{"id":4344,"date":"2023-09-18T17:16:26","date_gmt":"2023-09-18T17:16:26","guid":{"rendered":"https:\/\/suomiunkari.fi\/osastot\/tampere\/?p=4344"},"modified":"2023-09-27T17:41:18","modified_gmt":"2023-09-27T17:41:18","slug":"tampere-ja-miskolc-ystavyyskaupungit-ja-ystavyysseura","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/suomiunkari.fi\/osastot\/tampere\/2023\/09\/18\/tampere-ja-miskolc-ystavyyskaupungit-ja-ystavyysseura\/","title":{"rendered":"Tampere ja Miskolc: yst\u00e4vyyskaupungit ja yst\u00e4vyysseura"},"content":{"rendered":"\n

Tampereen ja unkarilaisen Miskolcin kaupungit ovat viett\u00e4neet yst\u00e4vyyskaupunkisuhteen juhlavuotta, sill\u00e4 yst\u00e4vyyskaupunkisopimus solmittiin 1963. Kes\u00e4kuun alussa vietettiin juhlaa Tampereella, kun miskolcilainen mm. lasten musiikkikasvatukseen erikoistunut ClaXoTon Quartet <\/strong>ja suomalainen L\u00e1szl\u00f3 S\u00fcle Trio<\/strong> konsertoivat H\u00e4ll\u00e4-salissa teemanaan Twinning Melodies: A MUSICAL BRIDGE.<\/em><\/strong> Molemmat ensemblet koostuvat korkeatasoisista musiikin ammattilaisista, joukossa mm. s\u00e4velt\u00e4ji\u00e4 ja musiikkipedagogeja. \u2013 S\u00e4ken\u00f6iv\u00e4n konsertin lis\u00e4ksi kuulijoilla oli mahdollisuus osallistua Raatihuoneella kaupungin vastaanotolle.<\/p>\n\n\n\n

Kes\u00e4n kuluessa alkoi selvit\u00e4, ett\u00e4 my\u00f6s Miskolcissa juhlittaisiin 60-vuotiasta yst\u00e4vyyskaupunkisopimusta ja -suhdetta. \u2013 Miskolcilainen yst\u00e4vyysseura, Miskolci Magyar-Finn Bar\u00e1ti K\u00f6r<\/strong> [Miskolcin Unkari-Suomi Yst\u00e4v\u00e4piiri] toivoi my\u00f6s tamperelaisten Unkarin-yst\u00e4vien osallistuvan viikolla 36 Miskolcissa j\u00e4rjestett\u00e4viin tapahtumiin. Miskolcin seuran sihteeri oli alustavasti yhteydess\u00e4 Tampereen Suomi-Unkari Seuraan ja Tampereen seura suunnittelikin syyskuulle \u201djuhlamatkaa Miskolciin\u201d. Aikataulusyist\u00e4 sek\u00e4 vajavaisen etuk\u00e4teis-informaation vuoksi l\u00e4htij\u00f6it\u00e4 ei l\u00f6ytynyt riitt\u00e4v\u00e4sti, joten matka ei toteutunut. Elokuun lopulla puheenjohtaja Tam\u00e1s Farkas<\/strong> kuitenkin soitti viel\u00e4 \u201dallekirjoittaneelle\u201d \u2013 Tenho Takalolle \u2013 toivoen minun vierailevan Miskolcissa juhlaviikolla, sill\u00e4 h\u00e4n oletti minun olevan viel\u00e4 tuolloin Budapestiss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Ep\u00e4\u00e4v\u00e4n vastauksen j\u00e4lkeen pohdin asiaa kuitenkin uudelleen. Siksi kokosin ja l\u00e4hetin Farkasille yksityishenkil\u00f6n\u00e4 muutamia ajatuksia ja vuosikymmenten kuluessa saatuja kokemuksia niin yst\u00e4vyyskaupunkisuhteen kuin yst\u00e4vyysseuran toiminnan tiimoilta.<\/p>\n\n\n\n

