{"id":47,"date":"2009-03-06T15:12:42","date_gmt":"2009-03-06T12:12:42","guid":{"rendered":"http:\/\/suomiunkari.fi\/osastot\/kotka\/?p=47"},"modified":"2009-03-06T15:12:42","modified_gmt":"2009-03-06T12:12:42","slug":"unkarilaisena-suomessa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/suomiunkari.fi\/osastot\/kotka\/2009\/03\/06\/unkarilaisena-suomessa\/","title":{"rendered":"Unkarilaisena Suomessa"},"content":{"rendered":"<p><a href=\"http:\/\/suomiunkari.fi\/osastot\/kotka\/files\/2009\/03\/judit-pakkanen07.jpg\"><\/a><\/p>\n<p><a href=\"http:\/\/suomiunkari.fi\/osastot\/kotka\/files\/2009\/03\/judit-pakkanen07.jpg\"><img decoding=\"async\" loading=\"lazy\" class=\"alignright size-medium wp-image-48\" src=\"http:\/\/suomiunkari.fi\/osastot\/kotka\/files\/2009\/03\/judit-pakkanen07-448x597.jpg\" alt=\"\" width=\"448\" height=\"597\" \/><\/a><\/p>\n<p>Olen Judit Pakkanen, omaa sukuani Pint\u00e9r. Syntym\u00e4kaupunkini on Szolnok, joka sijaitsee noin 100 km Unkarin p\u00e4\u00e4kaupungista Budapestist\u00e4 it\u00e4\u00e4n.<\/p>\n<p>Varmasti moni miettii, miten joku ulkomaalainen p\u00e4\u00e4tyy Suomeen. On erilaisia syit\u00e4 muuttoon, esimerkiksi avioliiton kautta, pakolaisena, opiskelun tai ty\u00f6n vuoksi jne. Minun kohtaloni oli rakastuminen suomalaiseen mieheen ja muutto h\u00e4nen per\u00e4ss\u00e4\u00e4n.<\/p>\n<p>Mieheni Veikko oli ty\u00f6ss\u00e4 Szolnokin paperitehtaalla, jossa oli iso suomalainen porukka asentamassa ja k\u00e4ynnist\u00e4m\u00e4ss\u00e4 Valmetin uutta konetta. T\u00e4m\u00e4 tapahtui vuosina 1982 -84. Min\u00e4 taas olin ty\u00f6ss\u00e4 Ibusz- matkatoimistossa, jonka nimi on ehk\u00e4 tuttu monille Unkarin k\u00e4vij\u00f6ille. Tutustuimme ty\u00f6paikallani, koska Veikko hoiti suomalaisille hotellimajoituksia, rahanvaihtoja, lentolippuja. Olin ainoa, joka puhui saksaa, ja ty\u00f6n ohessa oli aikaa keskustellakin. Aloitimme seurustelun aprillip\u00e4iv\u00e4n\u00e4 vuonna 1984, mik\u00e4 oli tosi merkillist\u00e4. Unkarissa nimitt\u00e4in sanotaan, ett\u00e4 1. huhtikuuta on h\u00f6lm\u00f6jen tai hullujen p\u00e4iv\u00e4. No, ei se ollut ihan hullu, ainakaan meid\u00e4n mielest\u00e4mme! P\u00e4\u00e4timme, ett\u00e4 menemme joskus naimisiin. Veikko ehdotti, ett\u00e4 tutustuisin Suomeen ennen suurta p\u00e4\u00e4t\u00f6st\u00e4 &#8211; voisinko asua ollenkaan Suomessa? Niin tultiin jouluna vuonna 1984 Finnjetill\u00e4 ensin Imatralle yst\u00e4vien luo, sitten moneen paikkaan tutustumisen j\u00e4lkeen Kotkaan. T\u00e4\u00e4ll\u00e4 oli silloin oikein kylm\u00e4 luminen talvi, mutta minusta se oli ihana!!! Ihastuin heti Hyv\u00e4ntuulentiell\u00e4 ajaessa maisemaan ja samalla kaupunkiin. Sanoin: t\u00e4\u00e4ll\u00e4 haluan el\u00e4\u00e4.