{"id":4285,"date":"2023-03-13T13:32:44","date_gmt":"2023-03-13T13:32:44","guid":{"rendered":"https:\/\/suomiunkari.fi\/osastot\/tampere\/?p=4285"},"modified":"2023-03-13T17:03:48","modified_gmt":"2023-03-13T17:03:48","slug":"suurlahettilas-breuer-vieraili-tampereella-6-2-2023","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/suomiunkari.fi\/osastot\/tampere\/2023\/03\/13\/suurlahettilas-breuer-vieraili-tampereella-6-2-2023\/","title":{"rendered":"Suurl\u00e4hettil\u00e4s Breuer vieraili Tampereella 6.2. 2023"},"content":{"rendered":"\n

Suurl\u00e4hettil\u00e4s Kl\u00e1ra Breuer<\/strong> on toiminut jo vuoden Unkarin edustajana Suomessa, sill\u00e4 h\u00e4n j\u00e4tti valtuuskirjeens\u00e4 presidentti Niinist\u00f6lle 21.1.2022. \u2013 Teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4\u00e4n suurl\u00e4hettil\u00e4\u00e4t pyrkiv\u00e4t perehtym\u00e4\u00e4n laaja-alaisesti asemamaahansa, sen talouteen, politiikkaan ja kulttuuriin. T\u00e4ss\u00e4 ty\u00f6ss\u00e4 oma osansa on vierailuilla, jotka kohdistuvat erityisesti p\u00e4\u00e4kaupunkiseudun ulkopuolella oleviin kohteisiin. Suurl\u00e4hettil\u00e4s Breuer teki virallisen vierailun Tampereelle maanantaina 6. helmikuuta yhdess\u00e4 l\u00e4hetyst\u00f6sihteeri (vastuualueena ulkomaankauppa) R\u00f3bert Kov\u00e1csin<\/strong> ja puolisonsa P\u00e1l Rudasin<\/strong> kanssa. Tosin Breuer on ep\u00e4virallisesti vieraillut Tampereella jo kerran aikaisemminkin. Tuolloin tamperelaistaustainen, mutta Budapestissa asuva galleristi ja monille aiemmin my\u00f6s \u201dlinnanis\u00e4nt\u00e4n\u00e4\u201d tuttu Ari Kupsus<\/strong> oli ollut h\u00e4nen oppaanaan. Kupsus oli t\u00e4ll\u00e4kin kertaa suurl\u00e4hettil\u00e4\u00e4n seurueen mukana.<\/p>\n\n\n\n

Tampereen Suomalaisen Klubin<\/strong> tarjoaman lounaan is\u00e4nt\u00e4n\u00e4 oli klubin hallituksen puheenjohtaja Pasi-Heikki Rannisto<\/strong>. Lis\u00e4ksi vieraina olivat Tampereen pormestari Anna-Kaisa Ikonen<\/strong> ja kansainv\u00e4listen asioiden suunnittelija Pekka Pernu<\/strong>. Lounaalla keskusteltiin mm. Tampereen ja Miskolcin vuonna 1963 solmitun yst\u00e4vyyskaupunkisuhteen juhlavuoteen liittyvist\u00e4 vastavuoroisista aktiviteeteista sek\u00e4 laajemminkin Tampereen ja Miskolcin v\u00e4lisest\u00e4 yhteisty\u00f6st\u00e4 ja sen tulevista mahdollisuuksista. Lis\u00e4ksi vieraille esiteltiin Tampereen elinkeinoel\u00e4m\u00e4n vahvuuksia, paikallista yhteisty\u00f6t\u00e4 kaupungin, korkeakoulujen ja elinkeinoel\u00e4m\u00e4n v\u00e4lill\u00e4, sosiaali- ja terveysalan ajankohtaisia asioita sek\u00e4 keskusteltiin tietenkin Ukrainan tilanteesta ja Ukrainan auttamisesta.<\/p>\n\n\n\n

Suurl\u00e4hettil\u00e4\u00e4n toisena tutustumiskohteena oli Tampereen Suomi-Unkari Seura<\/strong> ja Tampereen tuomiokirkkoseurakuntaan kuuluva Kalevan kirkko<\/strong>. Tampereen seuran hallitus puheenjohtaja Irmeli Kniivil\u00e4n<\/strong> ja varapuheenjohtaja, rovasti Simo Kohon<\/strong> johdolla otti vieraat vastaan kirkkosalissa. Koho on toiminut vuosina 1983\u20132004 Kalevan seurakunnan kirkkoherrana. Mukana oli my\u00f6s Unkarin kunniakonsuli Kristiina Jaatinen<\/strong>.<\/p>\n\n\n\n

