<\/p>\n
12.1.2013 kerrottiin M1:n uutisissa Donin katastrofin vuosip\u00e4iv\u00e4n vietosta.<\/strong> Unkarin 2. armeijan hallitsematon per\u00e4\u00e4ntyminen Don-joen mutkan alueella on Unkarin sotahistorian suurin tappio ja kansallinen tragedia. Uutisissa k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n lyhyesti tapahtumien kulkua, Puna-armeijan 40-asteisessa pakkasessa alkanutta talvihy\u00f6kk\u00e4yst\u00e4, joka pakotti Don-joen varrella asemissa olevan, huonosti varustetun Unkarin 2. armeijan luopumaan asemistaan. Odottamaton ja voimakas hy\u00f6kk\u00e4ys pilkkoi parissa p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4 Saksan sodanjohdon alaisena vet\u00e4ytym\u00e4\u00e4n pakotetun armeija osiin, joista suuri osa demoralisoitui ja pakeni. Armeija menetti taistelukykyns\u00e4 ja 2\/3 vahvuudestaan. Uutisten mukaan \u201d2. armeija tuhoutui l\u00e4hes kokonaisuudessaan, 2. hadsereg szinte teljesen megsemmis\u00fclt\u201d,<\/em> kaatuneina, haavoittuneina ja vankeina, joista pieni osa palasi kotimaahan 1950-luvun alussa. <\/span><\/span><\/p>\n Uutisten mukaan muistotilaisuuksia j\u00e4rjestettiin monin paikoin sek\u00e4 Unkarissa ett\u00e4 naapurimaissa, kuten Romanian Erd\u00e9lyss\u00e4. Maty\u00e1s-kirkossa pidettiin messu ja P\u00e1kozsd<\/strong>issa, Velence<\/strong>-j\u00e4rven l\u00e4nsip\u00e4\u00e4ss\u00e4, paljastettiin sotilaille nimetyss\u00e4 muistopuistossa Donin mutkan taisteluissa menehtyneille omistettu muistomerkki. Nykyinen puolustusvoimien p\u00e4\u00e4esikunnan p\u00e4\u00e4llikk\u00f6, Tibor Benk<\/em>\u0151<\/span> muistutti unkarilaisten sotilaiden rohkeudesta, urheudesta ja siit\u00e4 velvollisuudentunnosta, jolla ne olivat pyrkineet t\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n is\u00e4nmaaltaan ja kansakunnalta saamansa k\u00e4skyt. Muistomerkkitoimikunnan edustajan mukaan muistomerkki oli osoitus kansallisesta yhteenkuuluvudesta ja yhteisest\u00e4 kulttuurista ja yhteisest\u00e4 historiasta. Budapestissa oli sotahistoriallisen museon pihassa muistotilaisuus, jossa laskettiin seppele Donin sankarien muistotaulun juurelle ja puolustusministeri Csaba Hende<\/em> puhui siit\u00e4, kuinka unkarilainen armeija joutui taistelemaan vieraiden tavoitteiden puolesta toivottomassa sodassa mahdottomien k\u00e4skyjen t\u00e4ytt\u00e4miseksi. \u201dN\u00e4m\u00e4 sotilaat t\u00e4yttiv\u00e4t ne velvoitteet, joita is\u00e4nmaa heilt\u00e4 vaati ja tekiv\u00e4t viel\u00e4 t\u00e4t\u00e4kin enemm\u00e4n, tekiv\u00e4t kaiken, mink\u00e4 vain saattoivat tehd\u00e4.\u201d<\/em> Tilaisuus jatkui viel\u00e4 Kapisztr\u00e1n-aukiolla. Er\u00e4\u00e4ss\u00e4 arkistossa, Nyilt t\u00e1rsadalom arch\u00edvum,<\/em> avattiin p\u00e4iv\u00e4kirjoista lehtiuutisista ja uutisfilmeist\u00e4 koottu n\u00e4yttely, jossa itse taistelun lis\u00e4ksi kuvataan my\u00f6s vuosia kest\u00e4nytt\u00e4 sotavankeusaikaa. <\/span><\/span><\/p>\n <\/p>\n Haastateltiin my\u00f6s katastrofista hengiss\u00e4 selvinnytt\u00e4 eversti\u00e4, joka monien tovereidensa tavoin oli jo pitk\u00e4\u00e4n viett\u00e4nyt taistelun vuosip\u00e4iv\u00e4\u00e4 ja joka korosti sotilaiden keskin\u00e4ist\u00e4 solidaarisuutta ja toveruutta, joka oli verisukulaisuuttakin vahvempaa.