{"id":423,"date":"2012-07-23T13:41:52","date_gmt":"2012-07-23T13:41:52","guid":{"rendered":"http:\/\/suomiunkari.fi\/osastot\/tampere\/?p=423"},"modified":"2012-07-23T14:33:41","modified_gmt":"2012-07-23T14:33:41","slug":"nandorfehervarin-taistelun-vuosipaivan-vietto-22-7-2012","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/suomiunkari.fi\/osastot\/tampere\/2012\/07\/23\/nandorfehervarin-taistelun-vuosipaivan-vietto-22-7-2012\/","title":{"rendered":"N\u00e1ndorfeh\u00e9rv\u00e1rin taistelun vuosip\u00e4iv\u00e4n vietto 22.7.2012"},"content":{"rendered":"<p><span style=\"font-family: Times New Roman,serif\">N\u00e1ndorfeh\u00e9rv\u00e1rin (nyk. Belgrad) taistelun 556. vuosip\u00e4iv\u00e4\u00e4 vietettiin 22. hein\u00e4kuuta. Unkarin parlamentti p\u00e4\u00e4tti vuonna 2011 nostaa taistelun p\u00e4\u00e4t\u00f6sp\u00e4iv\u00e4n uudeksi kansalliseksi merkkip\u00e4iv\u00e4ksi. Asia ajankohtaistui osin siksi, ett\u00e4 viime vuonna tuli taistelusta kuluneeksi 555 vuotta. Nykyinen hallitus katsoi edelleen, ett\u00e4 kysymyksess\u00e4 oli koko kristikunnan ja Unkarin kansallisen historian kannalta merkitt\u00e4v\u00e4st\u00e4 p\u00e4iv\u00e4st\u00e4, sill\u00e4 Turkin tuolloin k\u00e4rsim\u00e4 tappio hidasti olennaisesti sen etenemist\u00e4 Balkanilla. Taistelun vuosip\u00e4iv\u00e4n valikoituminen merkkip\u00e4iv\u00e4ksi on my\u00f6s hallituksen kannanotto &#8221;kansallisen politiikan&#8221; puolesta. \u2013 Yleisen k\u00e4sityksen mukaan vuodesta 1456 l\u00e4htien voitokkaasti p\u00e4\u00e4ttynytt\u00e4 taistelua on juhlittu my\u00f6s soittamalla katolisissa maissa keskip\u00e4iv\u00e4n kirkonkelloja. Unkarissa tapaa ovat noudattaneet my\u00f6s protestantit \u2013 ja Suomessa Tampereen Kalevan seurakunta ensimm\u00e4isen kirkkoherransa Paavo Viljasen aloitteesta. <\/span><\/p>\n<p><span style=\"font-family: Times New Roman,serif\">T\u00e4n\u00e4 vuonna merkkip\u00e4iv\u00e4\u00e4 juhlittiin puolustuministeri <strong>Csaba Hende<\/strong>n puheella ja seppeleenlaskulla taistelun voittajan, J\u00e1nos Hunyadin patsaalla Budan Kalastajabastionin <em>(Hal\u00e1szb\u00e1stya)<\/em> juurella. Kaikkiaan 300 lukiolaista oli vieraillut Belgradissa ja kukin laski Hunyadin patsaalle Tonavan rannasta \u201dN\u00e1ndorfeh\u00e9rv\u00e1rista\u201d tuodun kiven osana seremoniaa. Tonavalla <em>(Dunapart)<\/em> oli sota-alusten purjehdus ja kunnialaukaukset , Belgradissa merkkip\u00e4iv\u00e4\u00e4 juhlittiin parlamentin varapuhemiehen <strong>S\u00e1ndor Lezs\u00e1k<\/strong>in puheella ja seppeleenlaskulla taistelun muistokivelle. Budapestissa esitettiin lis\u00e4ksi aikakauden varusteisiin pukeutuneena pienimuotoisia taistelun\u00e4yt\u00f6ksi\u00e4 ja historiallinen kulkue, joka ylitti Ketjusillan <em>(L\u00e1nch\u00edd)<\/em> Budan puolelle. <\/span><\/p>\n<p><span style=\"font-family: Times New Roman,serif\"><strong>Taistelun historia.