{"id":979,"date":"2012-10-15T09:02:54","date_gmt":"2012-10-15T09:02:54","guid":{"rendered":"http:\/\/suomiunkari.fi\/osastot\/tampere\/?p=979"},"modified":"2012-10-16T09:26:42","modified_gmt":"2012-10-16T09:26:42","slug":"kuka-voi-omistaa-ja-ostaa-peltoa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/suomiunkari.fi\/osastot\/tampere\/2012\/10\/15\/kuka-voi-omistaa-ja-ostaa-peltoa\/","title":{"rendered":"Kuka voi omistaa ja ostaa peltoa?"},"content":{"rendered":"<p><span style=\"font-family: Arial,sans-serif\"><strong>15.10.2012.<\/strong> M1:n uutisten mukaan maalaki tulee parlamenttik\u00e4sittelyyn 16.10.2012. Aluekehitysministeri <strong>S\u00e1ndor Fazekas<\/strong> on todennut, ett\u00e4 vain po. seudulla asuva ja maanviljelyyn sitoutunut henkil\u00f6 voi ostaa viljelysmaata. T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 voimassaolevan ylimenokauden, <em>morat\u00f3rium,<\/em> j\u00e4lkeen eli vuoden 2014 alusta unkarilaista viljelysmaata voi ostaa mink\u00e4 tahansa EU-maan kansalainen. Maalailla on osin tarkoitus my\u00f6s tukkia niit\u00e4 porsaanreiki\u00e4, joiden turvin ulkomaalaiset oikeushenkil\u00f6t voisivat hankkia omistukseensa unkarilaista \u201dpeltoa\u201d. Kysymys on ollut oppositiolle jopa siin\u00e4 m\u00e4\u00e4rin t\u00e4rke\u00e4, ett\u00e4 se nostettiin esille 15.3. kansallisp\u00e4iv\u00e4n is\u00e4nmaallisissa ja tunteisiin vetoavissa juhlapuheissa. \u2013 Vaikka viljelysmaa ei olisikaan \u201dpyh\u00e4\u00e4\u201d, niin mm. Unkarin perustuslaki toteaa, ett\u00e4 \u201dviljelysmaan s\u00e4ilytt\u00e4minen tuleville sukupolville on valtion ja jokaisen <span style=\"font-family: Arial,sans-serif\">[kansalaisen]<\/span> velvollisuus\u201d. Joidenkin k\u00e4sityksen mukaan laki olisikin kirjoitettava siten, ett\u00e4 se suosii unkarilaisia viljelij\u00f6it\u00e4.<\/span><span style=\"font-family: Arial,sans-serif\"> Tosin toisessa kommentissa katsottiin, ettei laki voi olla ristiriidassa EU:n lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n kanssa. <\/span><\/p>\n<p><span style=\"font-family: Arial,sans-serif\">Lakiehdotuksen mukaan yhden viljelij\u00e4 omistuksessa n oleva viljelty pinta-ala ei saa ylitt\u00e4\u00e4 300 hehtaaria eik\u00e4 vuokramaan pinta-ala 1200 hehtaaria. (My\u00f6s maan vuokraaminen viljely\u00e4 varten on ilmeisen sensitiivinen kysymys, sill\u00e4 viranomaisten p\u00e4\u00e4t\u00f6sten puolueettomuus on er\u00e4iss\u00e4 yksitt\u00e4istapauksissa kyseenalaistettu. Kun toisaalta, tarjoamalla esim. valtion maata vuokralle, on haluttu\u00a0 tukea perheviljelmi\u00e4, ovat sopimuksen saaneet joissakin tapauksissa liikeyrityksen ja tuotanlaitoksen tapaan toimivat suurviljelm\u00e4t. Kysymys on siis suomalaisille viljelij\u00f6illekin jo vuosikymeni\u00e4 tutusta asiasta: onko maanviljelys el\u00e4m\u00e4ntapa, jossa suvun maaomaisuus siirtyy sukupolvelta toiselle vai onko maatila tuotantolaitos, joka &#8221;p\u00e4rj\u00e4\u00e4&#8221; vain tehokkuudellaan.)\u00a0 \u2013 Uutisissa my\u00f6s k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n uudelleen aiemmin kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 esitetty\u00e4 katsausta, jossa kerrotaan, miten\u00a0 L\u00e4nsi-Unkarin rajaseudulla viljelysmaata on itse asiassa <\/span><span style=\"font-family: Arial,sans-serif\">lainvastaisesti si<\/span><span style=\"font-family: Arial,sans-serif\">irretty ulkomaisiin k\u00e4siin. Kun viljelysmaan myyminen ei ollut mahdollista, ik\u00e4\u00e4ntynyt ja rahantarpeessa ollut viljelij\u00e4 myi lakimiehen ohjeiden mukaisesti maan k\u00e4ytt\u00f6- ja nautintaoikeuden, <em>haszon\u00e9lvezeti jog<\/em>. N\u00e4it\u00e4 &#8221;taskusopimuksia&#8221;, <em>zsebszerz<span style=\"font-family: Arial,sans-serif\">\u0151<\/span>d\u00e9sek,<\/em> on uutisten mukaan tehty