{"id":23,"date":"2008-03-12T12:07:48","date_gmt":"2008-03-12T10:07:48","guid":{"rendered":"http:\/\/tanger.dyndns.org:8888\/suomiunkari-blog\/?page_id=33"},"modified":"2020-01-10T16:31:43","modified_gmt":"2020-01-10T16:31:43","slug":"antal-gyorgy-1917-18122007","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/suomiunkari.fi\/osastot\/lahti\/2008\/03\/12\/antal-gyorgy-1917-18122007\/","title":{"rendered":"Antal Gy\u00f6rgy (1917\u20132007)"},"content":{"rendered":"<p>Suuri Lahden yst\u00e4v\u00e4 ja Lahden yst\u00e4v\u00e4kaupungin P\u00e9csin musiikkiel\u00e4m\u00e4ss\u00e4 el\u00e4m\u00e4nty\u00f6ns\u00e4 tehnyt professori Gy\u00f6rgy Antal kuoli pitk\u00e4aikaisen sairauden murtamana 18.12.2007. H\u00e4n oli syntynyt vuonna 1917 ja oli kuollessaan 90-vuotias.<\/p>\n<p>Lahden kaupunginorkesterin edesmennyt kapellimestari Urpo Pesonen oli pit\u00e4nyt useita vuosia nuorille tarkoitettuja kansainv\u00e4lisi\u00e4 musiikkileirej\u00e4 Lahdessa, ja Unkarista kutsuttuna tuli kolme nuorta muusikkoa professori Gy\u00f6rgy Antalin mukana 1966. Se oli Antalin ensimm\u00e4inen kosketus lahteen. Kaupunginjohtaja Olavi Kajala oli Pesosen ja Antalin ohella varsinainen puuhamies siin\u00e4, ett\u00e4 P\u00e9cs ja Lahti solmivat yst\u00e4vyyskaupunkisuhteet ensimm\u00e4isten Suomen kaupunkien joukossa. Kapellimestari Urpo Pesonen oli k\u00e4ynyt my\u00f6s kutsuttuna johtamassa P\u00e9csin sinfoniaorkesteria.<\/p>\n<p>Professori Antalin p\u00e4\u00e4ty\u00f6n\u00e4 P\u00e9csiss\u00e4 oli toimia Ferenc Lisztin Musiikkikorkeakoulun johtajana. H\u00e4n toimi my\u00f6s korkeakoulun legendaarisen maineen saavuttaneen Lisztin-sekakuoron johtajana esitt\u00e4en my\u00f6s Unkarin kuulujen mestareiden Zolt\u00e1n Kodalyn ja B\u00e9la Bart\u00f3kin teoksia Unkarin ulkopuolellakin. H\u00e4ne on palkittu Liszt-palkinnolla.<\/p>\n<p>Professori Antal toi kuoronsa Lahteen ja Suomeen 1966, ja t\u00e4st\u00e4 alkoivat ahkerat kuorovierailut kaupunkien kesken. Kaikenlainen muukin kulttuuritoiminta virisi kaupunkien v\u00e4lill\u00e4. <strong>P\u00e9csin esimerkin mukaan perustettiin Lahteen Suomen ensimm\u00e4iset musiikkiluokat<\/strong>, joiden opetusmetodit kantoivat Kod\u00e1lyn nime\u00e4. Lahden mieskuoro vieraili samana vuonna P\u00e9csiss\u00e4 ja Lahden Oratoriokuoro seuraavana vuonna, jolloin Verdin Requiem esitettiin kaksi kertaa viikon aikana lahtelaisten solistien voimin.<\/p>\n<p>T\u00e4ss\u00e4 on vain v\u00e4h\u00e4n poimintoja professori Antalin runsaasta ja rikkaasta el\u00e4m\u00e4nkaaresta. On vaikeaa tehd\u00e4 valintoja monista mieleen v\u00e4l\u00e4htelevist\u00e4 muistoista, joiden valosa v\u00e4sym\u00e4t\u00f6nt\u00e4, huolellista johtajaa ja palavasieluista muusikkoakin paremmin ehk\u00e4 huomaamme inhimillisen, hyv\u00e4syd\u00e4misen ja avuliaan yst\u00e4v\u00e4n. H\u00e4nen muistonsa el\u00e4\u00e4 meiss\u00e4 ikuisesti.<\/p>\n<p>J\u00f3zsef B\u00e1nky ja Pantsa Paavola<br \/>\n(Kirjoittajat ovat opettajakollega P\u00e9csin konservatoriosta ja lahtelainen yst\u00e4v\u00e4.)<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Suuri Lahden yst\u00e4v\u00e4 ja Lahden yst\u00e4v\u00e4kaupungin P\u00e9csin musiikkiel\u00e4m\u00e4ss\u00e4 el\u00e4m\u00e4nty\u00f6ns\u00e4 tehnyt professori Gy\u00f6rgy Antal kuoli pitk\u00e4aikaisen sairauden murtamana 18.12.2007. H\u00e4n oli syntynyt vuonna 1917 ja oli kuollessaan 90-vuotias. Lahden kaupunginorkesterin edesmennyt kapellimestari Urpo Pesonen oli pit\u00e4nyt useita vuosia nuorille tarkoitettuja kansainv\u00e4lisi\u00e4 musiikkileirej\u00e4 Lahdessa, ja Unkarista kutsuttuna tuli kolme nuorta muusikkoa professori Gy\u00f6rgy Antalin mukana 1966. Se &hellip;<\/p>\n<p class=\"read-more\"> <a class=\"\" href=\"https:\/\/suomiunkari.fi\/osastot\/lahti\/2008\/03\/12\/antal-gyorgy-1917-18122007\/\"> <span class=\"screen-reader-text\">Antal Gy\u00f6rgy (1917\u20132007)<\/span> Lue lis\u00e4\u00e4 &raquo;<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"site-sidebar-layout":"default","site-content-layout":"default","ast-global-header-display":"","ast-main-header-display":"","ast-hfb-above-header-display":"","ast-hfb-below-header-display":"","ast-hfb-mobile-header-display":"","site-post-title":"","ast-breadcrumbs-content":"","ast-featured-img":"","footer-sml-layout":"","theme-transparent-header-meta":"default","adv-header-id-meta":"","stick-header-meta":"","header-above-stick-meta":"","header-main-stick-meta":"","header-below-stick-meta":""},"categories":[5,18],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/suomiunkari.fi\/osastot\/lahti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/23"}],"collection":[{"href":"https:\/\/suomiunkari.fi\/osastot\/lahti\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/suomiunkari.fi\/osastot\/lahti\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/suomiunkari.fi\/osastot\/lahti\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/suomiunkari.fi\/osastot\/lahti\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=23"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/suomiunkari.fi\/osastot\/lahti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/23\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":609,"href":"https:\/\/suomiunkari.fi\/osastot\/lahti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/23\/revisions\/609"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/suomiunkari.fi\/osastot\/lahti\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=23"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/suomiunkari.fi\/osastot\/lahti\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=23"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/suomiunkari.fi\/osastot\/lahti\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=23"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}