<\/strong> Nandorfeh\u00e9rv\u00e1rin taistelu alkoi Tonavan rannalla olevan linnoituksen piirityksell\u00e4 4. hein\u00e4kuuta 1456. Serbeist\u00e4 ja unkarilaisista koostuvat 7000 miehen\u00a0 \u201dkristityt joukot\u201d puolustautuivat <strong>Mih\u00e1ly Szil\u00e1gyi<\/strong>n johdolla muslimipiiritt\u00e4ji\u00e4 vastaan, joita puolestaan johti sulttaani <strong>Muhammed II<\/strong> (1430\u20131481), taitava ja tehokas valtakuntansa uudistaja. Unkarin kuningaskunta l\u00e4hetti linnoituksen puolustajien tueksi <strong>J\u00e1nos Hunyadi<\/strong>n johdolla unkarilaisen sotajoukon \u2013 itse asiassa kyse oli Hunyadin varustamista joukoista, johon liittyi paavi <strong>Calixtus III<\/strong>:n Turkinvastaiseen taistoon kristikuntaa kokoavan bullan innoittamana fransiskaanimunkki <strong>Johannes Capistrano<\/strong>n johdolla saksalaisista ja b\u00f6\u00f6mil\u00e4isist\u00e4 sotilaista sek\u00e4 Unkarin etel\u00e4isten linnal\u00e4\u00e4nien sotilaista koostuva joukko. 14. hein\u00e4kuuta apujoukot ja piiritetyt saivat yhteyden toisiinsa ja tuhosivat mm. piirityst\u00e4 helpottavan, laivoista laaditun Tonavan sulun. Sulttaanin vastahy\u00f6kk\u00e4ys Hunyadin ja Szil\u00e1gyin joukkojen ly\u00f6miseksi ep\u00e4onnistui useasta lukum\u00e4\u00e4r\u00e4isesti huomattavasti suuremmin voimin tehdyst\u00e4 rynn\u00e4k\u00f6st\u00e4 huolimatta 21. hein\u00e4kuuta. Seuraavana p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 Capistranon johtamat huonosti varustetut joukot k\u00e4viv\u00e4t vastahy\u00f6kk\u00e4ykseen, joka olisi p\u00e4\u00e4ttynyt n\u00e4ille tuhoisasti, elleiv\u00e4t Szil\u00e1gyi ja Hunyadi olisi hy\u00f6k\u00e4nneet linnoituksesta n\u00e4iden tueksi. Sulttaani arvioi tianteen v\u00e4\u00e4rin, unkarilaiset saivat yliotteen ja l\u00f6iv\u00e4t suuremman turkkilaissotajoukon. Hunyadi sai n\u00e4in suuren voiton, jota joko kristitty maailma juhli loppukes\u00e4st\u00e4. Hunyadi \u2013 kuten Capistranokaan \u2013 eiv\u00e4t saaneet nauttia voittonsa hedelmist\u00e4 pitk\u00e4\u00e4n, sill\u00e4molemmat menehtyiv\u00e4t kulkutauteihin.<\/span><\/p>\n<p><span style=\"font-family: Times New Roman,serif\">Turkin aiempaa aggressiivisempaa etenemispolitiikkaa enteili 1453 tapahtunut Bysantin tuhatvuotisen keisarikunnan romahdus ja Konstantinopolin valloitus. Nuoren sulttaanin arveltiin jatkavan edelt\u00e4jiens\u00e4 etenemist\u00e4 Balkanilla kohti pohjoista. N\u00e1ndorfeh\u00e9rv\u00e1rin (nykyinen Belgrad) linnoitus oli osa 1400-luvulla Unkarin osmanien Turkkia vastaan luomaan puolustusj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n, johon kuului ulompi ja sisempi puolustuslinja, jonka muodostivat strategisesti sijoitetut linnoitukset varusv\u00e4kineen. Turkkilaisten kes\u00e4isten sotaretkien strategiaan kuului edet\u00e4 helppokulkuisimpia reittej\u00e4 mahdollisimman pitk\u00e4lle pohjoiseen, miehitt\u00e4\u00e4 alue ja vakiinnuttaa oma hallinto ja veronkanto seuraavan vuoden etenemist\u00e4 varten. Sotajoukon huolto tapahtui verottamalla \u2013 tai ry\u00f6st\u00e4m\u00e4ll\u00e4 \u2013 edellisin\u00e4 vuosina miehitettyj\u00e4 alueita sek\u00e4 marssireitin varren kyli\u00e4. Strategia edellytti miehitettyjen alueiden \u201drauhoittamista\u201d eli etenemisreittien varrella olevien linnoituksten piiritt\u00e4mist\u00e4 ja valloittamista.