L\u00f6yd\u00f6t osoittivat, ett\u00e4 avaarien aikana asutusta oli huomattavasti kapeammalla alueella, kuin tutkijat ovat aiemmin olettaneet, kertoo kaivauksia johtava arkeologi Wilhelm G\u00e1bor. <\/strong><\/p>\nKecskem\u00e9tin Katona J\u00f3zsef \u2013museon ty\u00f6ntekij\u00e4 kertoo: M5-tien molemmin puolin kaivetaan esiin yhteens\u00e4 kolmen tuhannen neli\u00f6metrin kokoinen alue. Kaivaukset ovat nyt v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6mi\u00e4, koska Kecskem\u00e9tin pohjoisen ohitustien jatkoa, risteysaluetta ja uutta lev\u00e4hdyspaikkaa ryhdyt\u00e4\u00e4n rakentamaan alueelle.<\/p>\n
Jo kaivauksien alussa voitiin todeta, ett\u00e4 alueelta tulee l\u00f6ytym\u00e4\u00e4n hienoja l\u00f6yt\u00f6j\u00e4. M5-tien l\u00e4nsipuolella on havaittavissa sarmaattien asutuksen j\u00e4lki\u00e4 kahdelta ajanjaksolta, 200-luvun lopulta ja 300 \u2013 400-lukujen vaihteesta. Asiantuntijat kertoivat, ett\u00e4 alueelta l\u00f6ytyi rakennelma, joka pystyttiin todentamaan savustusuuniksi. Sen alaosassa on ollut erillinen tulitila ja savustustila. Tiloja yhdisti suppilon muotoinen savutorvi. Ruokien kylm\u00e4savustaminen parantaa s\u00e4ilyvyytt\u00e4.<\/p>\n
![\"\"](\"http:\/\/suomiunkari.fi\/osastot\/hyvinkaa\/files\/2017\/02\/savustusuuni.jpg\")
<\/p>\n
\n
\n
\n
\n
\n
Savustusuunin j\u00e4\u00e4nteet<\/p>\n
Alueelta l\u00f6ytyi my\u00f6s puolivalmis uuni, joka oli luhistunut ennen ensimm\u00e4ist\u00e4 k\u00e4ytt\u00f6kertaa. Koska uunia ei oltu k\u00e4ytetty lainkaan, sen j\u00e4\u00e4nn\u00f6ksist\u00e4 pystyi p\u00e4\u00e4ttelem\u00e4\u00e4n rakentamisprosessin, ja esimerkiksi sen, ett\u00e4 uunin yl\u00e4osan ja holvin rakentamiseen oli k\u00e4ytetty my\u00f6s kahta laadukasta, erityista materiaalia.<\/p>\n
Jo silloin rakennettiin kaivoja<\/strong><\/p>\nAlueelta l\u00f6ydettiin muutamia tyypillisi\u00e4 mehil\u00e4ispes\u00e4n muotoisia varastokuoppia. Lis\u00e4ksi saatiin uusia todisteita siit\u00e4, ett\u00e4 paikalle asumaan asettuneet ihmiset eiv\u00e4t k\u00e4ytt\u00e4neet l\u00e4hist\u00f6n pintavesi\u00e4, vaan rakensivat kaivoja ja saivat siten puhdasta vett\u00e4 k\u00e4ytt\u00f6\u00f6ns\u00e4. <\/span> Er\u00e4\u00e4n kaivon alaosassa oli k\u00e4tkettyn\u00e4 kaunis, pallon muotoinen astia, mik\u00e4 her\u00e4tt\u00e4\u00e4 kysymyksen, kuinka astia on s\u00e4ilynyt ehj\u00e4n\u00e4 noin 1700 vuotta, kertoo Wilhelm G\u00e1bor.<\/p>\n![\"\"](\"http:\/\/suomiunkari.fi\/osastot\/hyvinkaa\/files\/2017\/02\/kaivo.jpg\")
<\/p>\n
![\"\"](\"http:\/\/suomiunkari.fi\/osastot\/hyvinkaa\/files\/2017\/02\/astia.jpg\")
<\/strong><\/p>\n <\/strong><\/p>\n\n
\n
<\/strong><\/p>\n <\/strong><\/p>\n\n
\n
\n
\n
\n
\n
<\/strong><\/p>\n\n
\n
\n
\n
\n
\n
Kuvissa: Kaivon j\u00e4\u00e4nteet tulevalla tien lev\u00e4hdyspaikalla, Astia 3. ja 4. vuosisatojen vaihteesta
\n<\/strong><\/p>\nSoturikansan kyl\u00e4<\/strong><\/p>\nPitkin tulevaa ohitustien reitti\u00e4 on tullut esiin my\u00f6s roomalaisajan rahoja ja v\u00e4rikk\u00e4it\u00e4, emalilla koristeltuja vaatteiden solkia, niin kutsuttuja fibuloita. Tien it\u00e4iselt\u00e4 puolelta l\u00f6ytyi asiantuntijoiden yll\u00e4tykseksi j\u00e4lki\u00e4 avaarien (Sis\u00e4-Aasian soturikansa) asutuksesta 700-800 luvuilla. Poislukien muutamat aiemmat kalmistol\u00f6yd\u00f6t, t\u00e4m\u00e4nkaltaisia kyli\u00e4 on l\u00f6ytynyt vain silloin t\u00e4ll\u00f6in Kecskem\u00e9tin ymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4. Nykyiset kaivaukset osoittavat, kuinka paljon merkityksellisemp\u00e4\u00e4 asutus oli t\u00e4ll\u00e4 alueella avaarien aikaan.<\/p>\n
Avaarit kuuluivat niin kutsuttuihin rauta-ajan kansoihin. On ollut tiedossa, ett\u00e4 avaarit harjoittivat korkeatasoista sep\u00e4nty\u00f6t\u00e4, ja heid\u00e4n pronssiesineens\u00e4 olivat laajalti tunnettuja, mutta niist\u00e4 on ollut harvoin suoria merkkej\u00e4 kaivauksissa.<\/p>\n
