<\/p>\n
1. Yleist\u00e4 kulttuurimatkoista Unkariin.<\/strong> Jaakon j\u00e4mer\u00e4 mutta toisaalta tarpeellista joustavuutta noudattava johtamistapa miellytt\u00e4\u00e4 osanottajia, sill\u00e4 monet meist\u00e4 matkaajista osallistumme vuodesta toiseen n\u00e4ihin matkoihin. Itsekin olen puolisoni Liisan kanssa tavannut olla n\u00e4ill\u00e4 matkoilla noin 15 vuoden ajan ja v\u00e4liin on j\u00e4\u00e4nyt vain muutama kerta, kun terveys- tai muut painavat syyt ovat est\u00e4neet osallistumisen. Tietysti t\u00e4rke\u00e4 tekij\u00e4 matkoja koskevalle kiinnostukselle on ollut sekin, ett\u00e4 matkan johtaja my\u00f6s meit\u00e4 matkakumppaneitaan kuullen aina huolellisesti suunnittelee matkan ohjelman apunaan suomea puhuva unkarilainen K\u00e1roly Dina<\/em> eli meille suomalaisille \u201dKalle\u201d. <\/em><\/span><\/span><\/p>\n Matkat ovat kest\u00e4neet viikon ja niihin sis\u00e4ltyy yleens\u00e4 kolme merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 kulttuuritapahtumaa, tutustumista Budapestin t\u00e4rkeimpiin kohteisiin ja usein viel\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n erityinen tutustumisretki johonkin l\u00e4hiymp\u00e4rist\u00f6n kohteeseen. Matkan johtajan j\u00e4m\u00e4kkyys n\u00e4kyy mm siin\u00e4, ett\u00e4 sovituista aikatauluista pidet\u00e4\u00e4n j\u00e4mptisti kiinni, ja toisaalta joustavuus esimerkiksi siin\u00e4, ettei h\u00e4n edellyt\u00e4 kaikkien osallistujien osallistuvan kaikkiin ohjelmanumeroihin, ja ohjelmaan muutenkin pyrit\u00e4\u00e4n l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n vaihtoehtoja tarpeen mukaan. Esimerkiksi me Budapesti\u00e4 jo paljon kolunneet konkarit voimme hyvin keksi\u00e4 itsellemme omaa ohjelmaa, silloin kun joukon p\u00e4\u00e4osa tutustuu johonkin meille jo hyvin tuttuun Budapestin kohteeseen. Ainahan Budapest tarjoaa jokaiselle jotakin kiinnostavaa, olipa siell\u00e4 k\u00e4ynyt kuinka usein tahansa. Lis\u00e4ksi joistakin kohteista voi tulla sellaisia suosikkipaikkoja, ett\u00e4 niiss\u00e4 haluaa k\u00e4yd\u00e4 jokaisella Budapestin matkallaan. Minulle esimerkiksi t\u00e4llainen paikka on V\u00f6r\u00f6smarty t\u00e9r ja sen laidalla oleva kahvila Gerbeaud.<\/strong><\/span><\/span><\/p>\n 2. L\u00e4ht\u00f6 Budapestiin ja matkan ensimm\u00e4inen p\u00e4iv\u00e4.<\/strong> Tuntuu silt\u00e4, ett\u00e4 systeemiin saattaa aika usein tulla pieni\u00e4 yll\u00e4tyksi\u00e4. Minulla ja Liisalla on kanta-asiakaskortit ja lentovirkailijan pienen alkuopastuksen j\u00e4lkeen sainkin ajettua onnistuneesti Liisalle maihinnousukortin, mutta yritt\u00e4ess\u00e4ni ajaa korttia itselleni automaatti ilmoitti, ettei korttia voi kirjoittaa, vaan minun t\u00e4ytyy k\u00e4\u00e4nty\u00e4 lentovirkailijan puoleen. Minusta moinen oli outoa, joten keskeytin toimituksen ja aloitin alusta ja kas kummaa, nyt kone kirjoitti maihinnousukortin! Er\u00e4s t\u00e4t\u00e4 merkitt\u00e4v\u00e4mpi ihmettelyn aihe oli sekin, ettei automaatti ollenkaan suostunut reagoimaan Heikki Ahtiaisen mukana olevaan EU-henkil\u00f6llisyys-todistukseen, vaikka se on t\u00e4ysin p\u00e4tev\u00e4 matkustusasiakirja Unkariin, vaan h\u00e4nen piti menn\u00e4 tiskille saamaan maihinnousukorttinsa.