<\/p>\n
Suomikaan ei halua maahanmuuttajien tulvaa. Suomi on toteuttanut EU:n p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen ja ottanut vastaan sille m\u00e4\u00e4ritellyn pakolaiskiinti\u00f6n. Millaisia ovat ensimm\u00e4iset t\u00e4sta [vastaanotosta] saadut kokemukset? Mit\u00e4 suomalaiset voivat n\u00e4ille ihmisille tehd\u00e4? Tarvitseeko Suomen talous ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n ulkomaista ty\u00f6voimaa? Millaiset ovat t\u00e4t\u00e4 nyky\u00e4 unkarilais-suomalaiset suhteet, ovatko unkarilaiset sukulaiset t\u00e4rkeit\u00e4 suomalaisille? Unkarin hallituksen suhteen Suomen politiikka on er\u00e4\u00e4nlaista positiivista puolueettomuutta. T\u00e4m\u00e4 tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 mik\u00e4\u00e4n paikallinen puolue ei halua hy\u00f6ty\u00e4 sill\u00e4, ett\u00e4 se kritisoisi Unkarin sis\u00e4politiikkaa. Olen ajatellut, ett\u00e4 kahden maamme v\u00e4lill\u00e4 t\u00e4ytyy olla \u00e4\u00e4neen lausumatonta sympatiaa, jota Suomen juhlavuonna voidaan viel\u00e4 lis\u00e4t\u00e4. Em. seikkojen ansiosta voidaan kokoavana [arviona] todeta, ett\u00e4 kahden maamme suhteet toivottavasti nousevat uudelle tasolle.<\/p>\n Millaisia tuloksia tuotti [parlamentin puhemiehen] L\u00e1szl\u00f3 K\u00f6v\u00e9rin vierailu? Millaisia yhteistoimintamahdollisuuksia Suomen vaikea taloustilanne voi tarjota osapuolille? Kuinka voimakas Ven\u00e4j\u00e4npelko Suomessa vallitsee? Aiemmin suuren myrskyn nostatti Unkarin Tallinnan suurl\u00e4hetyst\u00f6n sulkeminen. Edustaako Helsingin suurl\u00e4hettil\u00e4s Unkaria my\u00f6s Virossa? Ovatko suhteet [edustuston lakkautumisen j\u00e4lkeen] palanneet entiselleen? Mit\u00e4 ovat Viron priporiteetit puheenjohtajuskaudellaan? Aiemmin Wieniss\u00e4 oli suurl\u00e4hettil\u00e4s. Mik\u00e4 on aiheuttanut t\u00e4m\u00e4n kiristyneet sis\u00e4poliittisne tilanteen? Suomikaan ei halua maahanmuuttajien tulvaa. Unkarin hallituksen suhteen Suomen politiikka on er\u00e4\u00e4nlaista positiivista puolueettomuutta, mik\u00e4 tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 mik\u00e4\u00e4n paikallinen puolue ei halua hy\u00f6ty\u00e4 sill\u00e4, ett\u00e4 se kritisoisi Unkarin sis\u00e4politiikkaa. N\u00e4in totesi uutisportaali Origo.hu:lle Unkarin Helsingin suurl\u00e4hettil\u00e4s Vince Szalay-Bobrovniczky, haastattelussa, … Lue loppuun
\n<\/strong>Unkarin hallituksen suhteen Suomen politiikka on er\u00e4\u00e4nlaista positiivista puolueettomuutta, mik\u00e4 tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 mik\u00e4\u00e4n paikallinen puolue ei halua hy\u00f6ty\u00e4 sill\u00e4, ett\u00e4 se kritisoisi Unkarin sis\u00e4politiikkaa. N\u00e4in totesi uutisportaali Origo.hu:lle Unkarin Helsingin suurl\u00e4hettil\u00e4s Vince Szalay-Bobrovniczky<\/strong>, haastattelussa, joka julkistettiin aamulla 10. kes\u00e4kuuta. (Seuraavassa haastattelun kysymykset on lihavoitu.)<\/p>\n