Kalevan kirkko soveltui tutustumiskohteeksi ja tapaamispaikaksi erityisen hyvin siksi, ett\u00e4 sill\u00e4 ja aiemmalla Kalevan seurakunnalla on useitakin yhtym\u00e4kohtia Unkariin ja Suomi-Unkari Seuraan. Kalevan seurakunnan toinen vakinainen kirkkoherra (1957\u20131971) oli Paavo Viljanen<\/strong>, joka nuorena teologian ylioppilaana 1931\u20131932 oli opiskellut Unkarissa Sopronin teologisessa akatemiassa. H\u00e4nen ansiotaan on, ett\u00e4 Kalevan seurakunnalla on ollut jo yli puoli vuosisataa henkil\u00f6tason yhteyksi\u00e4 Unkariin. Suomen ja Unkarin luterilaisen kirkon viralliset, institutionaaliset suhteet luotiin vasta vuonna 1981. Aloitteentekij\u00f6in\u00e4 kirkkojen v\u00e4lisen yhteisty\u00f6n aloittamiseksi olivat Kalevan seurakunnan tuolloinen kirkkoherra (1971\u20131983) Voitto Voipio<\/strong> ja kappalainen Simo Koho<\/strong>, jotka halusivat jatkaa edelt\u00e4j\u00e4ns\u00e4 aloittamaa ty\u00f6t\u00e4. Ensimm\u00e4inen yst\u00e4vyysseurakuntasuhde luotiinkin S\u00e1rszentl\u0151rincin<\/strong> ja Kalevan seurakuntien v\u00e4lille. S\u00e1rszentl\u0151rinc valikoitui kumppaniksi siksi, ett\u00e4 siell\u00e4 oli kirkkoherrana Paavo Viljasen pitk\u00e4aikainen yst\u00e4v\u00e4 B\u00e9la Csepregi<\/strong>, johon t\u00e4m\u00e4 oli tutustunut jo opiskellessaan Unkarissa. \u2013 Viljasen aloitteesta Kalevan kirkko on ollut Suomessa ainoa, jossa unkarilaiseen tapaan kellot ovat soineet keskip\u00e4iv\u00e4n merkiksi turkkilaisista vuonna 1456 N\u00e1ndorfeh\u00e9rv\u00e1rin taistelussa saadun voiton kunniaksi. Sittemmin t\u00e4st\u00e4 traditiosta on luovuttu.<\/p>\n\n\n\n

Arkkitehti Reima Pietil\u00e4n<\/strong> suunnittelema Kalevan kirkko, joka vihittiin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n vuonna 1966, her\u00e4tti katedraalimaisella jyhkeydell\u00e4\u00e4n vieraissa ansaittua ihastusta ja ihmetyst\u00e4kin. Oman lis\u00e4ns\u00e4 tapaamiseen toi urkuri Osmo Honkanen<\/strong>, joka soitti vieraille J.S. Bachin Fantasian g-mollissa. Osana ohjelmaa vieraat kuuntelivat historiallisen \u00e4\u00e4nitteen, jossa Paavo Viljanen kertoo unkariksi Kalevan kirkon rakentamisesta ja seurakuntaty\u00f6st\u00e4 Kalevassa.<\/p>\n\n\n\n

