Maanantai 9. syyskuuta oli parlamentin syysistuntokauden avajaispäivä, évadnyitó, joka tarkosi pääministeri Orbánille mahdollisuuden käsitellä avajaispuheessaan alkavan istuntokauden aikana esille tulevia hallituksen esityksiä sekä ottaa esille edellisen kevätistuntokauden saavutuksia. Nämä näkökohdat tulivat esille myös M1:n uutisissa.
Pääministeri toivoi puheessaan jatkossakin tukea valuuttavelallisten auttamiseen sekä energiahintojen säännöstelyn jatkamiseen. Nämä toimenpiteet ja niiden jatkaminen ovat osoitus Unkarin riippumattomuudesta, ne herättävät pääministerin mukaan toivoa ja luottamusta siihen, mitä Unkari on tehnyt tähän mennessä ja kannustaa Unkaria jatkamaan omalla tiellään. Unkari on noussut jaloilleen ja menestyy paremmin kuin aikaisemmin, paremmin kuin monet muut Euroopan maat, hehkutti pääministeri tuttuja iskulauseita toistaen. Hän myös listasi edellisen istuntokauden tuloksia: maa on vapautunut EU:n ylivelkaantuneiden maiden ryhmästä ja Kansainvälisen valuuttarahaston valtion menoja koskevista leikkausvaatimuksista; taloudessa on tapahtunut käänne lamasta ja taantumasta kasvuun; hallitus on puolustanut eläkeläisten rahoja; inflaatio on alentunut; työttömyys vähentynyt; työllisyys kohentunut sekä palkkojen ostovoima noussut.
Pääministerin käsityksen mukaan valuuttavelallisten ahdinko johtuu siitä, että pankit jakoivat valuuttaluottoja ja solmivat sellaisia sopimuksia, jotka merkitsivät niille suuria voittoja, mutta siirsivät samalla valuuttakurssien muutoksista aiheutuvat riskit velallisten kannettaviksi. Tämän takia pankkien ”moraalinen velvollisuus” oli muuttaa sopimuksia velallisten eduksi. Tästä olivat hallituspuolueiden parlamenttiryhmät jo tehneet päätöksen, nyt se toistettiin valtiopäivien avajaisissa. Jos pankit eivät ”korjaisi virheitään” ja muuttaisi sopimuksia marraskuun alkuun mennessä, hallitus tekisi sen lainsäädäntöteitse. ”Pankit ja monopoliasemassa olevat yritykset” ovat Orbánin mukaan joutuneet uuteen tilanteeseen. Aiemmat sosialistihallitukset olivat taipuneet niiden vaatimusten edessä, nyt Unkari seisoo omilla jaloillaan ja pankkien ja suuryritysten on sopeuduttava unkarilaisten vaatimuksiin eikä päinvastoin, kuten oli ollut asianlaita aikaisemmin. Pääministerin mukaan Unkarin ”siirtomaakausi” oli päättynyt ja pankit ja kansainväliset yritykset saivat luvan taipua. Energiahintojen sääntely ja valuuttavelallisten aseman turvaaminen oli kansallinen asia, johon hän pyysi jokaisen parlamentin jäsenen tukea.
LMP ja MSZP:n käsityksen mukaan pääministeri ei antanut objektiivista kuvaa maan taloustilanteesta. LMP:n András Schifferin mukaan hallitus suosii suuryrityksiä pienen ja keskisuuren teollisuuden kustannuksella. MSZP:n mukaan hallitus on säästötoimen-piteillään ja alv:n korotuksella ottanut kansalaislta enemmän kuin se on nyt valmis antamaan takaisin, kun MSZP:n mukaan politiikasta olisi tehtävä oikeudenmukaista ja (tuloksiltaan) kestävää. Jobbik-puolue, vaikka kannattikin toimenpiteitä, kritisoi sitä, että ne käynnistyvät myöhään, kun enää 1/4 vaalikaudesta on jäljellä, tämän taytyi olla osoitus hallituksen unkarilaisten kotitalouksien kustannuksella tietoisesti valitsemasta politiikasta. Fideszin parlamenttiryhmän puheenjohtaja Rogán vaati, ettei hintasäännöstelyä ja vastaavia toimenpiteitä saisi kritiikittömästi aliarvioida. Pääministeri vastasi todeten, että opposition ei pitäisi kritsoida unkarilaisten kuluneiden kolmen vuoden aikana tekemää työtä, sillä siihen perustuvat taloudelliset saavutukset. Kun oppositio väheksyy hallituksen toimenpiteitä, se väheksyy myös unkarilaisia siitä, että näiden tekemällä työllä on merkitys eli oppositio ei väheksy vain hallitustaan vaan isänmaataan. Sosialistien ei pitäisi myöskään opettaa hallitusta moraalikysymyksissä, sillä Mesterházy oli Gyurcsányn hallituksen jäsen, kun Gyurcsány piti Balatonőszödin puheensa, jossa ”tunnusti hallituksensa valehtelevan yöllä ja päivällä”.
Pienemmän hallituspuolueen, KDNP:n parlamenttiryhmän puheenjohtaja PéterHarrach puhui sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta. Niiden tahojen, jotka ovat pistäneet ekstrasuuria voittoja taskuunsa, eli valuuttalainoja velanottajan riskillä tarjonneet pankit ja kuluttajien energiajakelusta vastaavat yhtiöt, olkoon kotimaisia tai monikansallisia, on tunnettava vastuunsa ja nämä asiat on korjattava.