{"id":1492,"date":"2013-02-22T14:40:41","date_gmt":"2013-02-22T14:40:41","guid":{"rendered":"http:\/\/suomiunkari.fi\/osastot\/tampere\/?p=1492"},"modified":"2013-03-11T14:08:52","modified_gmt":"2013-03-11T14:08:52","slug":"szekely-kansan-lipun-kaytto","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/suomiunkari.fi\/osastot\/tampere\/2013\/02\/22\/szekely-kansan-lipun-kaytto\/","title":{"rendered":"Sz\u00e9kely-kansan lipun k\u00e4ytt\u00f6"},"content":{"rendered":"

Sz\u00e9kely-kansan lippu Sz\u00e9kely z\u00e1szl\u00f3,<\/strong> nousi perjantaina 15.2.3013 Parlamenttitalon salkoon Unkarin lipun rinnalle \u201dkansallisen soidaarisuuden olsoituksena\u201d Karpaattien altaan unkarilaisia edustavan foorumin, a K\u00e1rp\u00e1t-medencei Magyar K\u00e9pvisel\u0151k F\u00f3ruma, KMKF,<\/em> j\u00e4rjest\u00e4misen yhteydess\u00e4. Lipun ripustaminen tapahtui Unkarin parlamentin puhemiehen L\u00e1szl\u00f3 K\u00f6v\u00e9r<\/strong> aloitteesta. Foorumin ohjelmaan kuulunut plenum j\u00e4rjestettiin parlamentin istuntotosalissa. Toista, pienemp\u00e4\u00e4 hallituspuoluetta, KDNP:t\u00e4 edustava puhemies esitti samalla kiitoksensa niille Unkarin kunnille ja kaupungeille, jotka solidaarisuuden osoituksena transsilvanialaisille yst\u00e4villemme ovat nostaneet salkoon Unkarin lipun rionnalle Sz\u00e9kely-kansan lipun.<\/span><\/p>\n

Kansallisuusasioista vastaava varap\u00e4\u00e4ministeri Zsolt Semj\u00e9n<\/strong> totesi, ett\u00e4 Sz\u00e9kely-kansan lipun asettamisella n\u00e4kyville Unkarin lipun rinnalle ei ollut tarkoitus aiheuttaa v\u00e4lien kiristymist\u00e4 Romanian kanssa. T\u00e4ll\u00e4 h\u00e4n viittasi ep\u00e4suorasti siihen, ett\u00e4 er\u00e4iss\u00e4 sellaisissa Transsilvanian kunnissa tai kaupungeissa, joissa oli unkarilaisemmist\u00f6n ansiosta unkarilaistaustainen pormestari, oli asetettu kaupungin- tai kunnantalon salkoon Romanian lipun rinnalle Sz\u00e9kely-kansan lippu. T\u00e4m\u00e4 taas oli her\u00e4tt\u00e4nyt paikallisten romanialaisten ja Romanian viranomaisten vastalaiseita ja -toimenpiteit\u00e4. \u2013 Unkarin ulkoministeri\u00f6n, k\u00fcl\u00fcgyminiszt\u00e9rium valtiosihteeri Zsolt N\u00e9meth<\/strong> oli jopa helmikuun alkup\u00e4ivin\u00e4 puhunut siit\u00e4.ett\u00e4 sz\u00e9keyiden asuinalueella, Sz\u00e9kelyf\u00f6ld<\/a>, \u201draivosi lippusota\u201d, sill\u00e4 Romanian keskushallintoa edustavat viranomaiset Kov\u00e1sznan ja Hargitan l\u00e4\u00e4neiss\u00e4 olivat kiertokirjeill\u00e4\u00e4n kielt\u00e4neet Sz\u00e9kely-kansan lipun virallisen k\u00e4yt\u00f6n pit\u00e4en sit\u00e4 \u201dsymbolisen aggression\u201d merkkin\u00e4. Valtiosihteeri rohkaisikin Unkarin alueellisen itsehallinnon (kuntiren ja kapunkien) johtoa nostamaan solidaarisuuden osoituksena Kunnan- tai kaupungintalon salkoon Unkarin lipun rinnalle Sz\u00e9kely-kansan lipun. N\u00e4in tapahtuikin monilla paikkakunnilla, my\u00f6s p\u00e4\u00e4kaupungin eri kaupunginosien (ker\u00fclet) hallintorakennusten osalta. \u2013 Foorumin osanottajat hyv\u00e4ksyiv\u00e4t julkilausuman, jonka mukaan he odottivat, ett\u00e4 Romanina viranomaiset lopettaisivat Sz\u00e9kelyf\u00f6ldin itsehallinnon edustajien ahdistelun, sill\u00e4 tuon itsehallinnon edustajat k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t Sz\u00e9kely-kansan tunnsumerkkeja Romanian lakien ja Romanian antamien kansainv\u00e4listen sitoumusten mukaisesti.<\/span><\/p>\n

