohoaa myös neljä muuta huippua. Budan vuoret tai kukkulat sijaitsevat Pilisin eteläpuolella. Täällä maaperässä on myös hiekkakiveä. Budan alueella maasta purkautuu sekä lämpimiä että kylmiä vesiä, jotka ovat saaneet aikaan laajan luolalabyrintin. Vuoristo toimii pääkaupungin keuhkoina, koska tuulet puhaltavat enimmäkseen juuri sen suunnalta.

Nähtävää ja tekemistä Bakonyin vuorilla

Seikkailupuiston kuva bakonyikalandpark.hu

Veszprémistä pääsee tietä 88 kohti Bakony-vuoristoa ja sen korkeimpia kohtia, niin kutsuttua Magas-Bakony’ia (Korkea-Bakony), jossa sijaitsee luonnonsuojelualue. Matkan varrella on runsaasti nähtävää ja tehtävääkin. Ensin vastaan tulee Eplény ja sen ”Seikkailuvuori” (Kalandhegy), jonka huipulle, jossa on näkötorni, pääsee tuolihissillä. Hissin poistumispaikasta pääsee tornille myös ”Paljasjalkapolkua” (Mezítlábas Ösvény), jolla voi tuntea vaihtelevan maankamaran jaloillaan. Tornilta pääsee takaisin alas kahta seikkailupolkua pitkin, joista toinen vie ”viidakon” kautta ja toinen järville. Vuorella on lapsille pomppulinna ja mahdollisuus kullanhuuhdontaan skyyttien tavalla. Vanhempien on lunastettava paketti, jonka sisällä on simpukoita, kauniita kiviä ja muuta lapsia miellyttävää.

Eplény’istä matka voi jatkua Zirciin, Bakony’in pääkaupunkiin. Tämä 7000 asukkaan pikkukaupunki kiinnostaa ehkä suomalaisia siksikin, että siellä syntyi Antal Reguly (1819–1858), joka ryhtyi tutkimaan suomen kieltä ja kulttuuria. Hän myös oleskeli Suomessa jonkin aikaa ja matkusteli maassamme. Tämä nuorena kuollut kielentutkija käänsi myös otteita tuolloin ilmestyneestä Kalevalasta ja tutustui Venäjällä muihin suomalais-ugrilaisiin kansoihin. Regulylle on Zircissä omistettu museo, johon on liitetty myös Kansanomaisten käsityötaitojen talo, joka sekin on kiinnostava käyntikohde. Sisteriläisjärjestön luostarikirkko on Unkarin barokin komeimpia edustajia. Myös kaupungissa sijaitseva arboretum eli puulajipuisto on käynnin arvoinen. Zirc on Nivalan ystävyyskaupunki.

Zircistä voi lähteä 11 kilometriä pohjoiseen, Csesznekiin, jonka linnan rakentamisen uskotaan alkaneen vuonna 1263. Se on ollut monien sukujen hallussa, kunnes 1800-luvun alussa ensin maanjäristys ja sitten tulipalo raunioittivat sen. Korjaukset aloitettiin 1970-luvulla. Linna vastaa kaikkia kuvitelmia, joita meillä on keskiajasta. Siellä on myös järjestetty turnajaisnäytöksiä yleisölle.

Toinen mahdollinen reitti Zircistä johtaa Bakonybéliin, jossa on Pannonia csillagda (tähtitorni) sekä Bakonyin luonnonsuojelualueelle, jonka laajuus on 258 km². Siellä voi tutustua vuoriston eläin- ja kasvimaailmaan.

Veszprémistä voi ajaa myös vähän matkaa tietä numero 8 ja sitten kääntyä tielle 88. Sen varrella sijaitsee kuuluisa Herendin posliinitehdas. Noin 3400 asukkaan kaupungissa toimii yhä 1826 perustettu posliinitehdas, joka on valmistanut posliiniesineitä Itävallan ja Britannian hoveille. Vielä tänä päivänäkin se pitäytyy vanhoissa malleissa ja koristeissa. Kaupungin keskellä on Porcelanium-niminen rakennuskompleksi, jossa valmistetaan esineitä turistien silmien alla. Vierailija voi itsekin kokeilla posliinisaven käsittelyä tai koristeiden maalausta. Vieressä on myös posliinin historiasta kertova museo.

Erilaista turismia – luolat

Molnár Pál -luolasto. Kuva Janne Suhonen.

Kaikkialla Unkarin kalkkikivivuoristoissa on luolia, joista osa on otettu matkailun käyttöön. Jo muinaiset ihmiset asuivat vuoriston luolissa. Sodan aikana niissä piileskeltiin. Luolien puhdas ilma on auttanut myös astman ja muiden hengitystiesairauksien hoidossa. Budan vuoristossa luolia on noin 200, ja ainakin kolmeen kaupungin alueella olevaan luolaan pääsevät myös turistit.

Turisteille avatuista luolastoista yksi, Budapestin Linnakaupunginosan alla sijaitseva kellari-, luola- ja käytävälabyrintti, on suurelta osalta keinotekoinen. Luolaston sisäänkäynti on osoitteessa Úri utca 9.