<\/span><\/span><\/p>\n Tultuamme Budapestiin kirjauduimme meille tuttuun Mercure Korona <\/strong>-hotelliin ja l\u00e4hdimme V\u00e9ndi\u00e1k<\/strong>-ravintolaan lounaalle. N\u00e4ill\u00e4 matkoilla on tapana nauttia ateriat eri ravintoloissa, joten uusikin matkaan osallistuja saa nopeasti kokemusta erilaisista paikallisista ravintoloista. K\u00e4vi ilmi, ett\u00e4 seurueessamme oli 32 henke\u00e4, ja kaikki esitt\u00e4ydyimme toisillemme. Eniten oli osanottajia tietenkin J\u00e4rvenp\u00e4\u00e4st\u00e4 ja Keravalta, sill\u00e4 aktiiviset entisen Keravan seuran j\u00e4senet ovat nyttemmin liittyneet J\u00e4rvenp\u00e4\u00e4n seuran j\u00e4seniksi. Kuitenkin osanottajia oli laajalti eri puolilta Suomea, esim Helsingist\u00e4, Kouvolasta, Porista , H\u00e4meenlinnasta ja meit\u00e4 tamperelaisiakin oli nelj\u00e4. Jaakko Kuusela antoi yleisesityksen matkasta Kallen avustamana. <\/span><\/span><\/p>\n Illalla l\u00e4hdimme viel\u00e4 List Ferenc t\u00e9rille Musiikkiakatemiaan, Liszt Ferenc Zeneakad\u00e9mia, <\/em>nykyisin sekin on yliopisto:\u00a0Zenem\u0171v\u00e9szeti Egyetem<\/em><\/span>,<\/em> jossa esitettiin tumman etel\u00e4afrikkalaisen ja maailmallakin hyvin menestyneen laulajattaren Pumeza Matshkizan<\/em> aariakonsertti. Konsertti oli korkealuokkainen ei ainoastaan laulajattaren taitojen takia, vaan my\u00f6s yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n suuren ja monipuolisen \u00d3budan Danubia-orkesterin<\/em> ansiosta. Ohjelmassa oli mm. Mozartin, Puccinin, Dvo\u0159\u00e1kin , \u0160ostakovit\u0161in ja Hat\u0161aturjanin s\u00e4vellyksi\u00e4.<\/span><\/span><\/p>\n 3) Toinen retkip\u00e4iv\u00e4 2.4.2017.<\/strong> Iltap\u00e4iv\u00e4lle mekin menimme Budan puolelle ja liityimme Jaakko Kuuselan opastamaan p\u00e4\u00e4ryhm\u00e4\u00e4n, joka oli Linnavuoreen tutustuessaan ehtinyt Pyh\u00e4n Kolminaisuuden aukiolle (Szent H\u00e1roms\u00e1g t\u00e9r)<\/em>. Sielt\u00e4 koko joukolla menimme aikaisemmilta retkilt\u00e4mmekin tuttuun Riso<\/strong>-ravintolaan lounaalle.<\/span><\/span><\/p>\n Illalla ohjelmaan kuului meno Budapestin operettiteatteriin, jossa esitettiin unkarin kielell\u00e4 Ferenc Leh\u00e1rin ”Iloinen Leski” (A v\u00edg \u00f6zvegy)<\/em>. Unkarinkielist\u00e4 esityst\u00e4 t\u00e4ydensi n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n yl\u00e4puolella kulkeva englanninkielinen tekstitys , joka tosin oli liian ylh\u00e4\u00e4ll\u00e4 eik\u00e4 k\u00e4\u00e4nn\u00f6sk\u00e4\u00e4n ollut kehuttava. Oli hieman vaikeaa seurata tekstityst\u00e4 ja esityst\u00e4 samalla kertaa. N\u00e4in oli erityisesti esityksen alkupuolella, koska se poikkesi aika lailla aikaisemmin n\u00e4hdyist\u00e4 esityksist\u00e4 korostaessaan juonen raadollisia piirteit\u00e4, kuten esimerkiksi kuvatessaan ihmisten h\u00e4ik\u00e4ile-m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 halukkuutta hy\u00f6ty\u00e4 