<a href=\"http:\/\/suomiunkari.fi\/osastot\/kotka\/files\/2009\/04\/veikko-pakkanen-kevat_09.jpg\"><img decoding=\"async\" loading=\"lazy\" class=\"alignright size-thumbnail wp-image-52\" src=\"http:\/\/suomiunkari.fi\/osastot\/kotka\/files\/2009\/04\/veikko-pakkanen-kevat_09-100x100.jpg\" alt=\"Veikko Pakkanen kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2009 j\u00e4senillassa\" width=\"100\" height=\"100\" \/><\/a><\/p>\n<p>Ostimme asunnon heti tammikuussa 1985, ja muutin Suomeen kahden kuukauden kuluttua, 31. maaliskuuta. Silloin Unkarissa oli viel\u00e4 kommunismin aika. Kaikilla ei ollut mahdollisuutta matkustaa l\u00e4nteen ihan n\u00e4in vapaasti. Koska ty\u00f6paikallani hoidin asiakkaiden passihakemuksia ja vein niit\u00e4 paikalliselle poliisilaitokselle melkein joka p\u00e4iv\u00e4, he tunsivat minut ja luottivat siihen, ett\u00e4 min\u00e4 en halua loikata vaan ihan luvalla l\u00e4hte\u00e4 maasta pois. Niin sain ensin ulkomaille kuuden kuukauden turistiviisumin, koska l\u00e4hdin Veikon kanssa ty\u00f6matkalle Tansaniaan. Samana vuonna elokuussa menimme Unkarissa naimisiin ja sain ulkomailla asuvan unkarilaisen pysyv\u00e4n passin. Niin alkoi minun suuri seikkailuni, joka jatkuu viel\u00e4kin.<a href=\"http:\/\/suomiunkari.fi\/osastot\/kotka\/files\/2009\/04\/veikko-pakkanen-kevat_09.jpg\"><\/a><\/p>\n<p>T\u00e4m\u00e4n pitk\u00e4n alkujakson j\u00e4lkeen tulee se oikea teema, josta pit\u00e4\u00e4 kirjoittaa. Mit\u00e4 ensin ajattelin Suomesta? Kaikki oli ihanan uutta, ihmeellist\u00e4 ja kylm\u00e4\u00e4. Tarkoitan my\u00f6s ihmissuhteita. Totta kai piti sopeutua uuteen kulttuuriin. T\u00e4\u00e4ll\u00e4 ei tervehdit\u00e4 ihan kaikkia ventovieraita ihmisi\u00e4 kuten Keski-Euroopan maissa, ja kaupoissa harvoin saa kiitosta. Ihmiset ovat sulkeutuneita. Kului kauan kun tutustuin ihmisiin, tietysti Veikon kautta, ja sain yst\u00e4vi\u00e4. On my\u00f6s totta, kuten moni on sanonutkin, ett\u00e4 Suomessa kest\u00e4\u00e4 kauan ennen kuin joku ottaa sinut yst\u00e4v\u00e4kseen, mutta sitten se on my\u00f6s vahva ja luotettava side. T\u00e4m\u00e4 helpotti suuresti el\u00e4m\u00e4\u00e4ni t\u00e4\u00e4ll\u00e4!<\/p>\n<p>Sen j\u00e4lkeen aloin uskoa siihen, ett\u00e4 t\u00e4st\u00e4 maasta tulee minun uusi kotimaani. Koska reissattiin ty\u00f6n vuoksi aika paljon, en ehtinyt opiskella suomen kielt\u00e4 kurssilla, enk\u00e4 voinut osallistua paikalliseen el\u00e4m\u00e4\u00e4n ja t\u00e4m\u00e4n kautta tarkkailla muutosta vuosien varrella. Vasta kun mieheni lopetti matkustamisen ja j\u00e4imme enemm\u00e4n kotiin, tuli tarve tehd\u00e4 jotain hy\u00f6dyllist\u00e4 kodin ulkopuolellakin. Tutustuin Suomi-Unkari Seuran toimintaan ja iloitsin, ett\u00e4 on ihmisi\u00e4 jotka haluavat tiet\u00e4\u00e4 minun maastani enemm\u00e4n ja solmia yst\u00e4vyyksi\u00e4 jne.<\/p>\n<p>Alussa oli siisti\u00e4 kaikkialla, ei n\u00e4kynyt roskia ja tupakantumppeja kuten nykyisin. Arvostin t\u00e4\u00e4ll\u00e4 heti rehellisyytt\u00e4 ja t\u00e4sm\u00e4llisyytt\u00e4, joita kaipasin Unkarissa aina jo lapsena. Vanhemmat opettivat meit\u00e4 sisaruksia olemaan rehellisi\u00e4, vaikka olemme k\u00f6yhi\u00e4. T\u00e4m\u00e4 oli minun el\u00e4m\u00e4ni t\u00e4rkein periaate. Veikon mielest\u00e4 olen jopa turhan tarkka.