{"id":1284,"date":"2013-01-23T15:41:46","date_gmt":"2013-01-23T15:41:46","guid":{"rendered":"http:\/\/suomiunkari.fi\/osastot\/tampere\/?p=1284"},"modified":"2013-10-16T07:43:44","modified_gmt":"2013-10-16T07:43:44","slug":"22-1-on-unkarilaisen-kulttuurin-paiva","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/suomiunkari.fi\/osastot\/tampere\/2013\/01\/23\/22-1-on-unkarilaisen-kulttuurin-paiva\/","title":{"rendered":"22.1. on unkarilaisen kulttuurin p\u00e4iv\u00e4"},"content":{"rendered":"

Magyar kult\u00fara napja,<\/em> Unkarilaisen kulttuurin p\u00e4iv\u00e4 on sijoitettu tammikuun 22:ksi, sill\u00e4 tuona p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 vuonna 1823 tuolloin 32-vuotias runoilija Ferenc K\u00f6lcsey<\/em> sail valmiiksi Himnusz<\/em>-runonsa, josta my\u00f6hemmin tuli Unkarin kansallislaulu. \u2013 P\u00e4iv\u00e4\u00e4 juhlittiin eri puolilla maata ja my\u00f6s maan rajojen ulkopuolella, Transsilvaniassa l. Erd\u00e9lyss\u00e4,<\/em> K\u00f6lcsey n\u00e4et syntyi Sz\u0151demeter<\/strong>iss\u00e4, rom. S<\/strong>\u0103uca<\/strong>, l\u00e4hell\u00e4 Unkarin ja Romanian rajaa, Szatm\u00e1rn\u00e9met<\/strong>in, rom. Satu Mare<\/strong> ja Nagyv\u00e1rad<\/strong>in, rom. Oradea<\/strong> puoliv\u00e4liss\u00e4. Uutisten mukaan juhlallisuuksia j\u00e4rjestettiin koko Karpaattienaltaan alueella, eg\u00e9sz K\u00e1rp\u00e1t-medenc\u00e9ben tartottak \u00fcnneps\u00e9geket.<\/em> Szatm\u00e1rcseke<\/strong>n pieness\u00e4 museotalossa (Szabolcs-Szatm\u00e1r Beregin l\u00e4\u00e4ni), aivan Ukrainan rajan tuntumassa, on yh\u00e4 tallella K\u00f6lcseyn k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4 kirjoitusp\u00f6yt\u00e4. <\/span>\u2013 K\u00f6lcseyn syntym\u00e4kyl\u00e4 Sz\u0151demeter\u2013S\u0103ucassa on nyk. noin 300 asukasta, joista 46 unkarilaisia, jotka pit\u00e4v\u00e4tr velvollisuutenaan runoilijan muiston vaalimista.<\/span><\/span><\/p>\n

P\u00e4iv\u00e4n p\u00e4\u00e4juhla oli Budaperstissa Pet\u0151fin mukaan nimetyss\u00e4 kirjallisuusmuseossa, Pet\u0151fi irodalmi m\u00fazeum,<\/em> juhlan yhteydess\u00e4 kirjalija Ferenc Kontra<\/em> sai S\u00e1ndor M\u00e1rai<\/em>n nime\u00e4 kantavan kirjallisuuspalkinnon. Tilaisuudessa puhunut valtiosihteeri L\u00e1szl\u00f3 L. Simon<\/em> puhui kulttuurista identiteetin tukijana ja kulttuurin yhteis\u00f6\u00e4 muovaavasta voimasta. Vaikka uutisissa ei kerrottukaan, saivat lis\u00e4ksi Csokonai<\/em> -palkinnon ohjaaja L\u00e1szl\u00f3 Bagossy<\/em> ja puunleikkaaj\u00e4mestari S\u00e1ndor T\u00f3th.<\/em><\/span><\/span><\/p>\n

Hodmez\u0151v\u00e1s\u00e1rhely<\/strong>ss\u00e4 jaettiin 2008 perustettu Bessenyei Gy\u00f6rgy<\/em> -kulttuurpalkinto, jonka sai paikallinen sotilassoittokunta ja aiemmin mm. Kossuth-palinnon saanut n\u00e4yttelij\u00e4 Tam\u00e1s Jord\u00e1n<\/em>.<\/span><\/span><\/p>\n

B\u00e9k\u00e9scsaba<\/strong>ssa n\u00e4htiin ja kuultiin ensiesityksen\u00e4 s\u00e4velt\u00e4j\u00e4 Levente Gyly\u00e1s<\/em>in musiikki- ja tanssiteos uudess\u00e4, paikallisesta viinilajikkeesta nimens\u00e4 saaneessa Csabagy\u00f6ngye<\/em> -kulttuurikeskuksessa, joka aikaisemmin toimi nuorisotalona. Unkarin valtion ooppe-rataloon, Nagyar Allami Operah\u00e1z,<\/em> perustetaan tutkimusyksikk\u00f6 ja ennen esitysten alkamista esitet\u00e4\u00e4n teemaan liittyv\u00e4 animaatio-ohjelmaa.<\/span><\/span><\/p>\n