\n<\/strong>Vuonna 2015 Suomi pid\u00e4tt\u00e4ytyi \u00e4\u00e4nest\u00e4m\u00e4st\u00e4 siin\u00e4 \u00e4\u00e4nestyksess\u00e4, jolla p\u00e4\u00e4tettiin pakolaisten [illeg\u00e1lis bev\u00e1ndorl\u00f3k<\/em> = laittomien maahantulijoiden] maakohtaisista kiinti\u00f6ist\u00e4. Maata johtaa kolmen puolueen koaliitiohallitus, jota voidaan luonnehtia porvarillis-liberaaliksi. Maahanmuuttopolitiikassa ratkaisevassa asemassa ovat perussuomalaiset, joiden k\u00e4sityksen mukaan maahanmuuttajien m\u00e4\u00e4r\u00e4n tulisi olla mahdollisimman pieni, mutta tulevaisuudessa puolue tullee ottamaan maahanmuuttoon nykyist\u00e4kin tiukemman kannan. Suomi antoi 35000 pakolaisen tulla maahan, ja heid\u00e4t jaettiin ymp\u00e4ri maata yksitt\u00e4isiin kuntiin, jotka eiv\u00e4t ole olleet tilanteeseen tyytyv\u00e4isi\u00e4. Ruotsi antoi suurille pakolaism\u00e4\u00e4rille kauttakulkumahdollisuuden Suomeen, mik\u00e4 ei aiheuttanut ihan jakamatonta riemua.<\/p>\n
\n<\/strong>Kuten jo aiemmin mainitsin, kertoi suurl\u00e4hettl\u00e4s haastattelussa, pakolaiset jaettiin kuntien kesken, ja kunnat saavat valtiolta kaikkea mahdollista apua pakolaisten [asioiden] j\u00e4rjest\u00e4miseen. Mm. Helsingin ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n on tullut useita tuhansia ihmisi\u00e4 ja kunnat pyrkiv\u00e4t pit\u00e4m\u00e4\u00e4n n\u00e4ist\u00e4 huolta. Suomen virallinen kanta on, ett\u00e4 Suomi on vastaanottanut kiinti\u00f6inniss\u00e4 [m\u00e4\u00e4ritellyn] osuutensa. Pakolaisten sijoittumisesta ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n on toistaiseksi hyvin v\u00e4h\u00e4n tietoa, lis\u00e4ksi ilmaston takia monet ovat l\u00e4hteneet Suomesta. Suomen valtion pakolaisten elantoon osoittama summa on selv\u00e4sti pienempi kuin Saksan maksama, mink\u00e4 takia t\u00e4m\u00e4 pohjoinen valtio ei ole kiehtovin mahdollinen m\u00e4\u00e4r\u00e4np\u00e4\u00e4.<\/p>\n
\n<\/strong>Ei sovi unohtaa, ett\u00e4 Suomen ty\u00f6tt\u00f6myys on globaalin taloustaantuman ja Nokian romahduksen j\u00e4ljilt\u00e4 10 prosentin luokkaa. On sellainenkin kaupunki, jossa [ty\u00f6tt\u00f6myys] ylt\u00e4\u00e4 yh\u00e4 18\u201320 prosenttiin. T\u00e4m\u00e4n tosiseikan kanssa rinnan on korka elintaso, siksi vaikuttaa hiukan silt\u00e4 kuin Suomi el\u00e4isi yli voimavarojensa. Toinen ongelma on, ett\u00e4 maa on poikkeuksellisen kallis erityisesti palvelujen osalta. T\u00e4llaisessa tilanteessa suomalainen politiikka ei voi uskoa siihen, ett\u00e4 pakolaisten massamittainen tulo maahan olisi maan intressiss\u00e4.<\/p>\n
