{"id":32,"date":"2009-06-11T12:58:20","date_gmt":"2009-06-11T09:58:20","guid":{"rendered":"http:\/\/suomiunkari.fi\/osastot\/hyvinkaa\/2009\/06\/11\/esa-koukkari-budapestin-maailmanperintokohteita\/"},"modified":"2019-10-15T17:54:00","modified_gmt":"2019-10-15T17:54:00","slug":"esa-koukkari-budapestin-maailmanperintokohteita","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/suomiunkari.fi\/osastot\/hyvinkaa\/2009\/06\/11\/esa-koukkari-budapestin-maailmanperintokohteita\/","title":{"rendered":"Unkarin maailmanperint\u00f6kohteita"},"content":{"rendered":"<p><!--                                        [if gte mso 9]&gt;  800x600  &lt;![endif]--><\/p>\n<p><!--                                        [if gte mso 9]&gt;  Normal 0   21   false false false  FI X-NONE X-NONE            MicrosoftInternetExplorer4              &lt;![endif]--><!--                                        [if gte mso 9]&gt;                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                      &lt;![endif]-->Esa Koukkarin luento 18.11.2008<\/p>\n<p class=\"MsoNormal\"><span style=\"font-size: 14.0pt\"> <\/span><\/p>\n<p><span style=\"font-size: 14.0pt\">Maailmanperint\u00f6kohteita Budapestin Tonavan varren rantamaisemasta <\/span><\/p>\n<p>YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurij\u00e4rjest\u00f6 UNESCOn maailmanperint\u00f6komitea p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 perint\u00f6luetteloon hyv\u00e4ksytt\u00e4vist\u00e4 kohteista, joita on t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 maailmassa l\u00e4hes 900 noin 140 maassa. Yleissopimus maailman kulttuuri- ja luonnonperinn\u00f6n suojelemiseksi hyv\u00e4ksyttiin 1972.<span> <\/span> L\u00e4ht\u00f6kohtana on kansakuntien ainutlaatuisen kulttuuriperinn\u00f6n s\u00e4ilytt\u00e4minen tuleville sukupolville.<\/p>\n<p class=\"MsoNormal\"><strong> <\/strong><\/p>\n<p><strong>Unkarissa on yhdeks\u00e4n maailmanperint\u00f6kohdetta<\/strong><\/p>\n<p class=\"MsoNormal\"><span> <\/span><\/p>\n<p>Unkari liittyi Unescon Maailmanperint\u00f6-yhteis\u00f6\u00f6n 1985. Kaksi vuotta my\u00f6hemmin 1987 Mpk p\u00e4\u00e4tti hyv\u00e4ksy\u00e4 Unkarista kaksi kohdetta listalle. Ne olivat Budapestin ydinalueella sijaitsevat Tonavan rannat ja Budan linnavuoren kaupunginosa: unkarilaisten k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4n m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4n mukaan Budapestin Tonavan varren kulttuurimaisema. Toinen kohde Holl\u00f3k\u00f5n kyl\u00e4 sijaitsee Pohjois-Unkarissa matalalla vuoristonalueella. Vuodesta 2002<strong><span style=\"color: red\"> <\/span> <\/strong> l\u00e4htien Unkarissa on ollut kahdeksan maailmanperint\u00f6kohdetta. Periaatteessa yhdeks\u00e4n, sill\u00e4 Budapestista lis\u00e4ttiin listalle 2002<strong><span style=\"color: red\"> <\/span> <\/strong> Andr\u00e1ssy \u00fat -niminen bulevardikatu ymp\u00e4rist\u00f6ineen.<span> <\/span> <span> <\/span><\/p>\n<p class=\"MsoNormal\"><strong> <\/strong><\/p>\n<p class=\"MsoNormal\"><strong><span> <\/span> Unkarin muut kohteet ovat<\/strong><\/p>\n<p class=\"MsoNormal\">\n<p class=\"MsoNormal\"><span> <\/span> Aggtelekin karstialueen luolat<\/p>\n<p class=\"MsoNormal\"><span> <\/span> Pannonhalman benediktiiniveljeskunnan arkkiapottiluostari ymp\u00e4rist\u00f6ineen<\/p>\n<p class=\"MsoNormal\"><span> <\/span> Hortob\u00e1gyin kansallispuiston puszta<\/p>\n<p class=\"MsoNormal\">P\u00e9csin varhaiskristilliset hautakammiot<\/p>\n<p class=\"MsoNormal\"><span> <\/span> Fert\u00f5j\u00e4rven kulttuurimaisema<\/p>\n<p class=\"MsoNormal\"><span> <\/span> Tokajin viinialue<\/p>\n<p class=\"MsoNormal\" style=\"margin-left: 65.2pt\">N\u00e4ist\u00e4 Aggtelekin karstialue ja luolastot ulottuvat Slovakian puolelle. Karstimaa on kalkkikiviper\u00e4ist\u00e4 vuoristoa, johon on syntynyt veden vaikutuksesta luolastoja.<span> <\/span> <span> <\/span> Fert\u00f5j\u00e4rven kulttuurimaisema jatkuu It\u00e4vallan puolella Neusiedlersee-j\u00e4rven ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4.<\/p>\n<p>Budapestin Andr\u00e1ssy-katu<\/p>\n<p class=\"MsoNormal\"><strong> <\/strong><\/p>\n<p><strong>Unkarin ykk\u00f6skohde<\/strong><\/p>\n<p class=\"MsoNormal\"><span> <\/span> on Budapestin Tonavan rantan\u00e4kym\u00e4 ja Budan linnavuori. Budapestin ydinalueelle Tonavan varrelle on muodostunut eritt\u00e4in kaunis urbaaninen maisema, jossa n\u00e4kyv\u00e4t p\u00e4\u00e4kaupungin historialliset aikajaksot. Suojeltu alue k\u00e4sitt\u00e4\u00e4 60 hehtaaria etel\u00e4st\u00e4 p\u00e4in Szabads\u00e1g-sillasta Margit-saaren etel\u00e4k\u00e4rjen kautta Tonavan ylitt\u00e4v\u00e4\u00e4n Margit-siltaan. V\u00e4lille j\u00e4\u00e4v\u00e4t keskeisimm\u00e4ll\u00e4 kohdalla sijaitseva L\u00e1nch\u00edd eli Ketjusilta ja siit\u00e4 etel\u00e4mp\u00e4n\u00e4 oleva Erzs\u00e9bet-silta. Pestin puolelta eli Tonavan it\u00e4rannalta katsottaessa n\u00e4kyv\u00e4t vasemmalla Gell\u00e9rt-vuoren laella sijaitsevat Cidatella-linnake ja Szabads\u00e1g<strong><span style=\"color: red\"> <\/span> <\/strong> eli Vapaus-patsas. Kalliorinteen alla l\u00e4hell\u00e4 Tonavaa on historiallinen Gell\u00e9rt-kylpyl\u00e4. Keskelle maisemaa sijoittuu Budan linnavuoren rakennusten kokonaisuus, V\u00e1rnegyed, linnakortteli. Linnasta v\u00e4h\u00e4n pohjoiseen p\u00e4in sijaitsee M\u00e1ty\u00e1s -templom, kansalliskirkko ja Hal\u00e1sz-b\u00e1sty\u00f3 eli Kalastajalinnake. Pohjoisempana \u00d3budan eli Vanhan Budan kaupunginosassa oli muinoin roomalaislegioonalaisten kaupunki Aquincum. Se on selv\u00e4sti t\u00e4m\u00e4n rajatun alueen ulkopuolella, mutta kuuluu kyll\u00e4 arvokkaiden suojeltavien historiallisten kohteiden sarjaan.