<\/p>\n<p>El\u00e4miseen liittyvi\u00e4 erikoisuuksia oli uudessa kerrostaloasunnossamme oma sauna! Muuten meille unkarilaisille sauna tarkoitti ja tarkoittaa nykyp\u00e4iv\u00e4n\u00e4kin luksusta. Edes sana ei ole tuttu monellekaan. Niinp\u00e4 olin oikein ylpe\u00e4 kertoessani kotona perheelleni ja yst\u00e4villeni omasta saunasta. Ihmeellinen asia oli my\u00f6s se, ett\u00e4 voin j\u00e4tt\u00e4\u00e4 pyykit ulos kuivumaan ilman pelkoa siit\u00e4, ett\u00e4 joku voisi ne varastaa. 80-luvulla l\u00e4\u00e4k\u00e4riin p\u00e4\u00e4sy oli helpompaa, ja ajanvaraus oli minulle uusi asia.<\/p>\n<p>Unkarissa jonotimme koko p\u00e4iv\u00e4n p\u00e4\u00e4sy\u00e4 l\u00e4\u00e4k\u00e4rin vastaanotolle, joka oli m\u00e4\u00e4r\u00e4tty asuinalueen mukaan. Lapsena istuin monta kertaa odotussalissa, kun minulla talvisin usein puhkesi keuhkoputken tulehdus. L\u00e4\u00e4k\u00e4ri tokaisi kerran \u00e4idilleni, ett\u00e4 tytt\u00e4ren pit\u00e4isi asua vuoristossa tai semmoisella alueella miss\u00e4 on kuusia tai m\u00e4ntyj\u00e4, kun ilma meid\u00e4n kaupungissamme on valitettavasti aina saasteinen syksyisin ja talvisin. Ei kukaan aavistanut silloin, ett\u00e4 l\u00e4\u00e4k\u00e4rin ohje toteutuu. Suomeen muuttamiseni j\u00e4lkeen se sama vaiva ei kertaakaan ole tullut esiin, paitsi muualla maailmalla kuten Argentiinassa ja Kiinassa.<\/p>\n<p>Ruoan ja juoman puolestakin oli totuteltava, vaikka olin jo matkustellut oppaan ty\u00f6n vuoksi my\u00f6s muualla kuin omassa maassa. Suomalainen ruoka oli eksoottista ja erilaista. Meill\u00e4 Unkarissa sy\u00f6d\u00e4\u00e4n aika paljon mausteisia ruokia, niin ett\u00e4 vain suolalla ja v\u00e4h\u00e4n pippurilla maustettu ruoka tuntui aluksi mauttomalta. Onneksi suomalaisetkin matkustelivat enemm\u00e4n eri maihin ja alkoi tulla chilimausteita, paprikoita, eri kastikkeita jne.<\/p>\n<p>Muistan kun ensimm\u00e4isen kerran maistoin leip\u00e4juustoa. Se oli kuin pureskelisi hammastahnaa. My\u00f6hemmin siit\u00e4 on tullut minun lempiruokani. Karjalanpaisti ja karjalanpiirakat taas ovat semmoisia herkkuja, joita tykk\u00e4\u00e4n laittaa itse pyh\u00e4p\u00e4ivin\u00e4 tai kun meille tulee unkarilaisia vieraita.<\/p>\n<p>Kuten aikaisemmin kerroin, en ole voinut opiskella suomea kurssilla. Opiskelin sit\u00e4 kuulemalla Veikon kautta ja muiden suomalaisten ymp\u00e4r\u00f6im\u00e4n\u00e4 milloin miss\u00e4kin. T\u00e4m\u00e4n takia tuli sanottua hupaisia juttuja alkuaikoina. Esimerkiksi, kun menin kukkakauppaan ostamaan saniaisia, kysyin: &#8221;Onko teill\u00e4 satiaisia?&#8221; Tai hirvenlihan sijasta kysyin hiirenlihaa.<\/p>\n<p>Urheilua seuraan sen verran, ett\u00e4 tied\u00e4n yleisurheilun, hiihdon, j\u00e4\u00e4kiekon ja autourheilun nimekk\u00e4imm\u00e4t urheilijat. Kun joku voittaa, itken Suomen kansallislaulun aikana, kun olen Suomen kansalainenkin, ja kun unkarilainen voittaa niin itken silloinkin!<\/p>\n<p>Onneksi k\u00e4ymme usein Unkarissa tapaamassa sukulaisia, ja silloin tunnen olevani enemm\u00e4n suomalainen. Huomaan heti, jos joku ei toimi kuten pit\u00e4isi: pankeissa ja muissa yleisiss\u00e4 paikoissa on edelleen byrokratiaa, ep\u00e4rehellisyytt\u00e4, rahan yliarvostusta, varkautta melkein urheilun tasolla: kuka saa enemm\u00e4n&#8230; Hymy on h\u00e4vinnyt ihmisten kasvoilta, kun on huoli jokap\u00e4iv\u00e4isest\u00e4 toimeentulosta. Kotona Suomessa ollessa olen taas unkarilainen. Hirvitt\u00e4\u00e4 suomalaisen nuorison yleinen humalanhaku, roskaaminen, kohteliaisuuden puute jne.