lesken varakkuudesta ja korostaessaan miesp\u00e4\u00e4osan esitt\u00e4j\u00e4n jonkinasteista rappiotilaa. V\u00e4hitellen esitykseen kuitenkin tottui varsinkin kun Leh\u00e1rin operetin s\u00e4vellykset lauluineen esitettiin hienosti suurella ammatti-taidolla. Lopulta esityksen p\u00e4\u00e4tytty\u00e4 olimme sittenkin melkoisen tyytyv\u00e4isi\u00e4 kuulemaamme ja n\u00e4kem\u00e4\u00e4mme. Operetin alkuosan erikoisuudetkin alkoi ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 paremmin.<\/span><\/span><\/p>\n 4) Kolmas retkip\u00e4iv\u00e4, lis\u00e4maksullinen retki T\u00e1pi\u00f3szentm\u00e1rtoniin. Muiden el\u00e4inten ohella siell\u00e4 nykyisin on noin 180 hevosta. Tila on tunnettu hyv\u00e4st\u00e4 hevosrodustaan, johon kuuluvat hevoset p\u00e4rj\u00e4\u00e4v\u00e4t erityisen hyvin kilpailuissa. Erityisen mahtava menneen ajan edustaja t\u00e4lle rodulle on ihmetamma Kincsem<\/em> (suomeksi Aarteeni), joka eli 1800-1900 luvun vaihteen tienoilla ja jonka sanotaan voittaneen kaikki kilpailunsa. Tietysti alueelta l\u00f6ytyy my\u00f6s Kincsem-hevosen patsas. <\/span><\/span><\/p>\n Muista el\u00e4imist\u00e4 mainittakoon siat. Siell\u00e4 kerrottiin elvytett\u00e4v\u00e4n mangalica<\/em>-sikarotua, joka ei muuten ole ominaisuuksiltaan erikoinen, mutta kuulemma sen l\u00e4skin sy\u00f6nti ei aiheuta kolesterolin lis\u00e4\u00e4ntymist\u00e4. My\u00f6s esimerkiksi nautael\u00e4imi\u00e4 tilalla n\u00e4kyi runsaasti.<\/span><\/span><\/p>\n Ryhm\u00e4mme ajeli kolmessa er\u00e4ss\u00e4 tilan pelloilla hevosten vet\u00e4min\u00e4 ja s\u00f6imme hienon lounaan tilan suuressa ravintolassa.<\/span><\/span><\/p>\n 5) Muut retkip\u00e4iv\u00e4t. Monet muut meist\u00e4 menimme sen sijaan Pyh\u00e4n Tapanin basilikan urkukonserttiin. Konsertin p\u00e4\u00e4esiintyj\u00e4 oli Gyula Pfeiffer<\/strong>, joka on todellinen musiikin monitoimimies (pianisti,urkuri, orkesterinjohtaja). H\u00e4n on esiintynyt monissa maissa, my\u00f6s Suomessa. Sooloesiintyji\u00e4 oli lis\u00e4ksi nelj\u00e4: tenori- ja sopraanolaulaja sek\u00e4 viulun ja trumpetin soittaja. Ohjelmassa oli mm Bachin, H\u00e4ndelin, Vivaldin, Lisztin, Massenet’n <\/em>ja Schubertin<\/em> s\u00e4vellyksi\u00e4. Sooloesiintyji\u00e4 oli kombinoitu eri tavoin eri s\u00e4vellyksi\u00e4 esitett\u00e4ess\u00e4. Minusta kuulosti erikoisen hienolta yhdistelm\u00e4lt\u00e4, kun viulu ja trumpetti t\u00e4ydensiv\u00e4t urkuesityst\u00e4.<\/span><\/span><\/p>\n Meill\u00e4 oli ohjelmassa viel\u00e4 Kenneth MacMillanin<\/strong> koreografiaan perustuva Manon<\/strong>-baletti sen nykyaikaisimmassa muodossaan (Baletin s\u00e4velt\u00e4j\u00e4 on Massenet, <\/em>sovittaja on Yates.<\/em>) Esitys oli Kansallisoopperassa Andr\u00e1ssy \u00fatilla. T\u00e4t\u00e4 balettia on esitt\u00e4nyt ainakin 18 eri yhtyett\u00e4 eri puolilla maailmaa. Itse olen k\u00e4ynyt todella harvoin katsomassa balettia, mutta t\u00e4m\u00e4 baletti esitti traagisen tarinansa niin hienon musiikin ja tanssin avulla, ett\u00e4 se tuntui aivan uskomattomalta. Ei juuri tarvittu mit\u00e4\u00e4n tekstityst\u00e4 esityksen seuraamisen tueksi, sill\u00e4 musiikki ja tanssi toivat riitt\u00e4v\u00e4n selv\u00e4sti esiin, mist\u00e4 juonessa kulloinkin oli kysymys. Olen my\u00f6hemmin kuullut, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 baletti olisi esitetty my\u00f6s Suomessa.