{"id":1931,"date":"2013-08-23T12:29:45","date_gmt":"2013-08-23T12:29:45","guid":{"rendered":"http:\/\/suomiunkari.fi\/osastot\/tampere\/?p=1931"},"modified":"2013-08-23T12:34:44","modified_gmt":"2013-08-23T12:34:44","slug":"unkarilaisten-leipa-2","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/suomiunkari.fi\/osastot\/tampere\/2013\/08\/23\/unkarilaisten-leipa-2\/","title":{"rendered":"Unkarilaisten leip\u00e4"},"content":{"rendered":"

Elokuun 20:nnen p\u00e4iv\u00e4n juhlintaan kytkeytyy ajalle ja ilmapiirille ominaisia juonteita. Er\u00e4s sellainen on unkarilaisuuden nostaminen esille ei vain Unkarin valtion kansalaisia yhdist\u00e4v\u00e4n\u00e4 k\u00e4sitteen\u00e4 vaan laajempana entiteettin\u00e4, johon liittyv\u00e4t my\u00f6s maan rajojen ulkopuolella, erityisesti naapurimaissa asuvat unkarilaiset (egyetemes magyars\u00e1g),<\/em> jotka 1920 Trianon’n rauhassa \u201drev\u00e4istiin irti\u201d 1. maailmansotaa edelt\u00e4neest\u00e4 Unkarin kuningaskunnasta, \u201dhistoriallisesta Unkarista\u201d. <\/span><\/p>\n

Er\u00e4s t\u00e4llainen toimenpide on unkarilaisten leiv\u00e4n, magyarok kenyere,<\/em> leipominen \u201duutisleiv\u00e4n p\u00e4iv\u00e4ksi\u201d 20. elokuuta. Tapa ei ole vanha eik\u00e4 traditiosta siis voi puhua, sill\u00e4 ensimm\u00e4isen kerran operaatio toteutettiin 2011. Hankkeen k\u00e4ynist\u00e4j\u00e4 oli oikeustieteen professori ja akateemikki Korinek L\u00e1szl\u00f3.<\/strong> H\u00e4nen ideansa kantavana voimana oli ajatus, ett\u00e4 kun itse kukin pienell\u00e4 panksellaan toimii yhteisen p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4n hyv\u00e4ksi, lopputuloksena on merkitt\u00e4v\u00e4 kokonaistulos h\u00e4d\u00e4nalaisten auttamiseksi. Kaikkiaan 370 lahjoittajaa, yksitt\u00e4isi\u00e4 kansalaisia ja organisaatioita, niin Unkarista kuin muualtakin Karpaattien altaan alueelta, sai t\u00e4n\u00e4 vuonna kokoon ennatysm\u00e4\u00e4r\u00e4n eli 100 tonnia vehn\u00e4\u00e4, josta er\u00e4 jauhettiin Moh\u00e1cs<\/strong>issa, P. Nikolain, Szent Mikl\u00f3s,<\/em> mukaan nimetyss\u00e4 vesimyllyss\u00e4. Leiv\u00e4njuuri saatiin Erd\u00e9lyn Sz\u00e9kelyf\u00f6ldist\u00e4 (Oroszhegy<\/strong>) ja \u201dkansakunnan leip\u00e4\u201d, nemzet kenyere,<\/em> paistettiin P\u00e9csin koillispuolella P\u00e9csv\u00e1rad<\/strong>issa, ja samalla paistettiin viitisentuhatta pienemp\u00e4\u00e4 leip\u00e4\u00e4 tai limppua.<\/span><\/p>\n

Suurimman osan jauhoista sai Erd\u00e9lyin D\u00e9van P. Fransiskuksen s\u00e4\u00e4ti\u00f6, D\u00e9vai Szent Ferenc Alap\u00edtv\u00e1ny,<\/em> jonka fransiskaanimunkki B\u00f6jte Csaba<\/strong> perusti muutama vuosi sitten. Mutta yksi leip\u00e4 vietiin my\u00f6s Budapestiin, jossa kardinaali ja arkkipiista Erd\u0151 P\u00e9ter<\/em> siunasi sen ennen Pyh\u00e4n Oikean K\u00e4den kulkueen, Szent Jobb k\u00f6rmenet,<\/em> liikkeellel\u00e4ht\u00f6\u00e4. P\u00e9csin pormestarin P\u00e1va Zsolt<\/strong>in mukaan mestyksek\u00e4s hyv\u00e4ntekev\u00e4isyyshanke kelpasi esimerkiksi koko maalle ja P\u00e9csin kaupunki ja Baranya<\/strong>n l\u00e4\u00e4ni oli valmis toimimaan tapahtuman is\u00e4nt\u00e4n\u00e4 my\u00f6s tulevaisuudessa. B\u00f6jten mukaan lahjoituksella \u2013 jauhoina ja leip\u00e4n\u00e4 \u2013 oli suuri merkitys Erd\u00e9lyn unkarilaisille lapsille, joista 2500\u20133000 tulee j\u00e4lleen saamaan konkreettisen osoituksen unkarilaisen kansankunnan keskin\u00e4isest\u00e4 yhteenkuuluvuudesta ja solidaarisuudesta. <\/span><\/p>\n

Szolnok<\/strong>issa puolestaan leivottiin ensimm\u00e4isen kerran suunnaton Karpaattien altaan leip\u00e4, K\u00e1rp\u00e1t medencei kenyer,<\/em> jonka ainekset (jauhot, hiiva, vesi ja suola) oli sdaatu eri puolilta historiallista Unkaria. \u2013 Prof. Korinekin varovainen toive siit\u00e4, ett\u00e4 kansakunnan leip\u00e4\u00e4 paistettaisiin muuallakin, n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 siis k\u00e4yv\u00e4n toteen, h\u00e4nen ideansa oli tosin, ett\u00e4 uudet paikat olisivat Unkarin rajojen ulkopuolella.<\/p>\n

 <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Elokuun 20:nnen p\u00e4iv\u00e4n juhlintaan kytkeytyy ajalle ja ilmapiirille ominaisia juonteita. Er\u00e4s sellainen on unkarilaisuuden nostaminen esille ei vain Unkarin valtion kansalaisia yhdist\u00e4v\u00e4n\u00e4 k\u00e4sitteen\u00e4 vaan laajempana entiteettin\u00e4, johon liittyv\u00e4t my\u00f6s maan rajojen ulkopuolella, erityisesti naapurimaissa asuvat unkarilaiset (egyetemes magyars\u00e1g), jotka 1920 … Lue loppuun →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":5,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0},"categories":[24,4],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/suomiunkari.fi\/osastot\/tampere\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1931"}],"collection":[{"href":"https:\/\/suomiunkari.fi\/osastot\/tampere\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/suomiunkari.fi\/osastot\/tampere\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/suomiunkari.fi\/osastot\/tampere\/wp-json\/wp\/v2\/users\/5"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/suomiunkari.fi\/osastot\/tampere\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1931"}],"version-history":[{"count":6,"href":"https:\/\/suomiunkari.fi\/osastot\/tampere\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1931\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1937,"href":"https:\/\/suomiunkari.fi\/osastot\/tampere\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1931\/revisions\/1937"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/suomiunkari.fi\/osastot\/tampere\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1931"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/suomiunkari.fi\/osastot\/tampere\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1931"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/suomiunkari.fi\/osastot\/tampere\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1931"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}