{"id":1172,"date":"2012-12-17T12:33:31","date_gmt":"2012-12-17T12:33:31","guid":{"rendered":"http:\/\/suomiunkari.fi\/osastot\/tampere\/?p=1172"},"modified":"2012-12-18T13:28:16","modified_gmt":"2012-12-18T13:28:16","slug":"mikulas-joulupukki","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/suomiunkari.fi\/osastot\/tampere\/2012\/12\/17\/mikulas-joulupukki\/","title":{"rendered":"Mikul\u00e1s\u2013Joulupukki"},"content":{"rendered":"

Er\u00e4s yhteiskunnallisesti merkitt\u00e4v\u00e4 instituutio on vakiinnuuttamassa uuden nimens\u00e4. Unkarilaisille lapsille on joulukuun 6:tta p\u00e4iv\u00e4\u00e4 edelt\u00e4v\u00e4n\u00e4 y\u00f6n\u00e4 Ikkunalle asetettuihin saappaisiin lahjoja tuova Mikul\u00e1s<\/em> ollut tuttu jo yli vuosisadan. Mikul\u00e1s-nimen takana on Szent Mikl\u00f3s, P. Nikolaus,<\/em> lasten ja koululaisten suojeluspyhimys, ja h\u00e4nen ihmetekonsa ovat tuttuja erityisesti katolisessa maailmassa. <\/span><\/p>\n

Mikul\u00e1s kuuluu erityisesti oman aikaimme kulutusjuhlaan, jossa kristillinen perinne on v\u00e4istynyt taustalle. Nyt uutistenkin yhteydess\u00e4 on useaan kertaan mainittu Mikul\u00e1s, mutta samassa yhteydess\u00e4 on mainittu my\u00f6s ainakin kertaalleen Joulupukki eli tutuksi on tulossa sanapari Mikul\u00e1s-Joulupukki,<\/em> jossa suomenkielisen osan \u00e4\u00e4nt\u00e4minen ei juuri anna toivomisen varaa. Sekin tiedet\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 Joulupukki asuu Lapissa, josta h\u00e4n joka vuosi saapuu maraaskuun lopussa Liszt Ferenc-lentokent\u00e4lle ja vierailee lastenkodeissa ja kouluissa ja tieytysti joulukuun 6:nnen p\u00e4iv\u00e4n vastaisena y\u00f6n\u00e4 lapsiperheiss\u00e4. Mikul\u00e1s-Joulupukin pukeutuminen on \u201dmannermainen\u201d, ei en\u00e4\u00e4 nurink\u00e4\u00e4nnetty lammasnahalla vuorattu turkki, vaan trendik\u00e4s valkoisella p\u00e4\u00e4rm\u00e4tty Coca-Colan-punainen asu, poikkeuksena ovat tosin jalkineet: suomalaiset parkkinahkaiset lapikkaat eli pieksut.<\/span><\/p>\n

Mikul\u00e1s-nimeen on liittynyt erityisesti lasten \u201dtenttaamiseen\u201d ja vastaavasti p\u00e4\u00e4ttyv\u00e4n vuoden hyvien ja pahojen tekojen palkitsemiseen tai niist\u00e4 rankaisemiseen ja eriasteiseen pelottelemiseen liittyvi\u00e4 kansantapoja jo 1700-luvun lopulta l\u00e4htien jopa siin\u00e4 m\u00e4\u00e4rin, ett\u00e4 1785 moinen \u201dmoppaus\u201d haluttiin kielt\u00e4\u00e4 L\u00e4nsi-Unkarin Csepregiss\u00e4. Mikul\u00e1s on siis itse asiassa P. Nikolausksen p\u00e4iv\u00e4\u00e4 edelt\u00e4v\u00e4n illan ja y\u00f6n kansanomainen hahmo. T\u00e4llaiset pelottavia naamioita k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t ja tavanomaisesta poikkeaviin asuihin pukeutuneet hahmot olivat monille pikkulapsille varmaan kauhistus. Mikul\u00e1s-termi sen sijaan vakiintui, joskin 1979 ilmestynyt\u00a0 Balassa-Ortutayn kansatieteellinen teos ”Magyar n\u00e9prajz” ei k\u00e4yt\u00e4 sit\u00e4 vaan puhuu Mikonp\u00e4iv\u00e4\u00e4, Szt. Mikl\u00f3s napja,<\/em> edelt\u00e4v\u00e4n y\u00f6n tavoista. Vasta 1800-luvun loppupuolella joulukuun 6:tta edelt\u00e4v\u00e4\u00e4n y\u00f6h\u00f6n alettiin liitt\u00e4\u00e4 nimenomaan lahjojen nantaminen lapsille, l\u00e4nnest\u00e4 It\u00e4vallasta Unkariin levinnyt tapa liittyi my\u00f6s nousevaan elintasoon. \u2013 Mikul\u00e1s joutui 2, maailmansodan j\u00e4lkeen kisaamaan asemastaan my\u00f6s T\u00e9lap\u00f3n, Pakkasherran<\/em> kanssa, jota poliittisista syist\u00e4 ryhdyttiin juurruttamaan Unkariin 1950-luvulla. Pakkasherra oli tosin esiintynyt jo J\u00e1nos Aanyin (1850) ja K\u00e1lm\u00e1n Miksz\u00e1thin (1893) sek\u00e4 er\u00e4iden muidenkin kirjailijoiden t\u00f6iss\u00e4. Vuonna 1962 ilmestynyt unkarilainen tietosanakirja toteaa poliittisesti korrektilla tavalla, ett\u00e4 viime aikoina perinteinen lahjojen antaminen tapahtuu Pakkasherran juhlimisen yhteydess\u00e4, <\/em><\/span>a hagyom\u00e1nyos ajand\u00e9koz\u00e1st <\/span><\/em>\u00fajabban\u00a0 a T\u00e9lap\u00f3-\u00fcnneps\u00e9geken tartj\u00e1k.<\/em>
\n<\/span><\/p>\n