Unkarin valtion radiokanavat sek\u00e4 M1, M2 ja Duna esitt\u00e4v\u00e4t p\u00e4iv\u00e4\u00e4n liittyv\u00e4\u00e4 ohjelmaa otsikolla \u201dJ\u00f3 kedvvel b\u0151s\u00e9ggel\u201d<\/em> (ohjelman otsikkona k\u00e4ytetty sitaatti on lainaus K\u00f6lcseyn runosta). <\/span><\/span><\/p>\n

Uutisten kulttuuritarjpontaan kuului my\u00f6s L\u00e1nch\u00edd<\/em>ille kokoontuneen tuhatp\u00e4isen nuorison esitt\u00e4m\u00e4 Hymni ja Mih\u00e1ly V\u00f6r\u00f6smarty<\/em>n 1836 kirjoittama Sz\u00f3zat<\/em>, jonka B\u00e9ni Egressy<\/em> 1840 s\u00e4velsi. Hymnist\u00e4 laadittiin 2012 uusi sovitus ja nyt n\u00e4m\u00e4 kaksi kansallislaulua ovat saatavana sek\u00e4 CD:n\u00e4 ett\u00e4 DVD:n\u00e4 (mukana my\u00f6s viittomakielinen esitys). Parlamenttitalossa j\u00e4rjestetyss\u00e4 juhlassa puhunut kansalliseTarkoitusta strategiasta vastaava varap\u00e4\u00e4ministeri Semjen Zolt<\/em> sanoi ett\u00e4 po. levy kuvasi todellista kansallista yhten\u00e4isyytt\u00e4, Cs\u00edkszereda<\/strong>sta Kassa<\/strong>an ja aina diasporassa ymp\u00e4ri maailmaa el\u00e4vien unkarilaisten keskuudessa. \u2013 Uutisten mukaan tarkoitus on, ett\u00e4 tallenteita voitaisiin k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 koulussa ja erityisesti ulkounkarilaisten keskuudessa; kohteina voisivat olla vaikkapa urheilutapahtumat ja kansalaisuuden my\u00f6nt\u00e4misen yhteydess\u00e4 j\u00e4rjestetyt valatilaisuudet.
\n<\/span><\/span><\/p>\n

Himnusz julkaistiin ensimm\u00e4isen kerran 1829, vuonna 1844 j\u00e4rjestettiin kansallislaulun s\u00e4velt\u00e4miseksi kilpailu, jonka tuolloin maineikas unkarilainen s\u00e4velt\u00e4j\u00e4 Ferenc Erkel<\/em> voitti. Vuoteen 1903 Unkarin kuningaskunnan virallinen kansallishymni oli It\u00e4valta-Unkarin keisarikunnan hymni \u201dGott erhalte\u201d.<\/em> Virallisesti Erkelin s\u00e4velt\u00e4m\u00e4st\u00e4 K\u00f6lcseyn runosta tuli Unkarin kansallislaulu tai -hymni vasta <\/span>1989<\/span>, kun tuona vuonna\u00a0 tehtyjen perustuslain muutosten yhteydess\u00e4 omana pyk\u00e4l\u00e4n\u00e4\u00e4n (75. \u00a7) vahvistettiin, ett\u00e4 Unkarin kansallislaulu on Ferenc K\u00f6lcseyn Himnusz-runo, jonka Ferenc Erkel on s\u00e4velt\u00e4nyt. <\/span><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Magyar kult\u00fara napja, Unkarilaisen kulttuurin p\u00e4iv\u00e4 on sijoitettu tammikuun 22:ksi, sill\u00e4 tuona p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 vuonna 1823 tuolloin 32-vuotias runoilija Ferenc K\u00f6lcsey sail valmiiksi Himnusz-runonsa, josta my\u00f6hemmin tuli Unkarin kansallislaulu. \u2013 P\u00e4iv\u00e4\u00e4 juhlittiin eri puolilla maata ja my\u00f6s maan rajojen ulkopuolella, Transsilvaniassa … Lue loppuun →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":7,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0},"categories":[19,4],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/suomiunkari.fi\/osastot\/tampere\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1284"}],"collection":[{"href":"https:\/\/suomiunkari.fi\/osastot\/tampere\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/suomiunkari.fi\/osastot\/tampere\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/suomiunkari.fi\/osastot\/tampere\/wp-json\/wp\/v2\/users\/7"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/suomiunkari.fi\/osastot\/tampere\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1284"}],"version-history":[{"count":7,"href":"https:\/\/suomiunkari.fi\/osastot\/tampere\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1284\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1287,"href":"https:\/\/suomiunkari.fi\/osastot\/tampere\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1284\/revisions\/1287"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/suomiunkari.fi\/osastot\/tampere\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1284"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/suomiunkari.fi\/osastot\/tampere\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1284"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/suomiunkari.fi\/osastot\/tampere\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1284"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}