<\/span><\/span><\/p>\n <\/p>\n P\u00e1kozsdin puistoon rakennetun Donin taistelun kappelin vierell\u00e4 my\u00f6s Jobbik<\/em>-puolue piti oman tilaisuutensa korostaen 2. armeijan urhoollisuutta ja taistelun t\u00e4rkeytt\u00e4 koko Euroopan puolesta k\u00e4ydyss\u00e4 kommunisminvastaisessa taistelussa. Szatm\u00e1r<\/strong>in l\u00e4\u00e4niss\u00e4 Romaniassa j\u00e4rjestettiin 20 kilometrin marssi Donin katastrofissa menehtyneiden muistoksi, pienehk\u00f6 joukko pys\u00e4htyi matkan varrella hautausmailla oleville muisomerkeille lyhyen hartaushetken ajaksi yhdess\u00e4 paikkakuntalaisten kanssa. <\/span><\/span><\/p>\n TAUSTA: Donin mutkan<\/strong> <\/span><\/span>tai Vorone\u017ein <\/span><\/span><\/strong>tappio.<\/strong>\u00a0 70 vuotta sitten, 12. tammikuuta 1943 Puna-armeija aloitti osana talven suuroffensiiviaan vastahy\u00f6kk\u00e4yksen Don-joen mutkan, <\/span><\/span>Don kanyar,<\/em><\/span><\/span>alueella rintamavastuussa olevaa 200000 miehen vahvuista Unkarin 2. armeijaa vastaan. Don-joen mutkan taistelusta \u2013 tai Vorone\u017e<\/span>in taistelusta \u2013 tuli Unkarin sotahistorian suurin tappio ja kansallinen tragedia, jossa yli 40000 miest\u00e4 kaatui ja yli 70000 haavoittui tai joutui vangiksi.<\/span><\/span><\/p>\n Unkarin hallitus l\u00e4hetti 2. armeijan It\u00e4rintamalle Saksan vaatimuksesta. Kun syksyn 1941 j\u00e4lkeen It\u00e4rintaman salamasota oli pys\u00e4htynyt, Saksa edellytti, ett\u00e4 1942 sen liittollaiset, Unkari, Romania ja Italia, l\u00e4hett\u00e4isiv\u00e4t joukkoja ja ottaisivat osaltaan rintamavastuun. Unkarin hallitus ei ollut selvill\u00e4 Saksan sotaponnistusten ehtymisest\u00e4, mutta ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n halunnut niit\u00e4 pohtia, kun Romania ilmoitti v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti suostuvansa Saksan sodanjohdon suunnitelmiin, tosin saadakseen takaisin Wienin toisessa sovintotuomiossa Unkarille elokuussa 1940 menett\u00e4m\u00e4ns\u00e4 Pohjois-Transsilvanian, \u00c9szak.Erd\u00e9ly. Unkari taas toivoi voivansa liitt\u00e4\u00e4 palkkiona aktiivisista sotaponniostuksistaan takaisin em\u00e4maahan lis\u00e4\u00e4 sellaisia alueita, jotka 1920 oli menetetty<\/span><\/span><\/p>\n Unkarin onnistui alentaa Saksan vaatimukset pitk\u00e4llisiss\u00e4 neuvotteluissa, mutta sellaisella hinnalla, ett\u00e4 unkarilaiset joukot alistettaisiin Saksan sodanjohdolle, aseistuksen osalta Berliini antoi vain suullisia lupauksia. Rinamalle etenev\u00e4 207000 miehen vahvuinen 2. unkarilainen armeija koostui suurelta osin reservl\u00e4isist\u00e4, noin 20 % oli muita kansallisuuksia, kuten romanialaisia ja ruteeneja, 10 % oli juutalaisia ja ty\u00f6palvelussa olleita. Armeijan komentajaksi nimitettiin kenraalieversti Gusztav J\u00e1ny. Aseistus ja muu varustus oli puutteellinen ja vanhentunut, ylin johto oli saksalaisten k\u00e4siss\u00e4. <\/span><\/span><\/p>\n Unkarilaiset