<\/span><\/span><\/p>\n Meill\u00e4 oli toiseksi viimeisen\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 viel\u00e4 vaihtoehtoinen mahdollisuus k\u00e4yd\u00e4 joko Szentendress\u00e4<\/strong> tai G\u00f6d\u00f6ll\u0151ss\u00e4.<\/strong> Szentendre on kiva pikkukaupunki, mutta kun emme olleet pitk\u00e4\u00e4n aikaan n\u00e4hneet G\u00f6d\u00f6ll\u0151n keisarillista linnaa, p\u00e4\u00e4timme nyt menn\u00e4 sinne. T\u00e4m\u00e4 ”Sissi-keisarinnan” suosikkilinna oli varsinkin sisustuksensa puolesta toisen maailmansodan j\u00e4lkeen kurjassa kunnossa, kun siell\u00e4 oli majaillut ensin Natsi-Saksan armeijan esikunta ja sitten tuli neuvosto-armeija, jonka upseereita oleskeli osassa linnaa useiden vuosikymmenten ajan osan linnasta ollessa taas vanhainkotina. Nyt linna on vihdoin j\u00e4lleen hienossa kunnossa, ja sisustuskin on pyritty ty\u00f6t\u00e4 s\u00e4\u00e4st\u00e4m\u00e4tt\u00e4 saamaan mahdollisimman hyvin entiseen loistoonsa.<\/span><\/span><\/p>\n Vapaa-aikaakin meille j\u00e4i runsaasti. K\u00e4vimme mm. toisen kerran V\u00f6r\u00f6smarty t\u00e9rill\u00e4 ja silloin oli suorastaan pakko k\u00e4yd\u00e4 my\u00f6s Gerbeaud’n kahvilassa nauttimassa tarjolla olevia herkkuja. Heikki Ahtiaisen kanssa k\u00e4vimme uimassa Sz\u00e9chenyi kylpyl\u00e4ss\u00e4. Budapestiss\u00e4 on paljon k\u00e4ymisen arvoisia kylpyl\u00f6it\u00e4, mutta ainakin minun mielest\u00e4ni Sz\u00e9chenyi kylpyl\u00e4 tuntuu kaikkein hienoimmalta. Siell\u00e4 on suorastaan uskomattoman paljon erilaisia uima-altaita. Vaikka meill\u00e4 ylip\u00e4\u00e4ns\u00e4 oli retken aikana aivan loistava s\u00e4\u00e4, niin kylpyl\u00e4reissumme aikana satoi ajoittain ja oli aika lailla tavallista viile\u00e4mp\u00e4\u00e4. Silti kylpyl\u00e4n isossa ulkoilma-altaassakin, jossa oli l\u00e4mmint\u00e4 termaalivett\u00e4, oli mukava uida.<\/span><\/span><\/p>\n Jorma Per\u00e4l\u00e4 18.9.2017<\/em> Varapuheenjohtajamme osallistui yhdess\u00e4 vaimonsa Liisan kanssa j\u00e4lleen kerran J\u00e4rvenp\u00e4\u00e4n Suomi-Unkari Seuran Budapestin kulttuurimatkalle 1. \u2014 8.4.2017. T\u00e4ss\u00e4 h\u00e4nen matkakertomuksensa. 1. Yleist\u00e4 kulttuurimatkoista Unkariin. J\u00e4rvenp\u00e4\u00e4n Suomi-Unkari Seura on vuosittain j\u00e4rjest\u00e4nyt jo perinteeksi muodostuneet kulttuurimatkat Budapestiin. Aloitteentekij\u00e4n\u00e4 n\u00e4ille matkoille oli Helsingin Suomi-Unkari … Lue loppuun