<\/p>\n<p>Linnavuorelta p\u00e4in katsellessa Pestin kaupunkialuetta kiinnittyy huomio ehdottomasti uusgoottilaiseen parlamenttirakennukseen, unkariksi Orsz\u00e1gh\u00e1z. Tonavan it\u00e4rannalla on useita, mieluusti l\u00e4helt\u00e4 katseltavia upeita arkkitehtonisia kohteita, kuten Rooseveltin aukiolla uusrenessanssia edustava Unkarin Tiedeakatemia ja unkarilaisen sesessioarkkitehtuurin helmi Gresham-palatsi. Tonavan it\u00e4rannan nykyaikaisten hotellien sivulle j\u00e4\u00e4 kaunis romanttista tyyli\u00e4 edustava Vigad\u00f3-konserttitalo. T\u00e4ss\u00e4 n\u00e4in luettelomaisesti n\u00e4it\u00e4 rantan\u00e4kymien merkitt\u00e4vimpi\u00e4 kohteita.<\/p>\n<p class=\"MsoNormal\" style=\"margin-left: 65.2pt\"><span style=\"font-size: 14.0pt\"> <\/span><\/p>\n<p class=\"MsoNormal\" style=\"text-align: left\"><strong><span style=\"font-size: 11.0pt\">Jotakin lis\u00e4\u00e4 Aquincumista<\/span> <\/strong><\/p>\n<p class=\"MsoNormal\"><span> <\/span> T\u00e4st\u00e4 paikasta tuli v. 106<strong><span style=\"color: red\"> <\/span> <\/strong> Rooman Pannonia provinssin p\u00e4\u00e4kaupunki. Sen j\u00e4\u00e4nteet sijaitsevat \u00d3budan-saaren pohjoisp\u00e4\u00e4n kohdalla, aikaisemmin Laivaveist\u00e4m\u00f6nsaari. Kaupungin muurit muodostivat suorakulmaisen neli\u00f6ruudun sivujen pituuden ollessa noin puolikilometri\u00e4. Provinssin p\u00e4\u00e4llik\u00f6n eli maaherran upea marmoripalatsi sijaitsi l\u00e4hell\u00e4 Tonavan rantaa. Siin\u00e4 oli kaikkiaan 16 asuinsalia omine kylpytiloineen. Rakennuksessa sis\u00e4tiloissa oli sein\u00e4maalauksia ja lattiamosaiikkeja.<\/p>\n<p class=\"MsoNormal\"><span> <\/span> Palatsin ohella toinen huomattava rakennelma oli ovaalimuotoinen sotilaiden amfiteatteri, johon mahtui arviolta noin 13\u00a0000 katsojaa. Taisteluareena oli jopa suurempi kuin Rooman Colosseumissa. Maininnan arvoinen on my\u00f6s kylpyl\u00e4n tarpeisiin rakennettu 4,5 km pituinen l\u00e4mminvesijohtokanaali. Alueelle oli rakennettu sotilaita varten oma suuri kylpylaitos.<\/p>\n<p>Unkarilaiset p\u00e4\u00e4siv\u00e4t Tonavan varrelle 900-luvun vaihteessa. Maahantulo-kronikan kirjoittajan, Anonymoksen, mukaan he luulivat Aquincumin olleen hunnikuningas Attilan kaupunki, koska he uskoivat taruun, jonka mukaan hunnit ja madjaarit olivat samaa kansaa. Paikalle j\u00e4i asumaan tiett\u00e4v\u00e4sti yksi seitsem\u00e4st\u00e4 heimop\u00e4\u00e4llik\u00f6st\u00e4, ruhtinas Kursz\u00e1n<span> <\/span><\/p>\n<p class=\"MsoNormal\" style=\"margin-left: 65.2pt\"><strong> <\/strong><\/p>\n<p><strong>Budan linnavuoren historia<\/strong><\/p>\n<p>on edelliseen n\u00e4hden tuntuvasti nuorempi. Kuningas B\u00e9la IV aloitti ensimm\u00e4isen linnakkeen rakentamisen 1243<strong><span style=\"color: red\"> <\/span> <\/strong> (hall. 1235\u20131270). Sit\u00e4 ennen Eurooppaa h\u00e4vitt\u00e4neet mongolit olivat poistuneet Unkarin maaper\u00e4lt\u00e4. Napolilaisesta Anjou-suvusta ollut kuningas Kaarle, K\u00e1roly Robert,<strong><span style=\"color: red\"> <\/span> <\/strong> rakennutti Budaan uuden linnan 1330-luvulla (hall. 1308\u20131342). H\u00e4nen poikansa kuningas Ludvig Suuri, Nagy Lajos, muutti Tonavan mutkasta Visegradin linnasta Budaan 1354. (hall.1342\u20131382). H\u00e4n oli Unkarin ja Puolan kuningas, valtakunta ulottui It\u00e4merelt\u00e4 V\u00e4limerelle. Seuraavaksi uuden palatsin Budan vuorelle rakennutti Sigismund Luxemburgilainen eli Zsigmond 1410\u20131430 v\u00e4lisin\u00e4 vuosina. (hall. 1387\u20131437, Lajoksen tytt\u00e4ren Marian puoliso).<\/p>\n<p>Unkarin suuruuden ajan kuningas M\u00e1ty\u00e1s Corvinus, alkuaan M\u00e1ty\u00e1s Hunyadi, (hall. 1464\u20131490) rakennutti ajallaan renessanssityylisen linnakastellin. Budan linnan residenssi kuului tuolloin Euroopan kauniimpien kuningashuoneiden joukkoon. M\u00e1ty\u00e1s-kuningasta esitt\u00e4v\u00e4 mets\u00e4stysaiheinen suurikokoinen veistos kuuluu linnakorttelin upeimpiin n\u00e4ht\u00e4vyyksiin. Budassa oli kuninkaiden valtaistuin vain 172<strong><span style=\"color: red\"> <\/span> <\/strong> vuotta eli vuoteen 1526 saakka, jolloin turkkilaiset valloittivat Unkarin tasankoalueet lukuun ottamatta Transilvaniaa sek\u00e4 nykyisin Ukrainan ja Slovakian puolella olevia matalan vuoriston alueita.<\/p>\n<p class=\"MsoNormal\"><span> <\/span> Turkkilaisten aika kesti 160 vuotta. Habsburgien monarkian kanssa liittoutuneet joukot valloittivat 1686<strong><span style=\"color: red\"> <\/span> <\/strong> turkkilaisilta l\u00e4hes kokonaan Unkarille kuuluneet maat ja pahoin turmeltuneen kuninkaanlinnan. Unkarilaiset j\u00e4iv\u00e4t edelleen Habsburgien vallan alle l\u00e4hes 180 vuodeksi aina vuoteen 1865 saakka, jolloin keisari Frans Josef, Ferenc J\u00f3zsef, nimitti Unkarille oman hallituksen. H\u00e4net kruunattiin Unkarin kuninkaaksi 1867. Heti alkoi my\u00f6s linnan entis\u00f6inti ja uudelleenrakentaminen. Unkarin hallitus istui Budassa, keisari-kuningas oli Wieniss\u00e4 (unk. B\u00e9cs). Seurasi lyhyt kaksoismonarkian aika.<\/p>\n<p>Viimeisin Unkarin kuningas Otto Habsburgin poika Kaarle IV, IV K\u00e1roly, kruunattiin Budassa Unkarin kuninkaaksi 1916. H\u00e4n luopui kruunusta 13.11.1918.<strong><span style=\"color: red\"><span> <\/span> <\/span> <\/strong> K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 kuningaskunnan aika p\u00e4\u00e4ttyi 1. maailmansodan py\u00f6rteisiin. 2. maailmansodan aikana 1944\u20131945 <span> <\/span> Budan linna k\u00e4rsi raskaita vaurioita saksalaisten ja neuvostojoukkojen piiritystaistelujen aikana. Linnakorttelin rakennuksia uudistettiin ja entis\u00f6itiin l\u00e4hes entiselleen 1960-luvulla. <span> <\/span><\/p>\n<p><strong>M\u00e1ty\u00e1s-kirkko kuuluu Linnavuoren merkitt\u00e4viin kohteisiin <\/strong><\/p>\n<p>Kirkon alkuper\u00e4inen nimi lienee kuulunut: Suurenonnenvaimon kirkko.