joukot saivat rintamavastuun kes\u00e4kuussa ja 28.6. ne saivat kosketuksen vihollisjoukkoihin, 7.7. joukot olivat edenneet Donille ja 2. unkarilainen armeija sai 208 km pitk\u00e4n rintamalinjan Vorone<\/span><\/span>\u017e<\/span><\/span>in ja Pavlovskin v\u00e4lill\u00e4. Kes\u00e4n kuluessa unkarilaiset pyrkiv\u00e4t useaan otteeseen valtaamaan Puna-armeijan sillanp\u00e4\u00e4t Donin l\u00e4nsirannalla ja menettiv\u00e4t taisteluissa 30000 miest\u00e4. 2. armeijan johto tajusi jo tuolloin, ett\u00e4 unkarilaiset joukot eiv\u00e4t kykenisi pit\u00e4maan hallussaan koko rintamaosuutta, mutta se ei saanut talven tullenkaan tarvitsemiaan aseita eik\u00e4 varusteita. Lis\u00e4ksi Saksan sodanjohto Stalingradin taistelujen vuoksi siirsi joukkojaan Donin rintamalta tukemaan Stalingradin valtausta.<\/span><\/span><\/p>\n Neuvostoliiton 40.armeija aloitti hy\u00f6kk\u00e4yksens\u00e4 -35 <\/span><\/span>\u00ba<\/span><\/span>C:n pakkasessa laajentaakseen sillanp\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n ja vaikeuttaakseen Pauluksen VII armeijan asemaa Stalingradissa. Puna-armeija sai v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti aikaan murron ja eteni 1. hy\u00f6kk\u00e4ysp\u00e4iv\u00e4n aikana 8-12 kilometri\u00e4. 14. tammikuuta hy\u00f6kk\u00e4ys laajeni 2. armeijan etel\u00e4iselle rintamaosalle ja ven\u00e4l\u00e4inen 3. panssariarmeija sai aikaan 50 km leve\u00e4n murron unkarilaisten puolustukseen. Saksalaiset komentajat eiv\u00e4t k\u00e4ytt\u00e4neet reservi\u00e4\u00e4n est\u00e4\u00e4kseen murron laajenemisen ja antoivat my\u00f6s k\u00e4skyn, ett\u00e4 asemista ei saanut vet\u00e4yty\u00e4. J\u00e1ny pit\u00e4ytyi my\u00f6s saamaaansa k\u00e4skyyn, vaikka tilanne k\u00e4vi p\u00e4iv\u00e4 p\u00e4iv\u00e4lt\u00e4 kest\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4mm\u00e4ksi.<\/span><\/span><\/p>\n Tammikuun 16. punsa-armeijan eteneminen jakoi unkarilaisen armeijan kolmeen osaan. Rintamalinja murtui ja joukot joutuivat paniikkiin. 17. tammikuuta J\u00e1ny antoi k\u00e4skyn VII armeijakunnan vet\u00e4ytymisest\u00e4. Kahtia jaettu saksalaisten komennossa ollut III armeijakunta jatkoi taistelua, mutta helmikuun alussa sen komentaja, kenraaliluutnantti Marcel Stomm \u2013 sek\u00e4 elintarvikkeiden ett\u00e4 aseiden puuttuessa \u2013 hajoitti k\u00e4skyll\u00e4\u00e4n joukko-osaston, josta vain pari tuhatta miest\u00e4 p\u00e4\u00e4si vet\u00e4ytym\u00e4\u00e4n muiden joutuessa saarroksiin ja puna-armeijan vangeiksi. \u2013 Stomm (1890\u20131968) joutui v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti palattuaan sotavankeudesta 1951 syytetyksi sotarikoksista ja sai kuolemantuomion, joka muutettiin elinkautiseksi vapausrangaistukseksi. 1954 h\u00e4net vapautettiin, mutta h\u00e4n ei saanut asua Budapestissa. Kenraali Stomm kuoli 1968 ja h\u00e4net rehabilitoitiin korkeimman poikeuden p\u00e4\u00e4t\u00f6ksell\u00e4 1989.