\nJ\u00e4rvenp\u00e4\u00e4n Suomi-Unkari Seura<\/strong> on vuosittain j\u00e4rjest\u00e4nyt jo perinteeksi muodostuneet kulttuurimatkat Budapestiin. Aloitteentekij\u00e4n\u00e4 n\u00e4ille matkoille oli Helsingin Suomi-Unkari Seurassa pitk\u00e4\u00e4n ansiokkaasti ja monipuolisesti Suomen ja Unkarin yst\u00e4vyyden hyv\u00e4ksi toiminut Sirkka Koskinen,<\/em> mutta matkojen vet\u00e4minen siirtyi pian Jaakko Kuuselalle,<\/em> joka on jo noin 30 vuoden ajan jaksanut vet\u00e4\u00e4 ja yh\u00e4 edelleen johtaa n\u00e4it\u00e4 matkoja. H\u00e4nell\u00e4h\u00e4n on takanaan my\u00f6s 12 vuoden puheenjohtajuusvuodet Suomi-Unkari Seurassa. <\/span><\/span><\/p>\n
\nVarhain lauantaiaamuna 1.4.2017 kokoonnuimme Helsingin lentoasemalle. Me varhaisimmat saapuneet, jotka olimme ehtineet sinne jo ennen matkanjohtajaa, aloimme kirjautua sis\u00e4\u00e4n matkalle. Nyky\u00e4\u00e4nh\u00e4n Helsingin lentoasemalla matkustajalta odotetaan omatoimisuutta. Itse on hankittava asemalla olevien automaattien avulla ainakin maihinnousukortin ja mielell\u00e4\u00e4n my\u00f6s matkatavarat on kirjattava itsen\u00e4isesti. Siin\u00e4 apuna voi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 passia tai esimerkiksi Finnairin kanta-asiakaskorttia, jos ei mukana ole lentolipun numeroa. <\/span><\/span><\/p>\n
\nToisen p\u00e4iv\u00e4n ohjelmassa oli Budapestin erinomaisten julkisten kulkuv\u00e4lineiden avustuksella tutustuminen aluksi Sankarien aukioon (H\u0151s\u00f6k tere)<\/em>, Kaupunginpuistoon (V\u00e1rosliget),<\/em> maanalaiseen jne. Min\u00e4 vanhana Budapestin k\u00e4vij\u00e4n\u00e4 sen sijaan l\u00e4hdin Liisan ja Ahtiaisen Heikin kanssa verest\u00e4m\u00e4\u00e4n muistoja k\u00e4velykadulle, V\u00e1ci utcalle, jota pitkin k\u00e4velimme V\u00f6r\u00f6smarty t\u00e9rille. Oli suorastaan mahtavan kes\u00e4inen s\u00e4\u00e4 ja tori oli t\u00e4ynn\u00e4 myyntikojuja ja ulkoilma-ravintoloita, ja lukuisa joukko ihmisi\u00e4 nautti niiden antimista ja hyv\u00e4st\u00e4 s\u00e4\u00e4st\u00e4.<\/span><\/span><\/p>\n
\n<\/strong>Maanantaiaamuna l\u00e4hdimme noin 70 km Budapestist\u00e4 it\u00e4\u00e4n sijaitsevalle T\u00e1pi\u00f3szentm\u00e1rtonin hevostilalle, joka tosin ansaitsee huomiota my\u00f6s muiden el\u00e4imiens\u00e4 kuin hevosten takia, ja joka on <\/span><\/span>kokonaisuudessaan <\/span><\/span>varsin merkitt\u00e4v\u00e4 turistin\u00e4ht\u00e4vyys. Hunnien kuuluisan p\u00e4\u00e4llik\u00f6n, Attilan <\/span><\/span>sanotaan pit\u00e4neen siell\u00e4 p\u00e4\u00e4paikkaansa ja<\/span><\/span> h\u00e4nell\u00e4 oli siell\u00e4 oma linnansa. Alueen museossa on tuosta linnasta <\/span><\/span>pienoismallikin<\/span><\/span>. Paikalla on my\u00f6s Attilan kumpu, Attila domb<\/em>, jossa maan vetovoiman sanotaan vaikuttavan erityisen positiivisella ja rauhoittavalla tavalla ihmiseen. Valitettavasti kuuluin niihin aika lukuisiin onnettomiin, jotka eiv\u00e4t tunteneet mit\u00e4\u00e4n erikoista tuolla kummulla seistess\u00e4\u00e4n! <\/span><\/span><\/p>\n
\n<\/span><\/span><\/strong>Retkel\u00e4isill\u00e4mme oli my\u00f6s omakustanteinen mahdollisuus seurata Benk\u00f3 Dixieland Clubin<\/em> suosittua musiikkiesityst\u00e4, joka siihen osallistuneiden kertoman mukaan oli mukavan rento musiikkitapahtuma. <\/span><\/span><\/p>\n
\n<\/span><\/span><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"