{"id":324,"date":"2012-04-05T11:29:41","date_gmt":"2012-04-05T11:29:41","guid":{"rendered":"http:\/\/suomiunkari.fi\/osastot\/tampere\/?page_id=324"},"modified":"2012-04-05T12:26:32","modified_gmt":"2012-04-05T12:26:32","slug":"miskolc-koillis-unkarin-keskus","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/suomiunkari.fi\/osastot\/tampere\/miskolc-2\/miskolc-koillis-unkarin-keskus\/","title":{"rendered":"Miskolc \u2013 Koillis-Unkarin keskus"},"content":{"rendered":"

Tampereen yst\u00e4vyyskaupunki Miskolc on 800 vuotta vanha asutuskeskus, jossa t\u00e4n\u00e4\u00e4n on 175.000 asukasta. Pitk\u00e4n\u00e4 nauhana se ulottuu Unkarin Suuren tasangon, Alf\u00f6ld<\/em>in koillisk\u00e4rjest\u00e4 kohti l\u00e4ntt\u00e4 ja B\u00fckk<\/em>-vuoriston keskusta. Asutuskeskus ja my\u00f6hempi kaupunki syntyi Saj\u00f3<\/em>-joen ja sen sivujoen, Szinva<\/em>n rannoille kahden kukkulavy\u00f6hykkeen v\u00e4lisen laakson pohjalle. L\u00e4heiset Szeletan<\/em> ja Istallosk\u0151n<\/em> luolal\u00f6yd\u00f6t sek\u00e4 kaupungin keskustassa tehdyt kaivaukset osoittavat, ett\u00e4 alueella on ollut asutuista jo ainakin 70.000 vuotta sitten.<\/p>\n

Miskolc ei ollut ainoa asutuskeskus alueella. Di\u00f3sgy\u0151r<\/em> oli toinen samaan laaksonpohjaan syntynyt vanha keskus, mutta rehev\u00e4n, py\u00f6kkej\u00e4 ja muita lehtipuita kasvavan B\u00fckk-vuoriston laaksoissa oli kohti l\u00e4ntt\u00e4 ment\u00e4ess\u00e4 runsaasti asutusta, osin unkarilaisten, osin slovakkien asuttamia kyli\u00e4, kuten on viel\u00e4 t\u00e4n\u00e4\u00e4nkin. Idylliset vuoristotiet viev\u00e4t kohti l\u00e4ntt\u00e4 sellaisiin pieniin asutuskeskuksiin kuin B\u00fckkszentkereszt<\/em> ja R\u00e9p\u00e1shuta<\/em>, joita molempia ymp\u00e4r\u00f6i laajahko B\u00fckk-vuoriston kansallispuisto ja jotka ovat talvisin paikallisia hiihto- ja laskettelukeskuksia. Huomaamattasi olet siirtynyt jo M\u00e1tra-vuoristoon ja l\u00e4hestyt historiallista Egerin kaupunkia!<\/p>\n

Miskolc on Borsod-Aba\u00faj-Zempl\u00e9n<\/em>in l\u00e4\u00e4nin p\u00e4\u00e4kaupunki, jonne p\u00e4\u00e4see vaivattomasti Budapestista junalla, M3-moottoritiet\u00e4 pitkin, G\u00f6d\u00f6ll\u0151n, Hatvanin, Gy\u00f6ngy\u00f6sin F\u00fczesabonyin ja Mez\u0151k\u00f6vesdin kautta. Miskolcista tiet jatkuvat kohti pohjoista, Slovakiaan, suurimpana keskuksena siell\u00e4 Ko\u0161ice, unk. Kassa tai kohti koillista ja it\u00e4\u00e4, Ukrainaan ja Uzshorodin, unk. Ungv\u00e1r, ja Mukacseven, unk. Munk\u00e1cs, kaupunkeihin.<\/p>\n