Ehk\u00e4 samalla voidaan palauttaa mieliin asia, joka kytkee yhteen Unkarin ja Ruotsin. Unkarin parlamentti sai uuden toimijan, kun vuonna 1993 s\u00e4\u00e4dettiin Laki LIX, jossa m\u00e4\u00e4riteltiin ombudsmanin<\/em> eli oikeusasiamiehen teht\u00e4v\u00e4t. Po. toimijalle on my\u00f6s unkarinkielinen nimitys:<\/span> orsz\u00e1ggy\u0171l\u00e9si biztos.<\/em> \u2013 <\/span>Mikul\u00e1s-Joulupukki Suomen panoksena Unkain julkiselle el\u00e4m\u00e4lle ja ennen kaikkea lapsiperheille on my\u00f6s merkitt\u00e4v\u00e4. Jos arviomme edell\u00e4 olevien esimerkkien valossa pohjoismaiden vaikutusta Unkariin t\u00e4ss\u00e4 suhteessa, voimme olla varmoja, ett\u00e4 Suomen rooli on vahvempi kuin Ruotsin. Painoarvo selvi\u00e4\u00e4 toki vain kysym\u00e4ll\u00e4 asianosaisilta. Jos kysymme Unkarin lapsilta, kumpi instituutio on t\u00e4rke\u00e4mpi unkarilaisille, ombudsman vai joulupukki, on vastaus ep\u00e4ilem\u00e4tt\u00e4; Joulupukki! \u2013 T\u00e4ss\u00e4 olemme siis vet\u00e4m\u00e4ss\u00e4 pidemm\u00e4n korren.<\/span><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Er\u00e4s yhteiskunnallisesti merkitt\u00e4v\u00e4 instituutio on vakiinnuuttamassa uuden nimens\u00e4. Unkarilaisille lapsille on joulukuun 6:tta p\u00e4iv\u00e4\u00e4 edelt\u00e4v\u00e4n\u00e4 y\u00f6n\u00e4 Ikkunalle asetettuihin saappaisiin lahjoja tuova Mikul\u00e1s ollut tuttu jo yli vuosisadan. Mikul\u00e1s-nimen takana on Szent Mikl\u00f3s, P. Nikolaus, lasten ja koululaisten suojeluspyhimys, ja h\u00e4nen … Lue loppuun →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":5,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0},"categories":[4],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/suomiunkari.fi\/osastot\/tampere\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1172"}],"collection":[{"href":"https:\/\/suomiunkari.fi\/osastot\/tampere\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/suomiunkari.fi\/osastot\/tampere\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/suomiunkari.fi\/osastot\/tampere\/wp-json\/wp\/v2\/users\/5"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/suomiunkari.fi\/osastot\/tampere\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1172"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/suomiunkari.fi\/osastot\/tampere\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1172\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1174,"href":"https:\/\/suomiunkari.fi\/osastot\/tampere\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1172\/revisions\/1174"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/suomiunkari.fi\/osastot\/tampere\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1172"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/suomiunkari.fi\/osastot\/tampere\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1172"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/suomiunkari.fi\/osastot\/tampere\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1172"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}