{"id":799,"date":"2012-09-12T19:06:18","date_gmt":"2012-09-12T19:06:18","guid":{"rendered":"http:\/\/suomiunkari.fi\/osastot\/tampere\/?p=799"},"modified":"2012-09-20T19:32:16","modified_gmt":"2012-09-20T19:32:16","slug":"tilintekoa-menneen-kanssa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/suomiunkari.fi\/osastot\/tampere\/2012\/09\/12\/tilintekoa-menneen-kanssa\/","title":{"rendered":"Tilintekoa menneen kanssa?"},"content":{"rendered":"

Simon Wiesenthal -keskuksen johtaja Efraim Zuroff<\/em> otti jo 2011 Unkarin viranomaisten kanssa esille budapestil\u00e4isen el\u00e4kel\u00e4isen, nyt 97-vuotiaan L\u00e1szl\u00f3 Csat\u00e1rin<\/em> osuuden Kassan (<\/em>slov. Ko\u0161ice)<\/em> juutalaisgeton purkamiseen kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 1944 ja geton 15000 asukkaan l\u00e4hett\u00e4miseen kuolemanleirille. Zuroff halusi \u201dmaailman etsityimm\u00e4n sotarikollisen\u201d kuulusteluihin. Csat\u00e1ri oli el\u00e4nyt nelj\u00e4nnesvuosisadan Kanadassa ja oli palannut Unkariin 1995. On kuitenkin ilmeist\u00e4, ettei po. henkil\u00f6 sodan j\u00e4lkeen annetuista todistajanlausunnoista \u2013 ja slovakialaisen kansantuomioistuimen langettamasta kuolemantuomiosta \u2013 huolimatta voinut olla p\u00e4\u00e4syyllinen kuljetuksiin, sill\u00e4 tapahtumahetkell\u00e4 h\u00e4n oli alle 30-vuotias poliisiupseerikokelas.\u00a0 Asemansa ja ik\u00e4ns\u00e4 takia h\u00e4n ei voinut olla vastuussa laajamittaisista kuljetuksista leirille, mutta h\u00e4n lienee yksinkertaisesti ainoita, jotka ovat yh\u00e4 elossa.\u00a0 Asia nousi esille uutisissa hein\u00e4kuun lopulla (26.7. 2012)<\/strong>. H\u00e4n sai nopeasti my\u00f6s puolestapuhujia ja verkkosivuilla keskustelu aaltoili varsin hillitt\u00f6m\u00e4n\u00e4. Csat\u00e1ri oli poliisikuulusteluissa ja siirrettiin sen j\u00e4lkeen kotiarestiin. H\u00e4n totesi tiedotusv\u00e4lineille, ett\u00e4 Kanadan viranomaiset olivat tutkineet h\u00e4nen taustansa jo kertaalleen ja p\u00e4\u00e4st\u00e4neet h\u00e4net vapaalle jalalle. Er\u00e4iden l\u00e4hteiden mukaan h\u00e4n olisi menett\u00e4nyt Kanadan kansalaisuutensa ja olisi siksi joutunut palaamaan Unkariin.<\/p>\n

10.9.2012.<\/strong> Jobbik<\/em>-puolueen parlamenttiedustajat nostivat osin Csat\u00e1ri-jutun aktualisoimana esille B\u00e9la Biszkun<\/em> osuuden vuoden 1956 joulukuun mielenosoitusten v\u00e4kivaltaiseen tukahduttamiseen. Ty\u00f6l\u00e4istaustainen 1921 syntynyt Biszku sai hyvin vahvan aseman Budapestin puoluejohdossa ja K\u00e1d\u00e1rin hallinnossa, h\u00e4nest\u00e4 tuli helmikuussa 1957 sis\u00e4ministeri. Biszku erityisesti vaati kommunistisen puolueen v\u00e4liaikaisten toimielinten p\u00f6yt\u00e4kirjojen mukaan\u00a0 3.12. 1956 rauhanomaistenkin mielenosoitusten aseellista hajottamista. Aseita k\u00e4ytettiinkin mielenosoitusten hajottamiseen Nyugatilla<\/em> eli L\u00e4ntisell\u00e4 rautatieasemalla<\/em> 6.12.1956, jolloin 5 ihmist\u00e4 menehtyi. Kaksi p\u00e4iv\u00e4\u00e4 t\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen, 8.12. tuli avattiin mielenosoittajia vastaan Pohjois-Unkarin Salg\u00f3tarjanissa<\/em>, jossa uutisten mukaan 46 ihmist\u00e4 sai surmansa, ilmeisesti henkens\u00e4 menett\u00e4neit\u00e4 oli huomattavasti enemm\u00e4n, mutta tarkkaa lukum\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 ei tiedet\u00e4. T\u00e4m\u00e4n perusteella Biszkua voitiin pit\u00e4\u00e4 \u201dsotarikollisena\u201d. Unkarissa on vuodelta 1997 voimassa oikeuden p\u00e4\u00e4t\u00f6s, jonka mukaan sotarikokset eiv\u00e4t vanhene.<\/p>\n

91-vuotias el\u00e4kel\u00e4inen B\u00e9la Biszku haettiin kotoaan kuulusteluihin, jotka kestiv\u00e4t l\u00e4hes viisi tuntia. . Biszku kielsi syyllisyytens\u00e4, mutta h\u00e4net m\u00e4\u00e4r\u00e4ttiin kuitenkin kotiarestiin. Mik\u00e4li tutkinta johtaa syytteen nostamiseen, h\u00e4n voi saada elinkautisen vankeusrangaistuksen.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Simon Wiesenthal -keskuksen johtaja Efraim Zuroff otti jo 2011 Unkarin viranomaisten kanssa esille budapestil\u00e4isen el\u00e4kel\u00e4isen, nyt 97-vuotiaan L\u00e1szl\u00f3 Csat\u00e1rin osuuden Kassan (slov. Ko\u0161ice) juutalaisgeton purkamiseen kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 1944 ja geton 15000 asukkaan l\u00e4hett\u00e4miseen kuolemanleirille. Zuroff halusi \u201dmaailman etsityimm\u00e4n sotarikollisen\u201d kuulusteluihin. Csat\u00e1ri … Lue loppuun →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":5,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0},"categories":[4],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/suomiunkari.fi\/osastot\/tampere\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/799"}],"collection":[{"href":"https:\/\/suomiunkari.fi\/osastot\/tampere\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/suomiunkari.fi\/osastot\/tampere\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/suomiunkari.fi\/osastot\/tampere\/wp-json\/wp\/v2\/users\/5"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/suomiunkari.fi\/osastot\/tampere\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=799"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/suomiunkari.fi\/osastot\/tampere\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/799\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":800,"href":"https:\/\/suomiunkari.fi\/osastot\/tampere\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/799\/revisions\/800"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/suomiunkari.fi\/osastot\/tampere\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=799"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/suomiunkari.fi\/osastot\/tampere\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=799"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/suomiunkari.fi\/osastot\/tampere\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=799"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}