Tam\u00e1s Farkas viittasi n\u00e4ihin n\u00e4kemyksiini mm. avatessaan juhlavuoden n\u00e4yttelyn. Sen teemana oli kahden Suomen-yst\u00e4v\u00e4n, J\u00f3zsef Breitenbachin <\/strong>ja Antal Ruprechtin,<\/strong> toiminta; heid\u00e4n tavoitteenaan oli ollut tehd\u00e4 Suomi ja Tampere tunnetuksi miskolcilaisten keskuudessa. Molemmat olivat t\u00e4ss\u00e4 toiminnassaan niin Miskolcin Unkari-Suomi Yst\u00e4v\u00e4piirin pitk\u00e4aikaisena johtokaksikkona kuin yksityishenkil\u00f6in\u00e4kin \u201dikonisia hahmoja\u201d. \u00a0N\u00e4in Miskolcin pormestari P\u00e1l Veres<\/strong> luonnehti heit\u00e4 tervehdyssanoissaan Kaupungintalon aulaan saapuneelle n\u00e4yttelyn avajaisyleis\u00f6lle. Ruprecht teki lis\u00e4ksi tunnetuksi er\u00e4\u00e4n talvisotaamme liittyv\u00e4n episodin perehtyess\u00e4\u00e4n unkarilaisen vapaaehtoispataljoonan historiaan. H\u00e4n oli my\u00f6s primus motor pataljoonan vaiheita k\u00e4sitelleen ja my\u00f6s Suomessa esill\u00e4 olleen n\u00e4yttelyn ja tv-dokumentin laadinnassa.<\/p>\n\n\n\n

Lyhyehk\u00f6 unkariksi kirjoitettu katsaukseni ei j\u00e4\u00e4nyt pelk\u00e4ksi maininnaksi n\u00e4yttelyn avaja\u00edspuheessa, sill\u00e4 se oli sijoitettu er\u00e4\u00e4nlaiseksi \u201dloppulauseeksi\u201d koko n\u00e4yttelylle. Seuraavssa \u2013 suomeksi \u2013 se, mit\u00e4 kirjoitin omissa havainnoissani Tampereen ja Miskolcin suhteista yst\u00e4vyysseuran j\u00e4senen n\u00e4k\u00f6kulmasta n\u00e4htyn\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Tampereen ja Miskolcin yhteisty\u00f6
ja er\u00e4\u00e4n yksityishenkil\u00f6n muutamia ajatuksia<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Molemmissa kaupungeissa tunnettu tosiasia lienee, ett\u00e4 Miskolc oli yhteisty\u00f6suhteen aloitteen\u00adtekij\u00e4. Ensimm\u00e4inen asiasta kertova kirje saapui Tampereelle kes\u00e4ll\u00e4 1962 er\u00e4\u00e4lt\u00e4 miskolci\u00adlaiselta Suomen-yst\u00e4v\u00e4lt\u00e4, M\u00e1ria Tauszigilta<\/strong>. Tampereen kaupunginjohdon ensi reaktio oli, ett\u00e4 kaupungilla oli jo tarpeeksi yst\u00e4vyyskaupunkeja, Tampereellahan oli tuolloin kahdeksan yst\u00e4vyyskaupunkia. Ensimm\u00e4iset yst\u00e4vyyskaupunkisuhteet syntyiv\u00e4t sellaisten kaupunkien kanssa, jotka olivat maansa talouden ja teollisuuden t\u00e4rkeimpi\u00e4 keskuksia.<\/p>\n\n\n\n

Yst\u00e4vyyssuhteen luominen eteni hitaasti. Vanha tamperelainen Unkarinyst\u00e4v\u00e4, kirkko\u00adherra Paavo Viljanen, joka 1930-luvulla oli opiskellut stipendiaattina Unkarissa ja tunsi my\u00f6s M\u00e1ria Tauszigin ja t\u00e4m\u00e4n kirjeen sis\u00e4ll\u00f6n, tiedustelikin jo syksyll\u00e4 1962 kaupunginjohtajalta, miten vastauksen valmistelu Tauszigin tekem\u00e4\u00e4n ehdotukseen eteni. Yhdeks\u00e4n kuukautta kest\u00e4neen pohdinnan \u2013 tai vitkuttelun \u2013 j\u00e4lkeen kaupunginhallitus p\u00e4\u00e4tti maaliskuussa 1963, \u201dettei Tampereen kaupungilla ollut mit\u00e4\u00e4n sit\u00e4 vastaan, jos Miskolcin kaupunki haluaa solmia yst\u00e4vyyssuhteet Tampereen kaupungin kanssa\u201d. N\u00e4in k\u00e4ynnistyi yhteisty\u00f6.<\/p>\n\n\n\n

Itse olen ollut vuodesta 1974 Suomi-Unkari Seuran j\u00e4sen ja tuolloin osallistuin my\u00f6s ensimm\u00e4iselle unkarin kielen kurssilleni. Kielitaitoni kohentui varsin hitaasti. Merkitt\u00e4v\u00e4n\u00e4 opiskelun tukena pid\u00e4n puolen vuoden stipendikautta, jonka sain Unkarin opetusministeri\u00f6lt\u00e4 vuonna 1980. Valitettavasti unkarin taidollani ei ollut juurikaan k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 ty\u00f6skennelless\u00e4ni Tampereen yliopistossa.<\/p>\n\n\n\n