<strong><span style=\"color: red\"> <\/span> <\/strong> (Nagyboldogasszony-templom). Kirkollisen perim\u00e4tiedon mukaan Budaan oli perustettu ensimm\u00e4inen kirkko jo Pyh\u00e4n Tapanin, Szent Istv\u00e1n, toimesta 1015, mutta siit\u00e4 ei ole m\u00e4\u00e4r\u00e4yskirjaa tai muuta dokumenttia olemassa. B\u00e9la IV rakennutti 1255\u20131269<strong><span style=\"color: red\"> <\/span> <\/strong> v\u00e4lisen\u00e4 aikana uuden kolmilaivaisen basilikan. Klassillis-goottilaisen kirkon rakentajina h\u00e4n k\u00e4ytti aluksi tsekkil\u00e4isi\u00e4 ja sittemmin ranskalaisia rakennusmestareita. Kirkko lienee ollut sidoksissa J\u00e4nissaarelle, Ny\u00fal-sziget,<strong><span style=\"color: red\"> <\/span> <\/strong> rakennetun dominikaanisen nunnaluostarin kanssa. B\u00e9la IV antoi sinne tytt\u00e4rens\u00e4 Pyh\u00e4n Margitin, josta syyst\u00e4 my\u00f6s saaren nimi tunnetaan h\u00e4nen nimell\u00e4\u00e4n.<span> <\/span> <span> <\/span><\/p>\n<p>Ludvig Suuren, Nagy Lajos, aikana 1370-luvulla alkoivat basilikassa t\u00e4ydelliset muutokset. Holveja purettiin yl\u00f6s kattorakenteisiin saakka ja seinille avattiin valtavan suuret ikkunat. Kuningas Sigismund, Zsigmond, jatkoi muutoksia vuosien 1412\u20131433 kuluessa prahalaisten mestarien voimin. Lopulta se oli kahdeksankulmainen goottilaistyylinen hallikirkko. M\u00e1ty\u00e1s Corvinuksen aikana 1400-luvun lopulla kirkko saavutti keskiaikaisen goottilaisen arkkitehtuurin mukaisen loistonsa. Uusi korkea kellotornikin sai silloin nykyisen muotonsa. Vuonna 1470 valmistunutta kellotornia koristi M\u00e1ty\u00e1s-vaakuna, jonka mukaan kirkkokin sai nimens\u00e4. Suorittamiensa uudistusten j\u00e4lkeen M\u00e1ty\u00e1s vihittiin kirkossa kahteenkin avioliittoon.<\/p>\n<p class=\"MsoNormal\" style=\"margin-left: 65.2pt\"><span> <\/span><\/p>\n<p>Turkkilaisvallan aikana sulttaani<strong><span style=\"color: red\"> <\/span> <\/strong> Suleiman muodosti 1541 kirkosta moskeijan, jossa h\u00e4n k\u00e4vi palvelemassa jumalaansa Allahia. Sivukappelit, pohjoinen torni ja muitakin osia purettiin ja kivet k\u00e4ytettiin muihin tarkoituksiin. Turkkilaisvallan p\u00e4\u00e4tytty\u00e4 1686 M\u00e1ty\u00e1s-kirkko oli ensin fransiskaanien ja sittemmin jesuiittain omistuksessa. Kirkon pohjoissivulle perustettiin 1700-luvun alussa oppilasinternaatti (koll\u00e9gium) ja etel\u00e4sivulle kolmikerroksinen pappisseminaari. N\u00e4in kirkosta muotoutui rakennuskompleksi. Jesuiittain aikana kirkko saatettiin barokkityyliseksi. Keskiaikaiset sis\u00e4koristeet h\u00e4vitettiin ja julkisivut yksinkertaistettiin poistamalla kuviorappauksia. M\u00e1ty\u00e1s-torniin laitettiin barokkiin sopiva sipulikupu. N\u00e4in barokin vaatimin uhrauksin tehtiin muutoksia niin ett\u00e4 alkuper\u00e4isest\u00e4 ulkokuvasta j\u00e4i vain M\u00e1ty\u00e1s-torniin muutamia ikkunoita.<\/p>\n<p>It\u00e4valta-Unkari kaksoismonarkian aikana, jolloin keisari Franz Jozef oli my\u00f6s Unkarin kuningas (1867\u20131916), tehtiin 1800-luvun lopulla M\u00e1ty\u00e1s-kirkossa suurimittainen remontti, jonka j\u00e4lki n\u00e4kyy viel\u00e4 nykyp\u00e4iv\u00e4n\u00e4kin. Sivurakennukset purettiin, jotta saatiin esille rakennuksen alkuper\u00e4inen luonne. P\u00e4\u00e4rakennuksestakin purettiin seini\u00e4 ja holveja, ett\u00e4 voitaisiin tehd\u00e4 alkuper\u00e4isen arkkitehtuurin mukaisia ratkaisuja. Kaikkialla et\u00e4\u00e4nnyttiin barokin ajan tyylist\u00e4 ja pyrittiin palauttamaan vanhemman ajan tilanne. Kellotornin suoranosan p\u00e4\u00e4lle tehtiin koristeelliset poikatornit ja hoikan osan sivukulmat koristeltiin uusgoottilaiseen tyyliin sopivilla ulokekoristeilla. Rakentamisen j\u00e4lkeen ty\u00f6t jatkuivat sis\u00e4puolella. Sein\u00e4t ja pilarit saivat uudet kuviomaalaukset, ikkunoihin tehtiin lasimaalauksia ja kalusteisiin leikkauskoristeluja. Suuri kruunajaiskirkko, Koron\u00e1z\u00f3 F\u00f5templom, kuten sit\u00e4 ryhdyttiin nimitt\u00e4m\u00e4\u00e4n, valmistui Unkarin valtion 1000-vuotisjuhlallisuuksien edell\u00e4 1893.<\/p>\n<p>Rakennuksen poikkeuksellisen huono kunto ja monet historialliset seuraamukset vaikuttivat osaltaan palauttamisen toteuttamiseen. Mittavaa pelastusty\u00f6t\u00e4 kiitt\u00e4en rakennus antaa hyv\u00e4n kuvan sen loistoajasta, vaikka alkuper\u00e4iset kivet eiv\u00e4t olekaan katsojiensa silmien edess\u00e4. Uskollisuudella uudistettu ja entis\u00f6ity kirkko on uusgoottilaisen arkkitehtuurin vaativimpia luomuksia. Sis\u00e4inen koristelu voidaan lukea eurooppalaisen sesessiotyylin er\u00e4\u00e4ksi huipputoteutukseksi.<span> <\/span><\/p>\n<p class=\"MsoNormal\"><span> <\/span> Budan piirityksen aikana my\u00f6s kirkko sai kokea vakavia vaurioita. Kattorakenteet paloivat, holveja turmeltui ja urut rikkoontuivat. Saksalaiset pitiv\u00e4t kirkkoa sotav\u00e4en ruokintakeitti\u00f6n\u00e4, neuvostojoukot puolestaan hevostallina. Unkarin valtio korjautti ja entis\u00f6i kirkon 1950- ja 1960-luvuilla. Nyt kirkossa on menossa valtava entis\u00f6inti- ja uudistusty\u00f6: uusi keraaminen katto, l\u00e4mmitys, valaistus, ilmastointi ja rekonstruktio maksavat 6,5 miljardia forinttia eli 26 milj. euroa. Uudistust\u00f6iden on arvioitu kest\u00e4v\u00e4n vuoteen 2012 saakka.