<\/span><\/span><\/p>\n 2. armeija vapautettiin rintamavastuusta virallisesti 24. tammikuuta. J\u00e1ny joutui \u2013 n\u00e4hdess\u00e4\u00e4n suurelta osin aseettomien ja demoralisoituneiden sotilaiden muodostaman surkean n\u00e4yn \u2013 muotoilemaan surullisen kuuluisan (h\u00edrhedt) k\u00e4skyns\u00e4, jonka mukaan \u201dUnkarin 2. armeija oli menett\u00e4nyt kunniansa\u201d. H\u00e4n syytti sotilaitaan pelkuruudesta ja \u201dkurin palauttamiseksi\u201d m\u00e4\u00e4r\u00e4si, ett\u00e4 k\u00e4skyn t\u00e4ytt\u00e4misen laiminly\u00f6nnist\u00e4 sai miehen eloittaa . V\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti. T\u00e4llaisen k\u00e4skyn antaminen her\u00e4tti niin kovan vastarinnan, ett\u00e4 sit\u00e4 monissa yksik\u00f6iss\u00e4 ei annettu edes tiedoksi, J\u00e1ny joutui peruuttamaan k\u00e4skyns\u00e4 4. huhtikuuta ja korvaamaan sen uudella.<\/span><\/span><\/p>\n 2. Armeijan s\u00e4ilyneet yksik\u00f6t vedettiin 5. maaliskuuta Dniepr-joen l\u00e4nsirannalle, josta joukot kuljetettiin kotimaahan toukokuun loppuun menness\u00e4. Kenraali Gusztav J\u00e1ny sai vapautuksen armeijansa komentajan teht\u00e4vist\u00e4 Horthyn p\u00e4\u00e4t\u00f6ksell\u00e4 5.8.1943. \u2013 Kenraali J\u00e1ny (1883\u20131947) tuomittiin kansantuomioistuimessa 1947 sotarikollisena kuolemaan ja tuomio pantiin t\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6n 26.11.1947. Rehabilitaatio tapahtui 1993, kun korkein oikeus vapautti h\u00e4net syytteist\u00e4.<\/span><\/span><\/p>\n T\u00e4ydellisi\u00e4 tietoja Donin katastrofista ei viel\u00e4k\u00e4\u00e4n ole k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4. 2.armeija menetti yhteens\u00e4 95000 miest\u00e4 \u2013 toisten l\u00e4hteiden mukaan 120000 tai jopa 148000 miest\u00e4 \u2013 kaatuneiden ja sotavangeiksi joutuneiden kokonaism\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 ei voida sanoa tarkasti. Katastrofi on Unkarin sotahistorian suurin tappio, vieralla maalla ja vieraan johdon alaisena nelj\u00e4 kertaa enemm\u00e4n unkarilaisia menetti henkens\u00e4 kuin Moh\u00e1csin taistelussa vuonna 1526. Ristiretkien j\u00e4lkeen unkarilaiset sotilaat eiv\u00e4t koskaan olleet taistelleet n\u00e4in kaukana kotimaastaan. <\/span><\/span><\/p>\n Donin mutkan taistelu ja tappio sek\u00e4 sit\u00e4 pian seurannut Stalingradin antautuminen merkitsiv\u00e4t my\u00f6s unkarilaisen sotapolitiikan k\u00e4\u00e4nnett\u00e4. Usko Saksan aseisiin oli romahtanut my\u00f6s Unkarin sodanjohdon piiriss\u00e4, vaikka varsinanen v\u00e4lirikko tapahtuikin vasta vuotta my\u00f6hemmin, kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 1944, kun nuoliristipuolue Saksan marionettina otti vallan Unkarissa.<\/span><\/span><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" 12.1.2013 kerrottiin M1:n uutisissa Donin katastrofin vuosip\u00e4iv\u00e4n vietosta. Unkarin 2. armeijan hallitsematon per\u00e4\u00e4ntyminen Don-joen mutkan alueella on Unkarin sotahistorian suurin tappio ja kansallinen tragedia. Uutisissa k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n lyhyesti tapahtumien kulkua, Puna-armeijan 40-asteisessa pakkasessa alkanutta talvihy\u00f6kk\u00e4yst\u00e4, joka pakotti Don-joen varrella asemissa … Lue loppuun