\n<\/strong>Maantieteellisesti olemme kaukana toisistamme, mutta henkisesti olemme et\u00e4\u00e4ntyneet toisistamme viel\u00e4kin enemm\u00e4n, sill\u00e4 vaikuttaa silt\u00e4 kuin suomalais-ugrilainen kielisukulaisuus olisi hiukan nuutunut idea. Teen t\u00e4n\u00e4\u00e4n ty\u00f6t\u00e4 sen eteen, ett\u00e4 voisimme t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 suomalais-ugrilaisen kielisukulaisuuden uudella sis\u00e4ll\u00f6ll\u00e4. T\u00e4ss\u00e4 auttaa mm. se, ett\u00e4 Suomi viett\u00e4\u00e4 t\u00e4n\u00e4 vuonna itsen\u00e4isyytens\u00e4 satavuotisjuhlaa. T\u00e4n\u00e4 vuonna t\u00e4ss\u00e4 pohjoisessa maassa on vieraillut Unkarin parlamentin puhemies L\u00e1szl\u00f3 K\u00f6v\u00e9r<\/strong>, my\u00f6s P\u00e9ter Szijj\u00e1rt\u00f3<\/strong> on k\u00e4ynyt Helsingiss\u00e4, ja kes\u00e4kuussa h\u00e4n tulee uudelleen Suomeen. Toinen suuri suunnitelmamme om lahjoittaa yksi Bog\u00e1nyi-piano<\/strong> Suomen valtiolle maan satavuotissyntym\u00e4p\u00e4iv\u00e4n lahjana. Sijoituspaikka tulee olemaan Helsingiss\u00e4 toimiva Sibelius-akatemia. Olen itse ollut t\u00e4ss\u00e4 hankkeessa aloitteentekij\u00e4, Boganyin perheell\u00e4 taas on vahvat siteet Suomeen, sill\u00e4 perheen lapsista nelj\u00e4 on kasvanut Suomessa. Valmistelemme par’aikaa lahjoituksen luovuttamiseen liittyvi\u00e4 protokollan edellytt\u00e4mi\u00e4 yksityiskohtia.<\/p>\n
\n<\/strong>Maittemme v\u00e4lisi\u00e4 suhteita koskevien keskustelujen lis\u00e4ksi puhemiehen vierailuohjelmassa t\u00e4rkeimpi\u00e4 neuvottelukysymyksi\u00e4 olivat maahanmuuttoa ja Euroopan tulevaisuutta koskevat teemat, mutta keskusteltiin my\u00f6s Ven\u00e4j\u00e4n tilanteesta sek\u00e4 muista turvallisuuspoliittisista kysymyksist\u00e4. L\u00e1szl\u00f3 K\u00f6v\u00e9r luovutti vierailun yhteydess\u00e4 my\u00f6s kunniamerkin Suomen eduskunnan puhemiehelle.<\/p>\n
\n<\/strong>Unkarilais-suomalaiset taloussuhteet kehittyv\u00e4t loistavasti, mutta kaupan alueella on ollut taantumaa. Onneksi Nokia toimii Unkarissa aiempaa aktiivisemmin, sill\u00e4 se ty\u00f6llist\u00e4\u00e4 1800 henke\u00e4 Budapestin kehitt\u00e4miskeskuksessaan. Monet suomalaisyritykset ovat kiinnostuneita Unkarista, toivokaamme, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4n kiinnostuksen tuloksena syntyy my\u00f6s konkreetteja sopimuksia. Kun Suomen p\u00e4\u00e4omasijoitukset Unkariin olivat vuonna 2010 yhden miljardin euron luokkaa, ne ovat t\u00e4n\u00e4\u00e4n vain 40 miljoonaa. Valitettavasti Nokian Komaromissa toimineen tehtaan sulkeminen ja muut ep\u00e4edulliset yritysratkaisut ovat aiheuttaneet n\u00e4in suuren takaiskun.<\/p>\n
\n<\/strong>Suomalaiset eiv\u00e4t pelk\u00e4\u00e4, mutta arvelen, ett\u00e4 suomalaiset pit\u00e4v\u00e4t Ven\u00e4j\u00e4\u00e4 poliittisesti vahvistuvana valtiona. T\u00e4m\u00e4n takia molempien maiden p\u00e4\u00e4ministerit ja presidentit s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti neuvottelevat kesken\u00e4\u00e4n. Perinteisesti suomalaiset [poliitikot] kohtelevat ven\u00e4l\u00e4isi\u00e4 hyvin. NATO-j\u00e4senyytt\u00e4 koskevan kysymyksen suhteen