<\/p>\n<p class=\"MsoNormal\"><span style=\"font-size: 14.0pt\"> <\/span><\/p>\n<p><strong>Kalastajalinnakkeen eli Hal\u00e1szb\u00e1styan <\/strong><\/p>\n<p>rakentaminen alkoi 1895 M\u00e1ty\u00e1s-kirkon entis\u00f6inti- ja uudistust\u00f6iden j\u00e4lkeen aikoinaan Budan linnavuorta kiert\u00e4neen kaupunginmuurin kohdalle. Uusromaaninen, py\u00f6re\u00e4linjainen linnake valmistui 1902 linnavuoren puolustajien muistomerkiksi. Nimi seuraa siit\u00e4, ett\u00e4 keskiajalla t\u00e4t\u00e4 linnanmuurin osaa valvoi jatkuvasti kalastajien ammattikilta. Muistomerkki rakennettiin arkkitehti Schulekin suunnitelman pohjalta. Schulek oli my\u00f6s kirkon uudistust\u00f6iden suunnittelija ja johti entis\u00f6intit\u00f6it\u00e4.<\/p>\n<p>Kalastajalinnakkeen torneista ja terasseilta avautuu kaunis panoraama Tonavalle, Margit-saarelle, Pestin kaupunkialueen n\u00e4ht\u00e4vyyksiin ja my\u00f6s Gellert-vuoren suuntaan. Linnake on er\u00e4s kuvatuimpia kohteita linnavuoren alueella. M\u00e1ty\u00e1s-kirkon ja Kalastajalinnakkeen v\u00e4lisell\u00e4 aukiolla on Unkarin ensimm\u00e4isen kuninkaan, Pyh\u00e4n Tapanin, Szent Istv\u00e1nin, ratsastajapatsas, joka pystytettiin siihen samoin 1902.<\/p>\n<p><strong>Gellert-vuoren huipulta n\u00e4kyy Citadella <\/strong><\/p>\n<p>T\u00e4m\u00e4 py\u00f6re\u00e4kylkinen linnoitus tunnetaan italialaisper\u00e4isell\u00e4 nimell\u00e4 Citadella, joka tarkoittaa kaupungin suojaksi tehty\u00e4 erillist\u00e4 linnoitusta. Sen rakennutti It\u00e4vallan keisari tukahdutetun Unkarin vapaustaistelun j\u00e4lkeen. Citadella on osa Budapestin maailmanperint\u00f6kohteita. T\u00e4m\u00e4 220 metri\u00e4 pitk\u00e4 ja 12\u201316 m korkuinen linnoitus valmistui 1854. Erikoista siin\u00e4 on se, ettei linnoitusta tehty alhaalla olevan kaupungin suojaksi, vaan p\u00e4invastoin: pelotteeksi Pestin asukkaille. Siit\u00e4 olivat todisteena kohti kaupunkia suunnatut tykkien piiput.<\/p>\n<p>Unkarilaiset k\u00e4viv\u00e4t lyhyen It\u00e4vallan keisarikunnan ja sen liittolaisten kukistaman vapaustaistelun vuosina 1848\u20131849. Itsen\u00e4isyytt\u00e4 tukeneet sotilaat valloittivat piirityksen j\u00e4lkeen Budan linnan ja ajoivat pois keisarin sotav\u00e4en. T\u00e4st\u00e4 kokemuksesta viisastuneena Wienin puolustusneuvosto p\u00e4\u00e4tti rakennuttaa ajastaan j\u00e4lkeenj\u00e4\u00e4neen linnan sijaan uuden linnoituksen ulkoisen vihollisen ja vallankumousta tavoittelevien unkarilaisten taltuttamiseksi. Nelj\u00e4n metrin vahvuisten sein\u00e4muurien taakse voitiin sijoittaa 60 tykki\u00e4.<\/p>\n<p>Citadella ei koskaan tullut t\u00e4ysin valmiiksi. Se menettikin varsin pian asemansa, kun 1867 virallistettiin It\u00e4valta-Unkarin kaksoismonarkia. Linnasta poistuivat sotilaat vasta 1899, jonka j\u00e4lkeen budapestil\u00e4isten painostuksesta purettiin symbolisesti muureista muutamia osia, mutta koko linnoituksen purkamiseen jo taloudellisistakin syist\u00e4 ei ollut riitt\u00e4v\u00e4sti tahtoa. Aikansa kasematti- eli miehist\u00f6nsuojatiloissa on sotahistoriallinen museo, jossa on n\u00e4ytteill\u00e4 my\u00f6s 1944\u201345<span> <\/span> vuosien piirityksen aikaista harvinaista esineist\u00f6\u00e4. Citadellan luota avautuu ainutlaatuinen n\u00e4k\u00f6ala eri puolille kaupunkia. Paikka on houkutellut kasvavassa mitassa turisteja 1960-luvulta l\u00e4htien. Massiivisen Citadellan suojiin laitettiin hotelli ja ravintola, jotka toimivat siell\u00e4 nykyisinkin.<span> <\/span><\/p>\n<p>Linnoituksen vierell\u00e4 seisoo kaupunkiin saakka hyvin n\u00e4kyv\u00e4 Vapaus-patsas, Szabads\u00e1g-szobor, joka pystytettiin II maailmasodan p\u00e4\u00e4ttymisen muistoksi 1947. Sen jalustan vierell\u00e4 oli my\u00f6s neuvostosotilasta kuvaava veistos, mutta se siirrettiin 1992 Budat\u00e9t\u00e9nyi alueelle perustettuun Patsaspuistoon.<\/p>\n<p class=\"MsoNormal\"><span style=\"font-size: 14.0pt\"> <\/span><\/p>\n<p><strong>Jo roomalaiset tunsivat Budapestin kuumat kylpyl\u00e4l\u00e4hteet <\/strong><\/p>\n<p>Kylpyl\u00e4t kuuluivat Aquincumissa asuneiden roomalaisten el\u00e4m\u00e4\u00e4n. Kaupunkiin johdettiin vesijohto Budapestin pohjoisosasta nykyisen Roomalaisen kylpyl\u00e4n, R\u00f3mai f\u00fcrd\u00f5, paikalta. Vesijohtokanaalista on varsin hyvin s\u00e4ilyneit\u00e4 osia viel\u00e4kin n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4. Unkarilaisten kylpyl\u00f6ist\u00e4 on mainintoja kuninkaiden asiakirjoissa 1100-luvulta alkaen. Kuningas Sigismundin ajalta, 1400-luvulta, on maininta Budan linnanmuurin takana sijainneesta l\u00e4mminvesikylpyl\u00e4st\u00e4. Se viittaisi l\u00e4hinn\u00e4 nykyisen Gell\u00e9rt-kylpyl\u00e4n paikkaan. T\u00e4m\u00e4n kylpyl\u00e4n historia alkanee kuitenkin vasta turkkilaisajalta, siis 1500\u20131600 -luvuilta.<\/p>\n<p class=\"MsoNormal\"><span> <\/span> Turkkilaisten l\u00e4hd\u00f6n j\u00e4lkeen 1686 kylpyl\u00e4 luettiin habsburgilaisen keisari Leopoldin<strong><span style=\"color: red\"> <\/span> <\/strong> kalleuksiin. H\u00e4n lahjoitti kylpyl\u00e4n unkarilaiselle hovil\u00e4\u00e4k\u00e4rilleen 1696. Sitten 1718 se siirtyi l\u00e4hes sadaksi vuodeksi Budan kaupungin omistukseen. V\u00e4lill\u00e4 kylpylaitos oli yksityisomistuksessa useita kymmeni\u00e4 vuosia, mutta palasi 1895 Budapestin kaupungille, joka oli 1873<strong><span style=\"color: red\"> <\/span> <\/strong> yhdistynyt Budan, \u00d3budan ja Pestin kaupungeista. Siihen saakka sit\u00e4 oli sanottu S\u00e1rosf\u00fcrd\u00f5ksi, Kurakylpyl\u00e4ksi, koska veden mukana tuli altaisiin mutaa ja savea.<\/p>\n<p>Paikalle rakennettiin uusi sesessiotyylinen kylpyl\u00e4 kolmen arkkitehdin yhteisty\u00f6ss\u00e4. Komea terveyskylpyl\u00e4 avattiin kansalaisille 1918. Kylpyl\u00e4\u00e4 on aika-ajoin uudistettu ja laajennettu. Se on juuri nyt uudenaikaisimpia kylpyl\u00e4palveluja tarjoava laitos, jonka yhteyteen kuuluu my\u00f6s ensiluokkainen hotelli Gell\u00e9rt Sz\u00e1ll\u00f3. Kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2008 valmistui laaja puolitoista miljardia forinttia eli 6 milj. euroa maksanut entis\u00f6inti ja uudistusty\u00f6. Mm. termal-osastojen laatoituksissa k\u00e4ytettiin kuuluisaa unkarilaista kuviollista Zsolnayin keramiikkaa.