J\u00e4lkiteollinen kaupunki.<\/strong> Miskolc on ollut elintarviketehtaineen sek\u00e4 tekstiili-, kone- ja metallitehtaineen\u00a0 teollisuuskaupunki, jolle savupiiput, noki ja ankeat tehdaskiinteist\u00f6t ovat antaneet leimansa. T\u00e4n\u00e4\u00e4n se on Tampereen tapaan j\u00e4lkiteollinen tehdaskaupunki, joka menestyksekk\u00e4\u00e4sti pyrkii pesem\u00e4\u00e4n kasvojaan. Kaupungin ripe\u00e4 kasvu on johti jo 1970-luvulla uusien ohi- ja l\u00e4pikulkuv\u00e4ylien suunnitteluun ja rakentamiseen, mik\u00e4 mahdollisti historiallisen p\u00e4\u00e4kadun eli Sz\u00e9chenyi<\/em>-kadun s\u00e4ilytt\u00e4misen t\u00e4rkeimmilt\u00e4 osiltaan. T\u00e4n\u00e4\u00e4n Sz\u00e9chenyi-katu on valtaosaltaan restauroitu, kadun varrella ja l\u00e4hikortteleissa on edelleenkin l\u00e4\u00e4nin ja kaupungin hallinnon sek\u00e4 talous- ja kultturiel\u00e4m\u00e4n t\u00e4rkeimm\u00e4t rakennukset ja symbolit. Kaupunkilaiset pit\u00e4v\u00e4t Sz\u00e9chenyit\u00e4 edelleenkin p\u00e4\u00e4katunaan. Sz\u00e9chenyi on k\u00e4velykatu, jolla vain v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6n huoltoajo on sallittu. Kaupunkilaiset voivat toki k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 Sz\u00e9chenyill\u00e4 kulkiessaan my\u00f6s raitiovaunua; sill\u00e4 kaupungin ainoan linja ulottuu kaupungin it\u00e4reunassa olevalta Tisza<\/em>n rautatieasemalta Di\u00f3sgy\u0151riin saakka.\u2013 Matkailijoita varten on suunniteltu useita k\u00e4velyreittej\u00e4, joiden kohteena ovat kirkot, patsaat ja aukiot. Yhteist\u00e4 niille on, ett\u00e4 reitit kulkevat aina osan matkaa Sz\u00e9chenyit\u00e4 pitkin; k\u00e4velykadulta on helppo poiketa naapurikortteleissa ja kauempanakin oleville aukioille ja muistomerkeille. Aivan viime vuosina jalankulkualueet ovat huomattavasti laajentuneet mm. Sankareiden aukion tuntumassa sek\u00e4 Szinva-puron rantamilla.Avas.<\/strong> Miskolcilaisille t\u00e4rke\u00e4 on keskustan etel\u00e4puolinen Avas<\/em>-kukkula, sill\u00e4 kukkulaan kytkeytyy runsaasti kaupungin historiaa ja nykyp\u00e4iv\u00e4\u00e4. Kukkulan pohjoisreunassa on Avasin reformoitu temppeli 1400-luvulta sek\u00e4 vuosisatoja k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 ollut hautausmaa, Et\u00e4\u00e4mp\u00e4n\u00e4 kukkulan yl\u00e4rinteess\u00e4 olevat kadut ovat t\u00e4ynn\u00e4 pehme\u00e4\u00e4n kiviainekseen vuosistaojen kuluessa louhittuja viinikellareita, kukkulan toisella rinteell\u00e4 nousee Avasin televisiotorni ja kerrostalokaupunginosa, joka rakennettiin sosialismin kasvuvuosien aikana silloisen rakennussuunnittelun ihanteiden mukaiseksi, kuten my\u00f6s Selyemr\u00e9ti, Kili\u00e1n ja \u00dajdi\u00f3sgy\u0151r pitkine nauhakerrostaloineen.Mielenkiintoisia kohteita ovat kansatieteilij\u00e4 Ott\u00f3 Herman<\/em>in mukaan nimens\u00e4 saanut museo, taidemuseot ja galleriat, metallurginen museo, yliopiston kirjaston museo vanhoine painotuotteineen ja monet muut kohteet, kuten uusimpien joukossa Rocklegendojen museo ja Avasin el\u00e4myspuisto ja museo.<\/p>\n

Ylpeydenaiheita.<\/strong> Kaupunkilaisten ylpeys on Miskolc-Tapolcan<\/em> puutarhakaupunki, jonka vetonaula, kalkkikiviluolastoon rakennettu \u2013 ja jatkuvasti laajeneva \u2013 luolakylpyl\u00e4 aloitti toimintansa vuonna 1959.Toinen kohde, joka turistin on ehdottomasti n\u00e4ht\u00e4v\u00e4 ja koettava on Lillaf\u00fcred<\/em> hotelleineen (Palotasz\u00e1ll\u00f3),<\/em> tippukiviluolineen ja vesiputouksineen sek\u00e4 Miskolcista tulevine kapearaiteisine rautateineen. Kulttuurihistoriallisesti merkitt\u00e4v\u00e4 hotelli on tunnettu arkkitehtuuristaan sek\u00e4 lasimaalauksistaan ja gastronomiastaan. Hotellin edustalla avautuu H\u00e1mor<\/em>-j\u00e4rvi, joka on nuorten suosima kohde erityisesti siksi, ett\u00e4 soutuveneit\u00e4 voi vuokrata edullisesti. J\u00e4rven takana on paikallinen kalankasvattamo, jonka omistaja pit\u00e4\u00e4 my\u00f6s ulkoilmaravintolaa ja takaa n\u00e4in myymiens\u00e4 kala-aterioiden tuoreuden.<\/p>\n

\u201cMiskolc on avointen porttien kaupunki\u201d, todetaan kaupunkistrategiassa. Avoimuus tarkoittaa sek\u00e4 kaupunkilaisten ett\u00e4 kaupungin suhtautumista vieraaseen. Toisen sloganin mukaan Miskolc on \u201ctuhatkasvoinen kaupunki\u201d, mill\u00e4 viitataan sek\u00e4 taloudellisen toiminnan moninaisuuteen ett\u00e4 kulttuurin diversiteettiin. Miskolc tarjoaa jokaiselle jotakin.<\/p>\n

