RMDSZ:n 11. konferenssi

M1:n uutisten (25.5.) mukaan Romanian unkarilaisten demokraattinen liitto, A Romániai Magyar Demokrata Szövetség, RMDSZ, piti viikonloppuna 11. ”puoluekokouksensa” Erdélyn székelyalueella Csíkszeredassa. Vaikka liitto ei ole organisoitunut puolueeksi, se toimii puolueen tapaan ja katsoo edustavansa Romaniassa elävien unkarilaisten (etnistä) vähemmistöä. Liitto haluaa osaltaan toimia  erityisesti Transsilvaniassa asuvien unkarilaisten poliittisena – ja identiteettiä tukevana – yhdyssiteenä. RDMSZ on osallistunut vuodesta 2004 aiempiin hallituskoalitioihin, mutta on tällä hetkellä eli vuoden 2012 vaalien jälkeen (kuten vuoden 2008 vaalien jälkeen muodostetun 1. hallituksen osaltakin) oppositiossa. – Vuoden 2012 vaaleissa RDMSZ ei ollut ainoa Romanian unkarilaisia vaaleissa edustava taho, mukana oli myös Erdély Magyar Néppart ja Magyar Polgári Part. Arvovaltaisimpia Transsilvanian unkarilaisten autonomian puolesta esiintyviä ja puoluerajat ylittäviä organisaatioita ovat olleet Erdélyn unkarilaisten kansallinen neuvosto, Erdélyi Magyar Nemzeti Tanács, EMNT, puheenjohtajanaan László Tőkés sekä Székely Nemzeti Tanács, SZNT, puheenjohtajanaan Balázs Izsák

RDMSZ:n kokouksessa vieraili myös Romanian nykyinen pääministeri Victor Ponta (sos.-dem. puolueen, PSD:n puheenjohtaja) ja Unkarin kansallisuusasioista vastaava varapääministeri Zsolt Semjen, Unkarin kristillisdemokraattinen puolue, KDNP). Romanian suunnitelmat Erdélyn kaakkoiskärjen eli Székelyföldin aluehallinnon uudelleenorganisoinnista ja hallinnollisten rajojen muutoksista ovat herättäneet Romanian unkarilaisissa epäluuloja uudistuksen todellisesta luonteesta. Uudet hallinnolliset alueet muuttavat unkarilaisten mielestä aikaisempia väestösuhteita – so. romanialaisten ja unkarilaisten suhteita – siten, että unkarilaiset yhä useammalla uudella alueella jäävät vähemmistöksi, minkä pelätään vaikuttavan erityisesti unkarin kielen asemaan.

Uutiset nostivat videoleikkeissään esille juuri tämän kysymyksen. Romanian pääministeri katsoi, ettei reaalisia mahdollisuuksia, reális esely, Romanian perustuslain muuttamiseen ollut, mutta vakuutti samalla, että unkarilaiset tunnustetaan (romanialaisten kanssa) tasa-arvoisiksi ja täysivaltaisiksi kansalaisiksi. Romania pitää myös tärkeänä, että maassa asuvat unkarilaiset voivat säilyttää omaleimaisuutensa. Hallinnollisia alueita, régióita, muodostettaessa ei kuitenkaan voida ottaa huomioon etnisiä näkökohtia.

Zsolt Semjen korosti puolestaan muualta Euroopasta esimerkkejä ottaen, että Romanian unkarilaisille tulisi antaa alueellinen ja kulttuurinen autonomia: jos (muualla) Euroopassa toisille kansoille, toisille kansanryhmille ja vähemmistöille voidaan myöntää alueellinen a<utonomia, niin silloin meillekin, ha Europában lehet területi autonomiája mas nemzetiségeknek, más nemzetrészeknek, kisebbségeknek, akkor nekünk is lehet. Autonomia tulisi myöntää siksi, että emme ole alempiarvoisia, alábbvaló,  kuin nuo muut kansallisuudet (jotka ovat autonomian saaneet). – Kongressin verkkosivujen mukaan monet muutkin asiat olivat agendalla ja kokous hyväksyi kaikkiaan kahdeksan päätöslauselmaa. – Uutisissa 26.5. siteerattiin RDMSZ:n puheenjohtajan Hunor Kelemenin lausuntoa, jonka mukaan liitto tulee tekemään lakiehdotuksen Romanian  parlamentille Székelyfödille myönnettävästä autonomomiasta. Lisäksi Kelemen kutsui yhteistyöhön muut Romanian unkarilaisten puolueet, joiden johtajat pitivät avausta tervetullena, mutta toivoivat samalla, ettei se jäisi vain julkilausumatasolle.