<\/p>\n<p class=\"MsoNormal\" style=\"margin-left: 65.2pt\"><strong> <\/strong><\/p>\n<p><strong>Sz\u00e9chenyi L\u00e1nch\u00edd eli ketjusilta valmistui 1849<\/strong><\/p>\n<p>Ketjusilta oli ensimm\u00e4inen pysyv\u00e4 kulkuyhteys Budan ja Pestin v\u00e4lill\u00e4. Unkarilaisten maahantulosta alkaen aina 1400-luvulle Tonavan yli oli kuljettu lautoilla. Laivaliikenn\u00f6innin tiedet\u00e4\u00e4n alkaneen 1400-luvun alkupuolella, jolloin kuningas Sigismund rakennutti Budaan uutta kuninkaallista palatsia. Aina 1800-luvun puoliv\u00e4liin saakka oli kaupunkien v\u00e4lill\u00e4 talvisin kuljettu j\u00e4\u00e4t\u00e4 pitkin jaloin tai hevospeleill\u00e4. Tarinan mukaan kulkulaitosministeri, kreivi Istv\u00e1n Sz\u00e9chenyi oli odottanut Pestiss\u00e4 yhden viikon joulukuisten j\u00e4\u00e4lauttojen kiinnij\u00e4\u00e4tymist\u00e4, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4sisi Budaan. T\u00e4ll\u00f6in h\u00e4nelle oli syntynyt idea sillan rakentamisesta kaupunkien v\u00e4lille.<\/p>\n<p>Sillalla oli korkea hinta. Ensin oli saatava unkarilainen aatelisto maksumiehiksi. Ajatus sai aluksi kovasti vastusta, koska aatelisto oli p\u00e4invastoin tottunut saamaan helpotuksia julkisista kuluista. Jo t\u00e4t\u00e4 ennen Sz\u00e9chenyi oli luvannut antaa yhden vuoden tulonsa Unkarin kehitt\u00e4miseen. H\u00e4n k\u00e4vi itse Lontoossa 1825 tutustumassa h\u00f6yrykoneisiin ja suuriin siltoihin, ja tapasi siltainsin\u00f6\u00f6ri William Clarkin, jolta tilasi my\u00f6hemmin sillan suunnittelun. Rakennust\u00f6iden esivalmistelut p\u00e4\u00e4stiin aloittamaan syksyll\u00e4 1839. Rakennusty\u00f6t\u00e4 tuli johtamaan sukunimikaima insin\u00f6\u00f6ri Adam Clark.<\/p>\n<p>Materiaalihankinnat olivat taloudellisestikin valtava urakka. Korkealaatuiset rautavalmisteet piti tuoda Englannista saakka. It\u00e4vallan keisarinhovin herttuan Kaarle Ferdinandin l\u00e4sn\u00e4 ollessa laskettiin sillan peruskivi 1841. Viiden vuoden kuluttua 1846 oli p\u00e4\u00e4sty jo niin pitk\u00e4lle, ett\u00e4 aloitettiin rautarakenteiden pystytys. Kreivi Sz\u00e9chenyi oli ostanut Pestin rannalta asunnon ja seurasi tiiviisti rakentamisen edistymist\u00e4. Kes\u00e4ll\u00e4 1848 oltiin nostamassa viimeist\u00e4 ketjua pylonin eli kannattajana toimineen porttirakenteen p\u00e4\u00e4lle, kun nostolenkit katkesivat ja 800 tonnin paino rojahti ponttonisillalle. Ty\u00f6silta hajosi ja ty\u00f6t\u00e4 seuraamassa olleet Sz\u00e9chenyi ja insin\u00f6\u00f6ri Clark suistuivat veteen, mutta pelastuivat uimalla rannalle.<\/p>\n<p>Rakentamisen v\u00e4liss\u00e4 syttyi Unkarin itsen\u00e4istymist\u00e4 kannattavien ja It\u00e4vallan keisarikuntaa tukeneiden v\u00e4linen valtataistelu, jota Unkarin historiassa nimitet\u00e4\u00e4n itsen\u00e4isyystaisteluksi. Unkarilaiset valtasivat Budan linnan. It\u00e4valtalaiset uhkasivat r\u00e4j\u00e4ytt\u00e4\u00e4 siltaketjujen kiinnityspes\u00e4t, mutta Clark sai pelastetuksi patoamalla ne veden alle. N\u00e4in sotilaat eiv\u00e4t voineet laittaa ketjuarkkuihin r\u00e4j\u00e4ytyspanoksia. Keisarin joukot kuitenkin p\u00e4\u00e4siv\u00e4t linnaan. Sitten pakenevat unkarilaiset sotilaat uhkasivat polttaen tuhota sillanp\u00e4\u00e4n, mutta Clark onnistui saamaan suostuttelullaan unkarilaiset luopumaan aikomuksestaan.<\/p>\n<p>Ketjusilta avattiin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n 20.11.1849. Aluksi piti linnavuorelle kiert\u00e4\u00e4 vaikeaa etel\u00e4ist\u00e4 vuorenrinnereitti\u00e4. Niinp\u00e4 p\u00e4\u00e4tettiin sillan p\u00e4\u00e4st\u00e4 kalliorinteen l\u00e4pi porata suora tunneli, ja kiert\u00e4\u00e4 oikeaa puolta linnakortteliin. Tunnelitie valmistui 1853. Luulen, ett\u00e4 kaikki Budapestin k\u00e4vij\u00e4t ovat kuulleet t\u00e4st\u00e4 anekdootin: Tunneli piti rakentaa sen vuoksi, ett\u00e4 silta voidaan vet\u00e4\u00e4 suojaan sateen kastelemiselta. Sillassa tehtiin laaja peruskorjaus vuosina 1912\u20131915. Samalla tehtiin sek\u00e4 rakenteellisia ett\u00e4 materiaalien laadullisia uudistuksia. Liikenne oli poikki kolmen vuoden ajan.<span> <\/span><\/p>\n<p>Saksalaiset r\u00e4j\u00e4yttiv\u00e4t sillan tammikuun 18. p\u00e4iv\u00e4n aamuna 1945 vet\u00e4ytyess\u00e4\u00e4n Budapestista. Budanpuoleisen p\u00e4\u00e4n ketjuarkun panostus ei r\u00e4j\u00e4ht\u00e4nyt, joten h\u00e4vitys ei t\u00e4ydellisesti onnistunut. Sillan uudelleenrakentamisty\u00f6t alkoivat 1947. Ty\u00f6ss\u00e4 k\u00e4ytettiin mahdollisimman paljon k\u00e4ytt\u00f6kelpoiseksi j\u00e4\u00e4nytt\u00e4 materiaalia. Silta avattiin uudelleen liikenteelle t\u00e4sm\u00e4lleen vihkimisen 100-vuotisp\u00e4iv\u00e4n\u00e4 20.11.1949. <span> <\/span><\/p>\n<p><strong>Orsz\u00e1gh\u00e1z eli parlamenttitalo <\/strong><\/p>\n<p>on Pestin puolen tunnetuin rakennus. Unkarin kuningaskunnan hallitus julisti uuden kansanedustajaintalon, K\u00e9pvisel\u00f5h\u00e1z, suunnittelukilpailun 1881. Tuloksena saatiin nelj\u00e4 toteuttamiskelpoista ehdotusta, jotka edustivat my\u00f6s arkkitehtonisesti eri tyylej\u00e4. Ehdotusten joukossa oli uusklassismin, uusrenessanssin, uusbarokin ja my\u00f6s antiikin rakennustaidetta my\u00f6t\u00e4ilevi\u00e4 ratkaisuja. Voittajaksi valittiin Imre Steindlin p\u00e4\u00e4linjoiltaan uusgoottilaista suuntaa edustava ehdotus, joka sis\u00e4lsi rakenteellisesti my\u00f6s barokin suuntauksia, joita keinotekoisesti sovellettiin uusgoottilaiseen tyyliin.