KMKF:n julkilausumassa todetaan edelleen, ett\u00e4 21. vuosisadan Euroopassa kansallisen yhteenkuuluvuuden symbolien k\u00e4ytt\u00f6 ei voi olla etninen kiistakysymys. Eik\u00e4 sellainen voi loukata enemmist\u00f6kansallisuuttakaan. Foorumi ilmoitti tukevansa \u2013 Romanian suunnitteleman perustuslakiuudistuksen hengess\u00e4 \u2013 kaikkia sellaisia Transsilvanian unkarilaisten pyrkimyksi\u00e4, jotka kytkeytyiv\u00e4t kansalliseen identitettiin, yhteis\u00f6llisiin ja kielellisiin oikeuksiin sek\u00e4 kulttuuriin tai uskontoon liittyviin arvoihin. KMKF n\u00e4kee Unkarin ulkopuolisen unkarilaisasutuksen s\u00e4ilymisen pitk\u00e4n aikav\u00e4lin edellytyksen\u00e4 erilaiset kansallisen autonomian muodot. KMKF my\u00f6s pyysi, ett\u00e4 Unkarin hallitus ottaisi Unkarin ja Slovakian hallitusten v\u00e4listen neuvottelujen ohjelmaan kaksoiskansalaisuuden hankkineiden Slovakian kansalaisten aseman, vastaavasti Serbian kanssa tulisi ottaa esille Vajdas\u00e1gissa tapahtuneet unkarilaisten pahoinpitelyt. <\/span><\/p>\n

Sz\u00e9kely-kansan lipusta, Sz\u00e9kely z\u00e1szl\u00f3<\/a>, oli useita variaatioita, joista on vakiintunut viime vuosikymmenin\u00e4 sinipohjainen variaatio. Lipun taivaansinisess\u00e4 kent\u00e4ss\u00e4 on hopeinen palkki ja palkin yl\u00e4puolella hopeinen 8-sakarainen aurinko ja kasvava kuu, Sz\u00e9kely-kansan molemmat symbolit. Lippu periytyy sz\u00e9kelyihin lukeutuneen 1500-luvun lopun sotap\u00e4\u00e4llik\u00f6n ja Transsilvanian ruhtinaan M\u00f3zes Sz\u00e9kely<\/a>n (1550\u20131603) k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4st\u00e4 (sota)lipusta. (H\u00e4n nousi \u2013 kuten tuolloin muutkin Transsilvanian aluetta hallinneet sotap\u00e4\u00e4llik\u00f6t ja ruhtinaat \u2013 Habsburgien vastaisen taistelun johtajaksi ja t\u00e4ss\u00e4 taistelussa heid\u00e4n tukenaan oli usein Turkin sulttaani.) Sz\u00e9kelyf\u00f6ld on vain pieni osa sit\u00e4 Transsilvaniaa, jonka Unkari 1920 Trianon’n rauhassa luovutti Romanialle, Sz\u00e9kely-kansan lipusta sen sijaan on tullut v\u00e4hitellen koko Transsilvanian unkarilaisv\u00e4est\u00f6n kansallinen symboli, osin siksikin, ett\u00e4 Unkarin tasavallan lipun k\u00e4ytt\u00f6 Romaniassa ei olisi samalla tavalla mahdollinen.<\/span><\/p>\n

Maaliskuun alussa ulkoministeri J\u00e1nos Mart\u00f3nyi<\/strong> ilmoitti, ettei ole tarkoituksenmukaista vied\u00e4 kiistaa pitem\u00e4lle. Yksinkertaisinta olisi kahdenv\u00e4lisiss\u00e4 neuvotteluissa ratkaista lipun k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 koskevat kysymyksetmolempia osapuolia tyydytt\u00e4v\u00e4ll\u00e4 tavalla.<\/p>\n