![\"\"](\"http:\/\/suomiunkari.fi\/osastot\/hyvinkaa\/files\/2017\/02\/soljet.jpg\")
<\/p>\n
Sep\u00e4n pajan j\u00e4\u00e4nteit\u00e4 ei ole l\u00f6ytynyt, mutta sen olemassaoloon viittaavat muut l\u00f6yd\u00f6t: runsaasti kuonaa ja raudan hylkykappaleita. L\u00e4hist\u00f6lt\u00e4 l\u00f6ytyi yksitt\u00e4inen avaarien aikainen, pikkutarkasti valmistettu pronssista valettu pieni vy\u00f6n solki.<\/p>\n
Kuvassa: Pronssinen vy\u00f6nsolki ja kaksi roomalaista fibula-solkea<\/p>\n
It\u00e4isille paimentolaiskansoille tyypillisen koristellun vy\u00f6n koristeiden m\u00e4\u00e4r\u00e4 toimi er\u00e4\u00e4nlaisena arvomerkkin\u00e4. Pronssikoristeet valettiin savisiin muotteihin, jotka kuuman pronssin valamisen ja kovettumisen aikana haurastuivat niin, ett\u00e4 kahta samanlaista koristetta oli k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 mahdoton valmistaa.<\/p>\n
\n
Kaivaukset tulevat p\u00e4\u00e4ttym\u00e4\u00e4n helmikuun lopussa.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Unkarilaisten maahantuloa edelt\u00e4vi\u00e4 asuinpaikkoja l\u00f6ydetty Kecskem\u00e9tin l\u00e4hist\u00f6ll\u00e4 (l\u00e4hde: http:\/\/www.origo.hu\/tudomany\/tortenelem\/20170108-egy-szarmata-es-egy-avar-kori-telepulest-tarnak-fel-a-regeszek-kecskemet-hataraban.htmlv ) M5-tien l\u00e4nsipuolella arkeologit ovat l\u00f6yt\u00e4neet sarmaattien, it\u00e4puolella taas avaarien aikaisen asuinpaikan j\u00e4\u00e4nn\u00f6ksi\u00e4 Kecskem\u00e9tin reuna-alueilla. (Molemmat heimot olivat aasialaisia paimentolaisheimoja, jotka asuivat alueella ennen unkarilaisia) L\u00f6yd\u00f6t osoittivat, ett\u00e4 avaarien aikana asutusta oli huomattavasti kapeammalla alueella, kuin tutkijat ovat aiemmin olettaneet, kertoo kaivauksia johtava arkeologi Wilhelm G\u00e1bor. …<\/p>\n
Kecskem\u00e9tin l\u00e4hist\u00f6ll\u00e4 arkeologisia kaivauksia<\/span> Lue lis\u00e4\u00e4 »<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":16,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"site-sidebar-layout":"default","site-content-layout":"default","ast-global-header-display":"","ast-main-header-display":"","ast-hfb-above-header-display":"","ast-hfb-below-header-display":"","ast-hfb-mobile-header-display":"","site-post-title":"","ast-breadcrumbs-content":"","ast-featured-img":"","footer-sml-layout":"","theme-transparent-header-meta":"","adv-header-id-meta":"","stick-header-meta":"","header-above-stick-meta":"","header-main-stick-meta":"","header-below-stick-meta":""},"categories":[8],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/suomiunkari.fi\/osastot\/hyvinkaa\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/112"}],"collection":[{"href":"https:\/\/suomiunkari.fi\/osastot\/hyvinkaa\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/suomiunkari.fi\/osastot\/hyvinkaa\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/suomiunkari.fi\/osastot\/hyvinkaa\/wp-json\/wp\/v2\/users\/16"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/suomiunkari.fi\/osastot\/hyvinkaa\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=112"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/suomiunkari.fi\/osastot\/hyvinkaa\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/112\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":438,"href":"https:\/\/suomiunkari.fi\/osastot\/hyvinkaa\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/112\/revisions\/438"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/suomiunkari.fi\/osastot\/hyvinkaa\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=112"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/suomiunkari.fi\/osastot\/hyvinkaa\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=112"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/suomiunkari.fi\/osastot\/hyvinkaa\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=112"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}