<\/p>\n<p class=\"MsoNormal\" style=\"margin-left: 65.2pt\"><span> <\/span><\/p>\n<p>Uusgoottilaisen suunnan arkkitehtuuri oli tuohon aikaan Budapestiss\u00e4, ja my\u00f6s Wieniss\u00e4 laajalti k\u00e4ytetty. Parlamenttitalosta piti tulla, ja siit\u00e4 my\u00f6s tuli, p\u00e4\u00e4kaupungille ja unkarilaisille ominainen rakennus, kuten Lontoon parlamenttitalo on briteille. Monumentaalisen rakennuksen rakennusty\u00f6t aloitettiin 1885. Unkari juhli 1896 valtionsa tuhannetta vuotta, millenniumia. Niinp\u00e4 rakennust\u00f6iden ollessa viel\u00e4 pahoin keskener\u00e4iset pidettiin saman vuoden hein\u00e4kuussa rakennuksen suojissa ensimm\u00e4inen parlamentin istunto.<br \/>\nRakennus valmistui lopullisesti vasta 1904. P\u00e4\u00e4julkisivu on Tonavan puolella, mutta sis\u00e4\u00e4nk\u00e4ynti tapahtuu Kossuth-aukiolta. Rakennuksella on pituutta per\u00e4ti 268 m, sen kupoli kohoaa 95 m korkeuteen. Sis\u00e4puolen interi\u00f6\u00f6reist\u00e4 maininnanarvoisia ovat juhlallisen kaunis portaikko ja kupolin alla oleva aulahalli. Taide-esineist\u00f6\u00f6n kuuluu huomattavia Unkarin taiteen mestariteoksia. Parlamenttitalon aulassa on n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4 my\u00f6s tarkka kopio Unkarin kuninkaiden kruunusta. Parlamenttitalo on yksi Euroopan kauneimmista julkisista rakennuksista.<span> <\/span><\/p>\n<p class=\"MsoNormal\" style=\"margin-left: 65.2pt\"><span style=\"font-size: 14.0pt\"> <\/span><\/p>\n<p><strong>Ketjusillan p\u00e4\u00e4n kohdalla sijaitsee Gresham-palatsi<\/strong><\/p>\n<p>joka on yksi Tonavan it\u00e4rannan upeimmista rakennuksista. Palatsi valmistui 1906 lontoolaisen vakuutusyhti\u00f6 Greshamin Budapestin toimitaloksi. Paikalla oli aikaisemmin sijainnut upporikkaan kreikkalaisen kauppiassuvun N\u00e1k\u00f3-palatsi. He myiv\u00e4t talon 1880 englantilaiselle henkivakuutusyhti\u00f6lle, joka purki sen parin vuosikymmenen j\u00e4lkeen.<\/p>\n<p>Samalle paikalle Gresham-yhti\u00f6 rakennutti vuosisadan vaihteessa suosiossa olleen sesessiotyylin mukaisen palatsin, jolla tavoiteltiin uutta ilmett\u00e4 Tonavan rannan rakennusten joukkoon. Julkisivuja koristivat veistokset, koristeelliset lasi-ikkunat, sepp\u00e4mestarien rautaty\u00f6t ja keraamiset koristeet, jotka valmistettiin Zsolnayin tehtailla. Jotkut arkkitehdit pitiv\u00e4t taloa pahana virheen\u00e4, sill\u00e4 eih\u00e4n se sopinut lainkaan yhteen Ketjusillan aatelisten muotojen kanssa.<\/p>\n<p>Palatsin katutason kahvilassa kokoontui s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti 1920-luvun alkupuolelle saakka Gresham-klubi, johon kuului joukko maineikkaita eri alojen taiteenharjoittajia ja <span> <\/span> kirjailijoita. Vuosikymmenen puoliv\u00e4liss\u00e4 maailmanlaajuinen syv\u00e4 lama pys\u00e4ytti Vakuutusyhti\u00f6 Greshamin toiminnan. Loistoluokan asuntoihin j\u00e4i asukkaiksi rikkaita ja aristokraattisen luokan perheit\u00e4. Sotavuosina talo joutui valtion haltuun. Vasta 1999 l\u00f6ytyi kuin viime hetkell\u00e4 rappeutuneelle palatsille uusi omistaja. Rakennus palautettiin entiseen loistoonsa 2004 p\u00e4\u00e4ttyneen remontoinnin j\u00e4lkeen. Nyt Gresham toimii viident\u00e4hden hotellina kansainv\u00e4lisess\u00e4 Four Seasons -hotelliketjussa. Kalleimmat 136 neli\u00f6metrin suuruiset luksushuoneistot (Royal Suite) rahastavat 2400 euroa vuorokaudelta. Tavallisen hotellihuoneen voi sent\u00e4\u00e4n saada 250 eurolla. <span> <\/span><\/p>\n<p class=\"MsoNormal\"><span style=\"font-size: 14.0pt\"> <\/span><\/p>\n<p><strong>Ensimm\u00e4inen konserttitalo Vigad\u00f3 eli \u201dRedoute\u201d <span> <\/span> <\/strong><br \/>\nvalmistui jo 1833 nykyisen Pestin Vigad\u00f3n paikalle. T\u00e4m\u00e4 klassisen rakennustyylin komea edustaja sai lyhyen\u00e4 toiminta-aikanaan kokea monia merkitt\u00e4vi\u00e4 tapahtumia kulttuurin, ja my\u00f6s Unkarin historian alueella. Siin\u00e4 oli antanut konsertin mm. Johann Strauss vanhempi. Nuoren Ferenc eli Franz Lisztin konsertti oli tuonut h\u00e4nelle suurta menestyst\u00e4. Unkarin vapaussodan aikana 1848 sen suojissa kokoontuivat itsen\u00e4isyytt\u00e4 tavoittelevan kansakunnan kansanedustajat, k\u00e9pvisel\u00f5k. Siit\u00e4 seurasi, ett\u00e4 Budasta tuliasemansa ottaneen it\u00e4valtalaisen sotajoukkojen komentajan tykit ampuivat rakennuksen hajalle.<\/p>\n<p>Sodan j\u00e4lkeen kymmenen vuoden kuluttua aloitettiin uuden Pesti Vigad\u00f3n rakentaminen. P\u00e4\u00e4suunnaltaan romanttista tyylisuuntaa edustava rakennus avattiin tanssikarnevaalein 1865. Vikad\u00f3sta tuli Budan, \u00d3budan ja Pestin kaupunkien yhdistymisen j\u00e4lkeen koko Budapestin t\u00e4rkein kulttuurin ja taiteenalojen instituutti. Uudessa Vikad\u00f3ssa Franz Liszt antoi useita konsertteja. My\u00f6s Unkarin klassisen musiikin suuret nimet Zolt\u00e1n Kod\u00e1ly ja B\u00e9la Bart\u00f3k olivat uskollisia vierailijoita.