Taustaa.\u00a0<\/strong> Unkaria puhuvan sz\u00e9kely-kansan alkuper\u00e4st\u00e4 on esitetty lukuisa teorioita. Yleinen k\u00e4sitys on, ett\u00e4 he saapuivat Karpaattien altaaseen yhdess\u00e4 unkarilaisten kanssa v. 896 ja asekuntoiset miehet taistelivat unkarilaisten rinnalla. Sz\u00e9kelyiden teht\u00e4v\u00e4ksi tuli kronikoiden mukaan Karpaattien it\u00e4k\u00e4rjen puolustaminen ja po. rajan vartiointi. 1400-luvun lopulla Vladislav II<\/strong> (<\/em>unk. II Ul\u00e1szl\u00f3)<\/em> antoi sz\u00e9kely-kansalle verovapauden sotapalvelusta vastaan, mik\u00e4 osaltaan tukee kronikoiden kuvausta. Sz\u00e9kelyiden asuttaman Karpaattien it\u00e4k\u00e4rjen alueella asuivat syd\u00e4nkeskuajalta l\u00e4htien my\u00f6s saksit, sz\u00e1sok. Sz\u00e9kelyiden nauttimaa erityisasemaa kuvaavat my\u00f6s heid\u00e4n hallinnolliset yksikk\u00f6ns\u00e4, jotka ilmenev\u00e4t my\u00f6s alueen sz\u00e9k-loppuisissa paikannimiss\u00e4 (sz\u00e9k; tuoli), joita nykyisinkin on kaikkiaan kahdeksan.<\/span><\/p>\n

Transsivania, unk. Erd\u00e9ly <\/span>muodostui itsen\u00e4iseksi hallinnolliseksi alueeksi 1570 solmitun Speyerin sopimuksen nojalla. Samalla historialliseen Erd\u00e9lyn alueeseen liitetttiin ne Tiszan it\u00e4puoliset linnal\u00e4\u00e4nit, jotka olivat tuolloin J\u00e1nos Zsigmondin hallussa. Partium- tai R\u00e9szek<\/em>-nimell\u00e4 (r\u00e9szek = osat) kutsuttiin niit\u00e4 Transsilvanian ruhtinaan hallinnassa olleita Tisz\u00e1nt\u00falin linnal\u00e4\u00e4nej\u00e4, joita virallisesti ei koskaan liitetty Transsilvaniaan. Ne olivat Unkarin kuningaskunnan \u201cosia\u201d, mutta Transsilvanian ruhtinaan omaisuutta ja hallinnossa.<\/span><\/p>\n

Ulkopoliittisten konjunktuurien seurauksena Transsilvania sai autonomisen aseman, vaikka joutuikin tunnustamaan Turkin sulttaanin ylivallan. Sulttaanin valta konkretisoitui mm. niiss\u00e4 tilanteissa, joissa uusi ruhtinas valittiin. Sulttaaani ilmoitti k\u00e4skykirjeell\u00e4\u00e4n <\/span>(ferman)<\/em><\/span><\/span>vaaliin kokoontuneille oman ehdokkaansa, joka my\u00f6s valittiin. Aikanaan sulttaani my\u00f6s vahvisti vaalin tuloksen l\u00e4hett\u00e4m\u00e4ll\u00e4 valitulle oman vahvistusasiakirjansa <\/span>(athname)<\/em><\/span> sek\u00e4 runsaat lahjat, jotka osoittivat vasallisuhteen syntymisen. Valtakunnankokous puol estaan vaati valtaistuimellenousun yhteydess\u00e4 vakuutuksen, jossa ruhtinas sitoutui valtakunnankokouksen asettamiin ehtoihin. T\u00e4m\u00e4 osoittautui v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4ksi erityisesti 1500-luvun lopulla, jolloin ruhtinas useita kertoja luopui asemastaan palatakseen taas takaisin. Valtakunnankokous, orsz\u00e1ggy<\/em><\/span>\u0171<\/span><\/span><\/em>l\u00e9s<\/em> puolestaan vannoi kuuliaisuutta hallitsijalle. Valtiop\u00e4ivill\u00e4 olivat edustettuina itseoikeutettuina ns. regalistat eli hallitsijan neuvoston ja tuomioistuimen j\u00e4senet sek\u00e4 Transsilvanian kolme natiota: 1) Transsilvanian ja Partiumin linnal\u00e4\u00e4nien aatelin edustus; 2) Saksien erivapauksia nauttivien kaupunkien edustus sek\u00e4 3) Sz\u00e9kelyiden erivapauksia nauttivein johtajien edustus. <\/span><\/p>\n