Vuonna 1980 k\u00e4vin ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa Miskolcissa ja n\u00e4m\u00e4 matkat ovat \u2013 pitemmin tai lyhemmin tauoin \u2013 jatkuneet n\u00e4ihin p\u00e4iviin saakka.  20. matkan j\u00e4lkeen luovuin niiden laske\u00admisesta\u2026 Matkoihini liittyy my\u00f6s se, ett\u00e4 olen pitk\u00e4\u00e4n ollut Tampereen Suomi-Unkari Seuran hallituksen j\u00e4sen ja taannoin kaksi vuosikymment\u00e4 sen puheenjohtajakin. K\u00e4vin Miskolcissa my\u00f6s yksin, yksityishenkil\u00f6n\u00e4, mutta usein tulin Miskolciin ryhm\u00e4n kanssa, yhdess\u00e4 tampere\u00adlaisten Unkarin-yst\u00e4vien kanssa.<\/p>\n\n\n\n

Miksi k\u00e4vimme ja k\u00e4ymme yh\u00e4 Unkarissa ja Miskolcissa? Hyv\u00e4 kysymys, johon voidaan antaa useita\u00adkin vastauksia. Ensiksikin on tieteellinen tausta: suomalais-ugrilaisten tai nykyisin uralilaisten kielten kielisukulaisuus, joka \u2013 ja t\u00e4t\u00e4 korostaisin \u2013 on ihan jotain muuta kuin kansojen v\u00e4linen, biologinen sukulaisuus. Osittain koulussa opitun kielisukulaisuuden takia suomalaiset ovat aina kokeneet Unkarin itselleen l\u00e4heiseksi. Kun 1956 maailmalla tarkkaan seurattiin Unkarin kansan\u00adnousun tapahtumia, hetke\u00e4k\u00e4\u00e4n ei tarvinnut ep\u00e4ill\u00e4 sit\u00e4, kenen puolelle suomalaisten suuren enemmist\u00f6n sympatiat olivat.<\/p>\n\n\n\n

Mutta meille, tavallisille suomalaisille t\u00e4rkeint\u00e4 ovat olleet tapaamiset ruohonjuuritasolla niin Miskolcissa kuin Tampereellakin. 40 \u2013 50 vuotta sitten monille suomalaisille matka Unka\u00adriin oli ensimm\u00e4inen ulkomaanmatka, joka oli samanlainen kuin ensirakkaus: sit\u00e4 ei voi unohtaa! Tietysti asiaan vaikutti sekin, ett\u00e4 tuolloin vieraiden kielten taito ei ollut niin yleist\u00e4 kuin nykyisin. Siksi matkat tehtiin seuramatkoina: ihmiset matkustivat ryhm\u00e4n\u00e4 p\u00e4tev\u00e4n matkanjohtajan opastuksella.<\/p>\n\n\n\n

Nykyisin kaikki tapahtuu toisin. Nuoret puhuvat vieraita kieli\u00e4, matkatoimistojakaan ei tarvita, internetin kautta varataan lentoliput ja majoitus. Perhemajoitus on l\u00e4hes tuntematon k\u00e4site. Yhden tai kahden p\u00e4iv\u00e4n Budapestin-vierailun j\u00e4lkeen voidaan valita seuraava kohde, Unkarissa on k\u00e4yty! \u2013 Mutta minne j\u00e4i Miskolc? Minne j\u00e4iv\u00e4t ruohonjuuritason tapaamiset? Juuri siin\u00e4h\u00e4n on matkustamisen vieh\u00e4tys, kun voi tutustua ihmisten jokap\u00e4iv\u00e4iseen el\u00e4m\u00e4\u00e4n, kun voi keskustella keitti\u00f6np\u00f6yd\u00e4n \u00e4\u00e4ress\u00e4. Ensi tapaamisella is\u00e4nt\u00e4 on vieras, seuraavalla kerralla tuttu ja lopulta \u2013 muutaman vuoden tapaamisten ja ehk\u00e4 useamman lasillisen j\u00e4lkeen \u2013 paras yst\u00e4v\u00e4! N\u00e4in tapahtui usein ja niin tapahtui my\u00f6s minulle. Tai kuten sanotaan: Ken juo Tisza-joen vett\u00e4, sen syd\u00e4n kaipaa sinne takaisin! N\u00e4in \u2013 ainakin minulle ja ik\u00e4tovereilleni \u2013 Unkarista tuli er\u00e4s helpoimmista ja mieluisimmista matkakohteista.<\/p>\n\n\n\n