Budapestin 25. kaupunginosassa on kaksi luolaa, joihin pääsee tutustumaan. Pálvölgy’in tippukiviluolan sisäänkäynti sijaitsee osoitteessa Szépvölgyi út 162. Tämä tippukiviluola on maan toiseksi pisin, 19 kilometrin pituinen, mutta turisteille tarkoitettu osa on vain 500 metriä pitkä. Toinen on Szemlőhegy’in luola, osoite on Pusztaszeri út 35. Se on erikoissuojeltu, ja siitä on tähän mennessä tutkittu 2200 metriä. Turistireitin pituus on 250 metriä, mutta matkalla on todella kauniita kivimuodostelmia. Luolan ilmalla on myös hengittämistä helpottava vaikutus.

Mielenkiintoinen on myös Budapestin Rózsadomb-kaupunginosan alla sijaitseva termaaliveden täyttämä Molnár Pál -luolasto, johon tutustuneet suomalaiset sukeltajat Antti Apunen ja Janne Suhonen tekivät kokemuksistaan kirjan Sukellus pimeyteen – Tutkimusmatka Budapestin alla (Tammi 2009).

Luolia on runsaasti muuallakin Dunántúlin ja Bakony’in vuoristoalueella. Osa niistäkin on avattu turisteille. Koska alueella on asuttu jo varhain, saattavat luolastot olla kiinnostavia myös arkeologiaa harrastaville. Luolien sijainti ja aukioloajat kannattaa tarkistaa matkailutoimistoista.

Pannonhalman luostari

Pannonhalman luostari on perustettu vuonna 996. Kuva Wikipedia.

Győrin kaupungista 20 kilometrin päässä sijaitsee Pannonhalman luostari. Tämä benediktiiniluostari, joka sijaitsee kummulla, on perustettu jo vuonna 996, kun Unkarin ensimmäinen kuningas Géza siirsi sinne tšekkiläisiä munkkeja. Esikuvana oli sääntökunnan perustajan, Pyhän Benedictus Nursialaisen Italiaan perustama Monte Cassinon luostari. Sääntökunnan mottona oli ”rukoile ja tee työtä”, mistä syystä benediktiinit mm. hoitivat sairaita ja opettivat. Myös kuningas Tapani Pyhä (1000–1038) vieraili tässä ”eurooppalaisen kulttuurin sillanpääasemassa itää vastaan” – jona se toimi niin tataarien hyökkäyksiä vastaan kuin turkkilaiskaudellakin. Nykyään luostari on Unescon maailmanperintölistalla.

Luostarin munkit ovat joutuneet pakenemaan hyökkääjiä vastaan, ja luostarin rakennukset ovat kokeneet paljon. Nykyinen, barokkityylinen ulkoasu on peräisin vuosien 1728–1730 korjauksista. Basilika edustaa vanhempaa aikaa; siinä on näkyvissä osia 1200-luvun alussa rakennetusta kirkosta, joka sekin rakennettiin 1100-luvun kirkon päälle. Itävallan luostarit lakkautettiin 1700-luvulla joksikin aikaa, mutta benediktiinit saivat jatkaa sairaiden hoitoa ja opettamista, joten elämä luostarissa säilyi tuolloinkin. Vuoden 1945 jälkeen luostarin omaisuus ja koulut valtiollistettiin, mutta Pannonhalman luostari sai lukionsa takaisin vuonna 1950. Järjestelmänmuutoksen jälkeen on Pannonhalmassa palattu luostarielämään, ja munkkielämän määritelmiä on uusittu. Lukio on säilyttänyt maineensa erittäin korkeatasoisena oppilaitoksena.

Luostariin pääsee päivittäin vaihtelevasti klo 9.00-18.00 paitsi silloin, kun joku liturginen tapahtuma aiheuttaa muutoksia aikoihin tai rajoittaa sitä, mitä pääsee katsomaan. Kolme kertaa vuodessa järjestetään opastettu kävelykierros, jolla voi nähdä sellaisia osia luostaria (esim. munkkien ruokasalin), jotka muuten ovat kävijöiltä suljettuja.  Luostarissa on myös ravintola (suljettu maanantaisin) ja sen yhteydessä myymälä. Nähtävyyksiä ovat esim. basilika, kirjasto ja museo.  Valokuvaukseen luostarin alueella tarvitaan lupa. Luostarin arkistossa säilytetään Tihanyn luostarin latinankielistä perustamiskirjaa vuodelta 1055. Tekstissä on runsaasti unkarilaisia sanoja, joten sitä pidetään vanhimpana unkarin kieltä sisältävänä asiakirjana.

Noin 40 kilometrin päässä kauniissa vuoristomaisemassa sijaitsee luostarin vierasmaja Szent Jakab Ház, jossa on mahdollisuus yöpyä 1, 2, 6 tai 16 hengen huoneissa. Pannonhalmassa on tietysti myös oma viinitarha ja -kellari, jonka tuotteisiin kannattaa tutustua. Koska luostari on erikoistunut lääkeyrtteihin, on niitäkin saatavilla. Luostarin laventeliöljy on todella pitkäkestoinen ja kaunistuoksuinen muisto vierailusta.

Lisätietoja: bences.hu

Artikkeli on ilmestynyt Suomi-Unkari-lehden numerossa 2-2019.