<\/p>\n<p>Vigad\u00f3 vikaantui 2. maailmansodassa, ts. k\u00e4rsi pahoja vaurioita. Vasta 1970-luvulla aloitettiin voimaper\u00e4isempi uudistaminen. Korjausty\u00f6n j\u00e4lkeen se annettiin suurelle yleis\u00f6lle 1980. Akustisesti uudistuneessa konserttisalissa ovat vierailleet orkestereineen klassisen musiikin tunnetuista nimist\u00e4 mm. Johann Brahms, Claude Debussy, Herbert von Karajan, ja esiintynyt my\u00f6s Arthur Rubinstein. Pesti Vigad\u00f3n ovet sulkeutuivat yleis\u00f6lt\u00e4 2004, jolloin k\u00e4ynnistyi laajamittainen entis\u00f6inti- ja uudistusty\u00f6. Viimeisen arvion mukaan konserttitalo avaa ovensa vasta vuoden 2009 lopulla. Ty\u00f6t\u00e4 ovat viiv\u00e4stytt\u00e4neet erityisesti kansainv\u00e4lisilt\u00e4 rahoittajilta ja EU:n rahastoista haettujen rahaerien viipyminen. <span> <\/span><\/p>\n<p class=\"MsoNormal\"><span> <\/span><\/p>\n<p><strong>Budapestin valtakatu Andr\u00e1ssy \u00fat<\/strong><\/p>\n<p>Unkarin maailmanperint\u00f6kohteisiin lis\u00e4ttiin 2002 Andr\u00e1ssy \u00fat -niminen bulevardikatu yhdess\u00e4 metrolinja M1:n kanssa. Metro 1:n alkuper\u00e4inen nimi kuului Millenniumi F\u00f6ldalatti Vas\u00fat, Tuhatvuotisjuhlan maanalainen rautatie. Andr\u00e1ssy \u00fat rakennettiin Sug\u00e1r\u00fat -nimisen\u00e4 tarkoittaen valtakatua tai sanan mukaan valtatiet\u00e4. Jo ennen maanalaisen rautatien valmistumista katu sai uuden nimen kaupunginjohtajan, kreivi Gyula Andr\u00e1ssyn mukaan. Unkarin Kansantasavallan aikana nimen\u00e4 oli N\u00e9pk\u00f6zt\u00e1rsas\u00e1g \u00fatja, Kansantasavallan tie, mutta yhteiskuntaj\u00e4rjestelm\u00e4n vaihtumisen j\u00e4lkeen palautettiin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n vanha nimi.<span> <\/span><\/p>\n<p>Budapestin Sug\u00e1r\u00fat -valtakadun rakentaminen aloitettiin 1871. Tavanomaisten suunnitteluun ja rahoitukseen liittyneiden erimielisyyksien j\u00e4lkeen kustannusarvio oli hyv\u00e4ksytty parlamentissa loppuvuodesta 1870. Lis\u00e4rahoitusta odotettiin muun muassa rikkaille rakentajille suunnatulla tonttien ja korttelien myynnill\u00e4. Vuosikymmenen alkuvuosina vaivannut talouslama hidasti rakentamisen k\u00e4ynnistymist\u00e4. Monien piti antaa varaamansa tontti takaisin kaupungille, koska eiv\u00e4t voineet vaaditun viiden vuoden m\u00e4\u00e4r\u00e4ajassa aloittaa rakentamista. Vuosikymmenen lopulla tilanne muuttui ja alkoi voimakas rakentamisen noususuhdanne.<\/p>\n<p>Sug\u00e1r\u00fat eli valtakatu avattiin liikenteelle juhlallisissa puitteissa elokuun 20. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 1876. Hevosten jalkojen s\u00e4\u00e4st\u00e4miseksi ajov\u00e4yl\u00e4 p\u00e4\u00e4llystettiin ruutuihin ladotuilla lankkulevyill\u00e4. Muun muassa oopperatalon seutu oli suoper\u00e4isesti pehme\u00e4\u00e4 maata. T\u00e4ll\u00e4 paikalla oli ollut huonosta maineestaan kuulu kapakka, cs\u00e1rda, joka my\u00f6s jarrutti rakentamisen aloitusta. Suurin osa kadunvarren taloista rakennettiin vuosien 1878 ja 1884 v\u00e4liss\u00e4. Kreivien ja muiden rahamiesten ohella tuli mukaan my\u00f6s tavallisia keski- ja yl\u00e4luokan kansalaisia. Ter\u00e9zv\u00e1rosin kaupungin osa oli Pestin tiheimmin asuttua aluetta. Vanhaa asutusta piti paljon h\u00e4vitt\u00e4\u00e4, joten jopa tuhansilla ihmisill\u00e4 ei ollut tilap\u00e4isesti kattoa p\u00e4\u00e4ns\u00e4 p\u00e4\u00e4ll\u00e4.<span> <\/span><\/p>\n<p>Andr\u00e1ssy \u00fat on pituudeltaan vain 2300 metri\u00e4. Se jakautuu kolmeen toisistaan erotettavaan osaan. Erilaisuus ilmenee l\u00e4hinn\u00e4 kadunvarren rakennusten k\u00e4ytt\u00f6tarkoituksen ja katurakenteen sek\u00e4 -leveyden suhteen. Historiallinen valtakatu haarautuu Bajcsy-Zsilinszkyn tiest\u00e4 l\u00e4helt\u00e4 keskustaan lukeutuvaa De\u00e1k Ferenc-aukiota, jonka alla on kolmen metrolinjan risteys. Ensimm\u00e4inen osa p\u00e4\u00e4ttyy kahdeksankulmaiseen Oktogon-aukioon. T\u00e4ll\u00e4 yli 800 metri\u00e4 pitk\u00e4ll\u00e4 osuudella sulkevat kadun varren nelj\u00e4 &#8211; viisikerroksiset rakennukset. Niist\u00e4 useimmat ovat olleet alusta alkaen asuintaloja, vuokra- tai omistusk\u00e4yt\u00f6ss\u00e4.<\/p>\n<p>Ensimm\u00e4isen katuosuuden ylpeys on Magyar \u00c1llami Operah\u00e1z, Unkarin valtion oopperatalo. Se sai rakennusluvan arkkitehti Mikl\u00f3s Yblin suunnitelmien pohjalta kes\u00e4ll\u00e4 1875. Rakennusty\u00f6t\u00e4 vaivasivat rahoitusongelmat alusta alkaen. Vuosittaiset valtion my\u00f6nt\u00e4m\u00e4t m\u00e4\u00e4r\u00e4rahat eiv\u00e4t koskaan riitt\u00e4neet. Oopperatalo saatiin valmiiksi yhdeks\u00e4n rakentamisvuoden j\u00e4lkeen syyskuussa 1884. Se oli aikanaan yksi Euroopan kauneimmista ja varustukseltaan uudenaikaisemmista teatteritaloista.<\/p>\n<p>Oktogonista alkaa leve\u00e4mpi bulevardikatu, jonka molemmilla reunoilla ovat puistokaistat. Rakennukset ovat matalampia ja k\u00e4ytt\u00f6tarkoitus vaihtelee. Puolen kilometrin pituinen toinen osuus p\u00e4\u00e4ttyy Kod\u00e1ly k\u00f6r\u00f6nd -ympyr\u00e4aukioon. Ennen valtakadun rakentamista t\u00e4ll\u00e4 paikalla oli ollut ymp\u00e4rist\u00f6n asukkaiden j\u00e4tehauta. Katuosuutta reunustavat monet arkkitehtonisesti kauniit julkiset rakennukset, tyylikk\u00e4\u00e4t ravintolat ja kahvilat.<\/p>\n<p>Kod\u00e1ly k\u00f6r\u00f6ndin luoteiskaarella sijaitsee edelleen asumisk\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 oleva H\u00fcbner-palatsi, jonka suunnitteli 1883 arkkitehti Gyula Bukovich rakennusmestari N\u00e1ndor H\u00fcbnerille. Halkaisijaltaan 120-metrisen ympyr\u00e4aukion vasemmalla reunalla on edell\u00e4 mainitun palatsin ohella Unkarin kuninkaallisten rautateiden el\u00e4kelaitoksen rakennuttama vuokra-asuntotalo. Sen suunnittelusta vastasi kuuluisa arkkitehti \u00d6d\u00f6n Lehner. Nyt talo on kokonaan suojeltu rakennustaiteen muistomerkki. Kadun vastakkaisella kaarella olevaa toista rautatiel\u00e4isten taloa entis\u00f6itiin ja peruskorjattiin kes\u00e4ll\u00e4 2009 kalliiksi luksusluokan asunnoiksi. Kod\u00e1ly k\u00f6r\u00f6ndist\u00e4 alkava 650 metrin pituinen kolmas katuosuus p\u00e4\u00e4ttyy H\u00f5s\u00f6k teren eli Sankarien aukion reunaan. Katulinjan p\u00e4\u00e4ss\u00e4 n\u00e4kyy mahtavana maamerkkin\u00e4 arkkienkeli Gabrielin obeliski.<span> <\/span> Puistomainen ymp\u00e4rist\u00f6 on t\u00e4ynn\u00e4 Budapestin kalleimpia asuintaloja, vanhoja palatseja, hoveja ja huviloita. Harvoista julkisista rakennuksista mainittavin lienee Ven\u00e4j\u00e4n suurl\u00e4hetyst\u00f6n talo.