<\/span><\/p>\n<p><span style=\"font-family: Times New Roman,serif\">Vaikka ristiretkien aika oli ohi, Konstantinopolin siirtyminen \u201dpakanoiden\u201d k\u00e4siin oli h\u00e4lytt\u00e4v\u00e4 uutinen koko kristikunnalle. Saksalais-roomalainen keisarikunta ei kyennyt tarjoamaan tukea, jota Unkarin edustajat pyysiv\u00e4t kertoessaan valtiop\u00e4ivill\u00e4, ettei Unkari yksin kyennyt patoamaan osmanivaltion ilmeisi\u00e4 laajentumispyrkimyksi\u00e4. Borgia-sukuun kuulunut paavi Calixtus III (kuten edelt\u00e4j\u00e4ns\u00e4kin) otti kuitenkin tavoitteekseen Konstantinopolin valloittamisen takaisin ja antoi 29.6. 1456 em. bullan (Cum hiis superioribus annis), jossa kehotti kristittyj\u00e4 p\u00e4ivitt\u00e4isen kahden sijasta useampaan rukoushetkeen (muslimien tapaan). N\u00e4in syntyi keskip\u00e4iv\u00e4n kellonsoitto ja rukoushetki. Kun tieto paavin bullasta saapui Budaan elokuun alkupuolella eli yli viikkoa my\u00f6hemmin kuin tieto N\u00e1ndorfeh\u00e9rv\u00e1rin voitosta, tulkittiin bulla osaksi voiton juhlintaa. T\u00e4t\u00e4 k\u00e4sityst\u00e4 vahvisti my\u00f6s paavin my\u00f6hempi bulla, jossa N\u00e1ndorfeh\u00e9rv\u00e1rin voitto erikseen mainittiin.<\/span><\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>N\u00e1ndorfeh\u00e9rv\u00e1rin (nyk. Belgrad) taistelun 556. vuosip\u00e4iv\u00e4\u00e4 vietettiin 22. hein\u00e4kuuta. Unkarin parlamentti p\u00e4\u00e4tti vuonna 2011 nostaa taistelun p\u00e4\u00e4t\u00f6sp\u00e4iv\u00e4n uudeksi kansalliseksi merkkip\u00e4iv\u00e4ksi. Asia ajankohtaistui osin siksi, ett\u00e4 viime vuonna tuli taistelusta kuluneeksi 555 vuotta. Nykyinen hallitus katsoi edelleen, ett\u00e4 kysymyksess\u00e4 oli koko &hellip; <a href=\"https:\/\/suomiunkari.fi\/osastot\/tampere\/2012\/07\/23\/nandorfehervarin-taistelun-vuosipaivan-vietto-22-7-2012\/\">Lue loppuun <span class=\"meta-nav\">&rarr;<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":5,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0},"categories":[4],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/suomiunkari.fi\/osastot\/tampere\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/423"}],"collection":[{"href":"https:\/\/suomiunkari.fi\/osastot\/tampere\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/suomiunkari.fi\/osastot\/tampere\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/suomiunkari.fi\/osastot\/tampere\/wp-json\/wp\/v2\/users\/5"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/suomiunkari.fi\/osastot\/tampere\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=423"}],"version-history":[{"count":6,"href":"https:\/\/suomiunkari.fi\/osastot\/tampere\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/423\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":426,"href":"https:\/\/suomiunkari.fi\/osastot\/tampere\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/423\/revisions\/426"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/suomiunkari.fi\/osastot\/tampere\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=423"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/suomiunkari.fi\/osastot\/tampere\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=423"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/suomiunkari.fi\/osastot\/tampere\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=423"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}