monia. <\/span><\/p>\n<p><span style=\"font-family: Arial,sans-serif\">Uutisissa mainittiin my\u00f6s, ett\u00e4 EU:n eri j\u00e4senvaltioilla on omia menettelytapojaan maaomistuksen pit\u00e4miseksi omien kansalaisten hallussa, vaikka nimenomaan ao. maan kansalaisuutta ei saa pit\u00e4\u00e4 maanomistuksen kriteerin\u00e4. Uutisten mukaan Tanskassa edellytet\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 maanostaja viljelee maataan ja asuu sill\u00e4 alueella, jolla h\u00e4nen maaomaisuutensa on. Lis\u00e4ksi viljelij\u00e4lt\u00e4 vaaditaan 5-vuotinen alan korkeakoulututkinto. It\u00e4vallassa edellytet\u00e4\u00e4n ninik\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 viljelij\u00e4 asuu viljelmill\u00e4\u00e4n ja ett\u00e4 h\u00e4nell\u00e4 on alan koulutus. Ranskassa taas valtiolla on etuosto-oikeus. Lis\u00e4ksi viranomaisilla on mahdollisuus tutkia ostajan aikeet ja kauppa voidaan purkaa, mik\u00e4li ostajan havaitaan tehneen kaupat spekulointitarkoituksessa. Romania, jonka viljellyst\u00e4 pinta-alasta 8,5 % on ulkomaalaisten viljelij\u00f6iden, kuten italialaisten, saksalaisten, unkarilaisten ja \u201darabialaisten\u201d, hallussa, aiotaan tehd\u00e4 samansuuntainen lakimuutos. \u2013 Jobbik haluaa, ett\u00e4 Unkarin EU:n kanssa tekjem\u00e4 liittymissopimus otetaan uudelleen k\u00e4sitelt\u00e4v\u00e4ksi ja muutetaan niin, ett\u00e4 se turvaa paremmin unkarilaisten maanomistuksen. Puolueen puheenjohtajan <strong>G\u00e1bor Vonan<\/strong> k\u00e4sityksen mukaan 12 uusinta j\u00e4senvaltiota tekiv\u00e4t t\u00e4lt\u00e4 osin erilaisen liittymissopimuksen kuin ensimm\u00e4iset 15 j\u00e4senvaltiota.<\/span><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>15.10.2012. M1:n uutisten mukaan maalaki tulee parlamenttik\u00e4sittelyyn 16.10.2012. Aluekehitysministeri S\u00e1ndor Fazekas on todennut, ett\u00e4 vain po. seudulla asuva ja maanviljelyyn sitoutunut henkil\u00f6 voi ostaa viljelysmaata. T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 voimassaolevan ylimenokauden, morat\u00f3rium, j\u00e4lkeen eli vuoden 2014 alusta unkarilaista viljelysmaata voi ostaa mink\u00e4 &hellip; <a href=\"https:\/\/suomiunkari.fi\/osastot\/tampere\/2012\/10\/15\/kuka-voi-omistaa-ja-ostaa-peltoa\/\">Lue loppuun <span class=\"meta-nav\">&rarr;<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":5,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0},"categories":[4],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/suomiunkari.fi\/osastot\/tampere\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/979"}],"collection":[{"href":"https:\/\/suomiunkari.fi\/osastot\/tampere\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/suomiunkari.fi\/osastot\/tampere\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/suomiunkari.fi\/osastot\/tampere\/wp-json\/wp\/v2\/users\/5"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/suomiunkari.fi\/osastot\/tampere\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=979"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/suomiunkari.fi\/osastot\/tampere\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/979\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":983,"href":"https:\/\/suomiunkari.fi\/osastot\/tampere\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/979\/revisions\/983"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/suomiunkari.fi\/osastot\/tampere\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=979"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/suomiunkari.fi\/osastot\/tampere\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=979"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/suomiunkari.fi\/osastot\/tampere\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=979"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}