<\/p>\n<p>Aluksi olivat Sug\u00e1r \u00fat -valtakadulla hoitaneet julkista liikennett\u00e4 pienet omnibussit. Tukahtuneen tilanteen parantamiseksi p\u00e4\u00e4ttiv\u00e4t 1884 kaupungin raitio- ja rautateit\u00e4 hoitavat yhti\u00f6t rakentaa kadun alle maanalaisen rautatien. Jo ennen Budapestin maanalaisen rakentamisp\u00e4\u00e4t\u00f6st\u00e4 oli Lontoossa toiminnassa Euroopan ensimm\u00e4inen maanalainen rautatie, jossa k\u00e4ytettiin h\u00f6yryvetureita. Lontoon kokemuksia seuraten Budapestiin valmistui huhtikuussa 1896 Manner-Euroopan ensimm\u00e4inen maanalainen raitiotie, jonka vaunut kulkivat polttomoottorin voimalla. Suurten juhlallisuuksien kera matkusti uudella maanalaisella<span> <\/span> 8.5.1896<span> <\/span> It\u00e4valta-Unkarin kaksoismonarkian keisari Franz Josef.<\/p>\n<p>Maanalainen rautatie oli mennyt 1920-luvun alkuun menness\u00e4 varsin huonoon kuntoon.<span> <\/span> Vuosien 1924\u20131930 v\u00e4liss\u00e4 tehtiin Andr\u00e1ssy- kadun alla suuria uudistuksia. Rakenteita korjattiin, vaaralliseksi kuluneet kiskot vaihdettiin ja vaunukalusto uusittiin.<span> <\/span> Uuteen s\u00e4hk\u00f6istettyyn vetokalustoon tuli teollisuudessa k\u00e4ytetty 550 voltin j\u00e4nnite. Vaunut maalattiin keltaisiksi. V\u00e4ri on pysynyt samana t\u00e4nne saakka. Seuraavat merkitt\u00e4v\u00e4t uudistukset tapahtuivat vasta 1970-luvulla, jolloin metrolinjaa my\u00f6s jatkettiin 4400 metriin. Puhekieless\u00e4 M1 tunnetaan edelleen maanalaisena tai pikkumetrona. Metrolinja ykk\u00f6seksi sit\u00e4 nimitt\u00e4v\u00e4t l\u00e4hinn\u00e4 turistit.<span> <\/span><\/p>\n<p>Andr\u00e1ssy \u00fat oli yhdess\u00e4 pienmetronsa kanssa yksi osa nousukkaan Unkarin 1000-vuotisjuhlien, Millenniumi 1896, valmisteluja. Se rakennettiin aikana, jolloin Budapest pyrki n\u00e4kyvyydess\u00e4\u00e4n Euroopan merkitt\u00e4vimpien kaupunkien joukkoon. Uuden valtakadun varrelle nousevista rakennuksista piti muodostua kaupunkiarkkitehtuurin eri tyylien galleria. Lyhyest\u00e4 rakentamisajasta johtuen katukuvaa dominoi ajastaan kertova valikoiva uusrenessanssi, mutta kadun eri jaksoilta l\u00f6ytyy my\u00f6s muutamia uusbarokin, klassisen ja romanttisen tyylin edustajia. Alkuper\u00e4isen tavoitteen mukaisesti Andr\u00e1ssy \u00fat on edelleen valtakatu, joka sitoo yhteen dynaamisen keskikaupungin ja leppoisan V\u00e1rosligetin, kaupungin lehtomaisen puiston. Budapestin upea p\u00e4\u00e4katu p\u00e4\u00e4ttyy H\u00f5s\u00f6k terelle, valtakunnan historiallisten sankarien aukiolle, joka valmistui 1896 tuhatvuotisen Unkarin kunniaksi.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Esa Koukkarin luento 18.11.2008 Maailmanperint\u00f6kohteita Budapestin Tonavan varren rantamaisemasta YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurij\u00e4rjest\u00f6 UNESCOn maailmanperint\u00f6komitea p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 perint\u00f6luetteloon hyv\u00e4ksytt\u00e4vist\u00e4 kohteista, joita on t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 maailmassa l\u00e4hes 900 noin 140 maassa. Yleissopimus maailman kulttuuri- ja luonnonperinn\u00f6n suojelemiseksi hyv\u00e4ksyttiin 1972. L\u00e4ht\u00f6kohtana on kansakuntien ainutlaatuisen kulttuuriperinn\u00f6n s\u00e4ilytt\u00e4minen tuleville sukupolville. Unkarissa on yhdeks\u00e4n maailmanperint\u00f6kohdetta Unkari liittyi Unescon Maailmanperint\u00f6-yhteis\u00f6\u00f6n 1985. &hellip;<\/p>\n<p class=\"read-more\"> <a class=\"\" href=\"https:\/\/suomiunkari.fi\/osastot\/hyvinkaa\/2009\/06\/11\/esa-koukkari-budapestin-maailmanperintokohteita\/\"> <span class=\"screen-reader-text\">Unkarin maailmanperint\u00f6kohteita<\/span> Lue lis\u00e4\u00e4 &raquo;<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":16,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"site-sidebar-layout":"default","site-content-layout":"default","ast-global-header-display":"","ast-main-header-display":"","ast-hfb-above-header-display":"","ast-hfb-below-header-display":"","ast-hfb-mobile-header-display":"","site-post-title":"","ast-breadcrumbs-content":"","ast-featured-img":"","footer-sml-layout":"","theme-transparent-header-meta":"","adv-header-id-meta":"","stick-header-meta":"","header-above-stick-meta":"","header-main-stick-meta":"","header-below-stick-meta":""},"categories":[5],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/suomiunkari.fi\/osastot\/hyvinkaa\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/32"}],"collection":[{"href":"https:\/\/suomiunkari.fi\/osastot\/hyvinkaa\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/suomiunkari.fi\/osastot\/hyvinkaa\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/suomiunkari.fi\/osastot\/hyvinkaa\/wp-json\/wp\/v2\/users\/16"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/suomiunkari.fi\/osastot\/hyvinkaa\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=32"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/suomiunkari.fi\/osastot\/hyvinkaa\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/32\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":460,"href":"https:\/\/suomiunkari.fi\/osastot\/hyvinkaa\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/32\/revisions\/460"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/suomiunkari.fi\/osastot\/hyvinkaa\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=32"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/suomiunkari.fi\/osastot\/hyvinkaa\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=32"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/suomiunkari.fi\/osastot\/hyvinkaa\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=32"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}