Kaupungin historiaa.<\/strong> Karpaattien kaaren ymp\u00e4r\u00f6im\u00e4ss\u00e4 altaassa Miskolc oli ollut vuosisatoja etel\u00e4-pohjoissuunnassa kulkevan kauppareitin varrella, osin my\u00f6s L\u00e4nsi-Euroopan ja Ven\u00e4j\u00e4n v\u00e4liset kauppatiet olivat kulkeneet Miskolcin kautta. Uuden ajan alussa kaupunki itse oli naapurikaupunki Egerin tapaan tunnettu viinikaupastaan ja my\u00f6hemmin karjamarkkinoistaan ja v\u00e4hitellen 1700-luvulla my\u00f6s manufaktuureistaan ja lopulta 1900-luvulla teollisuudestaan. L\u00e4hialueen kaivosten kivihiili korvasi energial\u00e4hteen\u00e4 aiemman puun, jota oli k\u00e4ytt\u00e4nyt Unkarin vanhin rautatakomo \u00d3massa<\/em>ssa jo 1770-luvulla ja maan vanhin, 1782 perustettu Di\u00f3sgy\u0151rin paperitehdas. Sosialistinen Unkari kehitti Miskolcista maan raskaan teollisuuden ja koneteollisuuden keskuksen, joka kahden viime vuosikymmenen aikana on menett\u00e4nyt osin asemansa. Miskolcin yliopisto, joka perustettiin 1949, oli aluksi raskaan teollisuuden yliopisto, ja laski edelt\u00e4j\u00e4kseen 1735 perustetun Selmecb\u00e1nya<\/em>n kaivosty\u00f6n ja metallurgian akatemian. T\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 Miskolc haluaa olla kaupunki keskell\u00e4 luontoa, uuden tekniikan ja osaamisen keskus, teknopolis, sek\u00e4 koulu- ja yliopistokaupunki.Kaupungin kulttuuriel\u00e4m\u00e4n juurista kertoo puolestaan se, ett\u00e4 ensimm\u00e4inen kivinen ja pysyv\u00e4 unkarinkielinen teatteri rakennettiin 1823 juuri Miskolciin.<\/p>\n

V\u00e4kiluvun kehitys.<\/strong> 150 vuotta sitten Miskolcisas oli vajaa 30.000 asukasta, mutta 1800-luvun lopulla kaupunki kasvoi ripe\u00e4sti 1880 asukkaita oli 34.000, vuonna 1900 62.000 ja vuonna 1920 jo 85.000. Sadantuhannen asukkaan raja ylittyi 2. maailmansodan aattona. Sodanj\u00e4lkeinen kasvu on ollut osin alueliitosten takia niinik\u00e4\u00e4n ripe\u00e4\u00e4: vuonna 1960 asukkaita oli 145.000, mutta 1945 kaupunkiin oli liitetty Di\u00f3sgy\u0151r ja Hej\u0151csaba<\/em> ja vuonna 1956 G\u00f6r\u00f6mb\u00f6ly, Szirma<\/em> ja H\u00e1mor<\/em>, johon kuuluivat my\u00f6s Lillaf\u00fcred <\/em>ja \u00d3massa<\/em>.Vuonna 1980 ylittyi kahdensadantuhannen asukkaan raja, 2010 asukasluku on talouden taantuman ja muuttoliikkeen seurauksena pudonnut 175.000:een. Miskolc oli 1980-luvulla p\u00e4\u00e4kaupungin j\u00e4lkeen maan toiseksi suurin kaupunki, nyt (v. 2012) Debrecen ja P\u00e9cs ovat ehtineet sen edelle.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Tampereen yst\u00e4vyyskaupunki Miskolc on 800 vuotta vanha asutuskeskus, jossa t\u00e4n\u00e4\u00e4n on 175.000 asukasta. Pitk\u00e4n\u00e4 nauhana se ulottuu Unkarin Suuren tasangon, Alf\u00f6ldin koillisk\u00e4rjest\u00e4 kohti l\u00e4ntt\u00e4 ja B\u00fckk-vuoriston keskusta. Asutuskeskus ja my\u00f6hempi kaupunki syntyi Saj\u00f3-joen ja sen sivujoen, Szinvan rannoille kahden kukkulavy\u00f6hykkeen … Lue loppuun →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":5,"featured_media":0,"parent":315,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","template":"","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/suomiunkari.fi\/osastot\/tampere\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/324"}],"collection":[{"href":"https:\/\/suomiunkari.fi\/osastot\/tampere\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/suomiunkari.fi\/osastot\/tampere\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/suomiunkari.fi\/osastot\/tampere\/wp-json\/wp\/v2\/users\/5"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/suomiunkari.fi\/osastot\/tampere\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=324"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/suomiunkari.fi\/osastot\/tampere\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/324\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":329,"href":"https:\/\/suomiunkari.fi\/osastot\/tampere\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/324\/revisions\/329"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/suomiunkari.fi\/osastot\/tampere\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/315"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/suomiunkari.fi\/osastot\/tampere\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=324"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}