<\/p>\n<p>Nyt el\u00e4mme vaikeita aikoja molemmissa maissa, ja muutos on valtava. Minun t\u00e4ytyy vain ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 Unkarissa kapitalismiin siirtyminen on jatkunut vasta 20 vuotta eiv\u00e4tk\u00e4 ihmiset ole pystyneet viel\u00e4k\u00e4\u00e4n omaksumaan muutosta. Moni kaipaa viel\u00e4kin K\u00e1d\u00e1rin aikaa jolloin kaikilla oli ty\u00f6t\u00e4 ja suhteellisen hyv\u00e4 el\u00e4m\u00e4 vailla suurta vaurautta. Melkein kaikki olivat onnellisia koska eiv\u00e4t tienneet, ett\u00e4 on parempaakin jossain muualla maailmassa. Nuoriso on jo syntynyt ja oppinut t\u00e4h\u00e4n maailmaan. Toivon hartaasti, ett\u00e4 heist\u00e4kin tulee rehellisi\u00e4 aikuisia jotka kasvattavat rehellisi\u00e4 lapsia. En pysty sulattamaan mink\u00e4\u00e4nlaista huijausta, laiskuutta tai tehottomuutta. Olen liiankin temperamenttinen joskus.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Lue kotkalaisen Judit Pakkasen (omaa sukua Pint\u00e9r) ihastuttava juttu kuinka h\u00e4n on p\u00e4\u00e4tynyt Szolnokista Kotkaan.<\/p>\n","protected":false},"author":22,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"site-sidebar-layout":"default","site-content-layout":"default","ast-global-header-display":"","ast-main-header-display":"","ast-hfb-above-header-display":"","ast-hfb-below-header-display":"","ast-hfb-mobile-header-display":"","site-post-title":"","ast-breadcrumbs-content":"","ast-featured-img":"","footer-sml-layout":"","theme-transparent-header-meta":"","adv-header-id-meta":"","stick-header-meta":"","header-above-stick-meta":"","header-main-stick-meta":"","header-below-stick-meta":""},"categories":[3],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/suomiunkari.fi\/osastot\/kotka\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/47"}],"collection":[{"href":"https:\/\/suomiunkari.fi\/osastot\/kotka\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/suomiunkari.fi\/osastot\/kotka\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/suomiunkari.fi\/osastot\/kotka\/wp-json\/wp\/v2\/users\/22"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/suomiunkari.fi\/osastot\/kotka\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=47"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/suomiunkari.fi\/osastot\/kotka\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/47\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/suomiunkari.fi\/osastot\/kotka\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=47"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/suomiunkari.fi\/osastot\/kotka\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=47"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/suomiunkari.fi\/osastot\/kotka\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=47"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}