Sakastin ja pienen toimituskappelin kautta siirryimme yhteen kirkon kokoustiloista, jonne oli katettu kahvi- ja teetarjoilu, josta vastasivat Kalevan kirkon jo useita vuosikymmeni\u00e4 toimineen Unkari-piirin ja Suomi-Unkari Seuran j\u00e4senet. Kahvip\u00f6yt\u00e4keskustelussa menimme suurl\u00e4hettil\u00e4\u00e4n toiveesta Irmeli Kniivil\u00e4n johdolla l\u00e4vitse seuran toiminnan \u201dvuosikierron\u201d t\u00e4rkeimpine koko j\u00e4senkunnalle suunnattuine tapahtumineen. Nostimme esille mm. l\u00e4hinn\u00e4 yst\u00e4vyysseurojen toimesta vuosittain lokakuussa toteutetun suomalais-ugrilaisia kieli\u00e4 puhuvien kansojen esittelyn eli Sugrifestin<\/strong>. Emme unohtaneet omia joulumyyj\u00e4isi\u00e4mme guly\u00e1s-keittoineen ja pikkujouluineen tai N\u00e4sij\u00e4rven rannalla tapahtuneita syksyn toimintakauden avajaisia saunoineen ja unkarilaisine kalakeittoineen. Unkarin kansallisten juhlap\u00e4ivien yhteyteen olemme niinik\u00e4\u00e4n pyrkineet niin ik\u00e4\u00e4n sijoittamaan j\u00e4senille suunnattuja tapahtumia esitelmineen. Kaupungin hallinnoiman Kulttuuritalo Laikun<\/strong> ohella Kalevan kirkko on tarjonnut tilat monille j\u00e4rjest\u00e4millemme tapahtumille ja n\u00e4yttelyille. Eri teemoihin kohdentuvat matkat Unkariin ja yst\u00e4vyyskaupunki Miskolciin ovat puheenjohtajan mukaan olleet my\u00f6s olennainen osa toimintaamme.<\/p>\n\n\n\n

Iltap\u00e4iv\u00e4ll\u00e4 palattiin viel\u00e4 Suomalaiselle Klubille, joka oli tarjonnut tilat unkarilaiselle taiden\u00e4yttelylle. Sen teokset Ari Kupsus oli kuratoinut ja tuonut Unkarista. Taiteilijat ovat kaikki opiskelleet Unkarin kuvataideyliopistossa (Magyar K\u00e9pz\u0151m\u0171v\u00e9szeti Egyetem)<\/em>, mutta he edustavat useita kansallisuuksia. Unkarin ohella mukana n\u00e4yttelyss\u00e4 on nuoria taiteilijoita, joiden kotimaa on Englanti (Wales), Romania (Erd\u00e9ly), Valko-Ven\u00e4j\u00e4, Ven\u00e4j\u00e4 ja \u2013 Suomi. Tervetulotoivotuksen esitti klubin esimies Mikko Turunen. Suurl\u00e4hettil\u00e4s Breuer avasi n\u00e4yttelyn ja Ari Kupsus esitteli lyhyesti teokset ja taiteilijat monikymmenp\u00e4iselle kutsuvierasyleis\u00f6lle.<\/p>\n\n\n\n

Tampereen Suomi-Unkari Seuran j\u00e4senet pitiv\u00e4t p\u00e4iv\u00e4\u00e4 onnistuneena. Suurl\u00e4hettil\u00e4s osoittautui yst\u00e4v\u00e4lliseksi ja oli ilmeisen kiinnostunut toiminnastamme ja Tampereesta. Toivottavasti h\u00e4nkin palasi illalla tyytyv\u00e4isin mielin Helsinkiin.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Suurl\u00e4hettil\u00e4s Kl\u00e1ra Breuer on toiminut jo vuoden Unkarin edustajana Suomessa, sill\u00e4 h\u00e4n j\u00e4tti valtuuskirjeens\u00e4 presidentti Niinist\u00f6lle 21.1.2022. \u2013 Teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4\u00e4n suurl\u00e4hettil\u00e4\u00e4t pyrkiv\u00e4t perehtym\u00e4\u00e4n laaja-alaisesti asemamaahansa, sen talouteen, politiikkaan ja kulttuuriin. T\u00e4ss\u00e4 ty\u00f6ss\u00e4 oma osansa on vierailuilla, jotka kohdistuvat erityisesti p\u00e4\u00e4kaupunkiseudun ulkopuolella … Lue loppuun →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":5,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0},"categories":[4],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/suomiunkari.fi\/osastot\/tampere\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4285"}],"collection":[{"href":"https:\/\/suomiunkari.fi\/osastot\/tampere\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/suomiunkari.fi\/osastot\/tampere\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/suomiunkari.fi\/osastot\/tampere\/wp-json\/wp\/v2\/users\/5"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/suomiunkari.fi\/osastot\/tampere\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=4285"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/suomiunkari.fi\/osastot\/tampere\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4285\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4289,"href":"https:\/\/suomiunkari.fi\/osastot\/tampere\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4285\/revisions\/4289"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/suomiunkari.fi\/osastot\/tampere\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=4285"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/suomiunkari.fi\/osastot\/tampere\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=4285"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/suomiunkari.fi\/osastot\/tampere\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=4285"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}