Useammin kuin kerran tapahtui, ett\u00e4 Tampereen kaupungin delegaatio ja Suomi-Unkari Seuran ryhm\u00e4 matkustivat Miskolciin samanaikaisesti. Seurasivat viralliset ohjelmat neuvotte\u00adluineen ja vapaa-ajan ohjelmat yhteisine p\u00e4iv\u00e4llisineen. Seurasivat kaupunkikiertoajelut ja yhdess\u00e4 miskolcilaisten kanssa tehdyt retket maaseudulle, jopa Slovakiaan ja Transilvaniaankin. Pahoittelen, ett\u00e4 t\u00e4ll\u00e4 kertaa t\u00e4m\u00e4 ei onnistunut.<\/p>\n\n\n\n

Olemme saaneet oppia, miten kansalaisyhteiskunta toimii toisessa maassa sek\u00e4 millaisissa olosuhteissa ja millaisten haasteiden keskell\u00e4 yhdistykset toimivat siell\u00e4. Olemme konkreetti\u00adsesti kokeneet, ett\u00e4 yhdistyksen toiminnan jatkuvuus ei ole itsest\u00e4\u00e4nselvyys. Vuosien kuluessa toisiaan seuraavat menestykset ja aallonpohjat, mutta kaiken keskipisteen\u00e4 ovat ihmiset, j\u00e4sen\u00adkunta toiveineen ja toiseen maahan kohdistuvine kiinnostuksen kohteineen.<\/p>\n\n\n\n

Er\u00e4iden mielest\u00e4 yst\u00e4vyyskaupunkisuhteet ovat nykyisin vanhentunut yhteistoiminta\u00admuoto. Kuitenkin toiminnan alkuvaiheessa n\u00e4htiin paljon potentiaalia vaikkapa talouden ja innovaatioiden levi\u00e4misen alueella. Muutoinhan ei olisi ollut tarvetta etsi\u00e4 sellaisia yst\u00e4vyys\u00adkaupunkeja, joiden elinkeinorakenne muistutti Tampereen omaa. Tied\u00e4mme, ett\u00e4 organisaatiot voivat oppia toisiltaan, mutta nykyisess\u00e4 avoimessa maailmassa \u2013 ja my\u00f6s EU-maissa \u2013 liian helposti unohdamme t\u00e4m\u00e4n yhteisty\u00f6muodon tarjoamat mahdollisuudet.<\/p>\n\n\n\n

Yksi asia kuitenkin on varma: ilman yst\u00e4vyyskaupunkiverkostoa Suomi-Unkari Seuran ja Unkari-Suomi Seuran toiminta olisi paljon vaatimattomampaa ja harmaampaa.<\/p>\n\n\n\n

El\u00e4k\u00f6\u00f6n Suomen ja Unkarin v\u00e4linen yst\u00e4vyys!<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Tampereen ja unkarilaisen Miskolcin kaupungit ovat viett\u00e4neet yst\u00e4vyyskaupunkisuhteen juhlavuotta, sill\u00e4 yst\u00e4vyyskaupunkisopimus solmittiin 1963. Kes\u00e4kuun alussa vietettiin juhlaa Tampereella, kun miskolcilainen mm. lasten musiikkikasvatukseen erikoistunut ClaXoTon Quartet ja suomalainen L\u00e1szl\u00f3 S\u00fcle Trio konsertoivat H\u00e4ll\u00e4-salissa teemanaan Twinning Melodies: A MUSICAL BRIDGE. Molemmat … Lue loppuun →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":5,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0},"categories":[4],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/suomiunkari.fi\/osastot\/tampere\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4344"}],"collection":[{"href":"https:\/\/suomiunkari.fi\/osastot\/tampere\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/suomiunkari.fi\/osastot\/tampere\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/suomiunkari.fi\/osastot\/tampere\/wp-json\/wp\/v2\/users\/5"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/suomiunkari.fi\/osastot\/tampere\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=4344"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/suomiunkari.fi\/osastot\/tampere\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4344\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4352,"href":"https:\/\/suomiunkari.fi\/osastot\/tampere\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4344\/revisions\/4352"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/suomiunkari.fi\/osastot\/tampere\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=4344"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/suomiunkari.fi\/osastot\/tampere\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=4344"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/suomiunkari.fi\/osastot\/tampere\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=4344"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}