Ylimpien hallintoelinten (Neuvosto, Tan\u00e1cs; Kanslia, Kancell\u00e1ria; Sotajoukon komentaja, F<\/span>\u0151<\/span>kapit\u00e1ny; Valtakunnan rahainvartija, Kincstart\u00f3 sek\u00e4 Tuomioistuin, Fejedelmi t\u00e1bla) j\u00e4senet olivat puolestaan ruhtinaan uskottuja, eiv\u00e4t aatelin valitsemia ja toimeenpanovalta oli ruhtinaan tiukassa kontrollissa. Ruhtinaan asema oli muutoinkin vahva, h\u00e4nen maaomaisuutensa ylitti monin verroin alueen aatelin maaomaisuuden. Lis\u00e4ksi h\u00e4nen alaisuudessaan oli aluksi sz\u00e9kelyiden, my\u00f6hemmin, 1600-luvun loppupuolella, my\u00f6s hajdujen muodostama sotavoima. <\/span><\/p>\n

Kun Osmanien valtakunta pakotettiin luovuttamaan vaiheittain Unkarin kuningaskunnan alueet, Habsburgit eiv\u00e4tpalauttaneet kokonaisuudessaan keskiaikaista yhten\u00e4ist\u00e4 kuningaskuntaa, vaan s\u00e4ilyttiv\u00e4t suoraan omassa hallinnossaan Transsilvanian, joka liitettiin kuningaskuntaan vasta vuoden 1867 valtiosopimuksella, Ausgleich, Kiegyez\u00e9s.. T\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 er\u00e4s vuoden 1848 vallankumouksen tavoitteistakin oli ollut uni\u00f3<\/em> eli Transsilvanian liitt\u00e4minen takaisin Unkarin kuningaskuntaan. <\/span><\/p>\n

Vaikka sz\u00e9kelyt olivatkin Transsilvanian ”nati\u00f3”, heill\u00e4 ei koskaan ollut omaa valtiota. Sz\u00e9kelyt kuuluivat Transsilvanian ruhtinaan tai It\u00e4vallan hallitsijan alamaisiin ja vuosina 1867-1920 Unkarin kuningaskuntaan sek\u00e4 vuodesta 1920 Romaniaan. Heid\u00e4n lippuaan ja sen k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 voi siis pit\u00e4\u00e4 l\u00e4hinn\u00e4 vain keinona osoittaa oma indentiteetti.
\n<\/span><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Sz\u00e9kely-kansan lippu Sz\u00e9kely z\u00e1szl\u00f3, nousi perjantaina 15.2.3013 Parlamenttitalon salkoon Unkarin lipun rinnalle \u201dkansallisen soidaarisuuden olsoituksena\u201d Karpaattien altaan unkarilaisia edustavan foorumin, a K\u00e1rp\u00e1t-medencei Magyar K\u00e9pvisel\u0151k F\u00f3ruma, KMKF, j\u00e4rjest\u00e4misen yhteydess\u00e4. Lipun ripustaminen tapahtui Unkarin parlamentin puhemiehen L\u00e1szl\u00f3 K\u00f6v\u00e9r aloitteesta. Foorumin ohjelmaan kuulunut … Lue loppuun →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":5,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0},"categories":[4],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/suomiunkari.fi\/osastot\/tampere\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1492"}],"collection":[{"href":"https:\/\/suomiunkari.fi\/osastot\/tampere\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/suomiunkari.fi\/osastot\/tampere\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/suomiunkari.fi\/osastot\/tampere\/wp-json\/wp\/v2\/users\/5"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/suomiunkari.fi\/osastot\/tampere\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1492"}],"version-history":[{"count":9,"href":"https:\/\/suomiunkari.fi\/osastot\/tampere\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1492\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1496,"href":"https:\/\/suomiunkari.fi\/osastot\/tampere\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1492\/revisions\/1496"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/suomiunkari.fi\/osastot\/tampere\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1492"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/suomiunkari.fi\/osastot\/tampere\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1492"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/suomiunkari.fi\/osastot\/tampere\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1492"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}