suomalainen yhteiskunta ei ole j\u00e4senyyden kannalla eiv\u00e4tk\u00e4 puolueetkaan halua edet\u00e4 siihen suuntaan. Putin on useassa yhteydess\u00e4 viitannut siihen, ett\u00e4 Moskova ryhtyisi asianmukaisiin vastatoimiin, mik\u00e4li Helsinki ilmoittaisi liittymisaikeistaan, mutta niin kauan kuin j\u00e4senyysasialla ei ole yhteiskunnan tukea, kysymys ei ole realistinen. Ei tule unohtaa, ett\u00e4 Suomella on vahvat puolustusvoimat, jotka aiemmin useita kertoja ovat puolustaneet maata ven\u00e4l\u00e4ist\u00e4 armeijaa vastaan.<\/p>\n
\n<\/strong>Virolais-unkarilaiset suhteet ovat nimenomaan kehittyneet, osittain my\u00f6s siksi, ett\u00e4 kulttuuri-instituutit ovat jatkaneet toimintaansa. Lis\u00e4ksi yksi diplomaatti on viime elokuusta l\u00e4htien ty\u00f6skennellyt Tallinnassa ja kulttuuri-instituutti on saamassa uuden johtajan. Viron p\u00e4\u00e4ministeri vierailee n\u00e4in\u00e4 p\u00e4ivin\u00e4 Budapestissa, kun taas my\u00f6s L\u00e1szl\u00f3 K\u00f6v\u00e9r vieraili Viron p\u00e4\u00e4kaupungissa. Kun Viro saa EU-puheenjohtajuuden (syksyll\u00e4 2017) l\u00e4het\u00e4mme viel\u00e4 toisen diplomaatin Tallinnaan.<\/p>\n
\n<\/strong>Er\u00e4s virolaisten t\u00e4rkeimmist\u00e4 tavoitteista on EU:n digitalisaation mahdollisimman laaja edist\u00e4minen. Viro haluaa vastaanottokyvylt\u00e4\u00e4n kest\u00e4v\u00e4\u00e4 Eurooppaa ja nuorten opiskelulle mahdollismman laajaa tukea. Ilmeisestik\u00e4\u00e4n virolaiset eiv\u00e4t voi v\u00e4ltt\u00e4\u00e4 Euroopan tulevaisuutta koskeva keskustelua, ja my\u00f6s pakolaisten maahantuloa [migr\u00e1ci\u00f3 \u00fcgye] koskeva kysymys tulee olemaan keskipisteess\u00e4.
\n<\/strong><\/p>\n
\n<\/strong>Todellakin k\u00e4vi niin, ett\u00e4 vuosi sitten valtaan [liittokansleriksi] noussut Christian Kern aloitti jatkuvan kampanjan. T\u00e4t\u00e4 It\u00e4vallan Kansanpupolue, \u00d6PV ja kaksi viikkoa sitten teht\u00e4v\u00e4st\u00e4\u00e4n eronnut varakansleri katselivat k\u00e4det ristiss\u00e4. OPV:n puheenjohtajan eron j\u00e4lkeen [\u00d6PV:n uusi puheenjohta] Sebastian Kurz ilmoitti, ett\u00e4 hallitusyhteisty\u00f6 ei voi en\u00e4\u00e4 jatkua sosialidemokraattien kanssa, kun tuon yhteisty\u00f6n loppuna n\u00e4ytt\u00e4isi olevan katkera tappio. Kern on Kurzin esilletulon j\u00e4lkeen joutunut t\u00e4m\u00e4n varjoon. \u00d6PV:n uusi puheenjohtaja on poikkeuksellisen tehokas poliitikko, n\u00e4in Kurzin henkil\u00f6kohtaisten ominaisuuksiensa ansiosta my\u00f6s \u00d6PV on suositumpi kuin [sosialidemokraattien] SP\u00d6. Jos Kurz jatkaa n\u00e4in politiikkaansa, h\u00e4n kykenee voittamaan vaalit ja muodostamaan It\u00e4vallan seuraavan hallituksen. Se ei tule kuitenkaan olemaan helppoa, jox kohta sopimus SP\u00d6:n kanssa ei viime viikkojen polititisen taistelun takia vaikutakaan mahdolliselta.<\/p>\n<\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"