Unkarilaisuuden itäiset juuret

MTI:n mukaan (13.6.2014) Unkarin parlamentin delegaatio osallistui – saatuaan tarkkailijan statuksen – varapuhemies Lezsák Sándorin johdolla kesäkuussa Azerbaidzanin Bakussa järjestettyyn Turkkilaisia kieliä puhuvien maiden parlamenttien yhteiseen kokoukseen, a Török Nyelvű Országok Parlamenti Közgyűlése, TURKPA. Tähän valtioryhmään, joka piti nyt 5. kokouksensa kuuluvat Azerbaidžan, Kazakstan, Kirgisia ja Turkki. Lezsákin mukaan osallistuminen kokoukseen oli kaunis osoitus Unkarin politiikan sitoutumisesta turkkilaisen maailman suuntaan. ”Kansojamme liittää yhteen yhteisistä juurista voimansa ammentava historiallinen ystävyys, ja tälle rakentuu uusi, riippumaton unkarilainen politiikka.” Lezsákin mukaan maailmanlaajuisesti merkittävimmän historian omaava turkologian tutkimuksen keskus, világ legnagyobb múltú turkologiai központja, on Budapestin ELTE-yliopiston 1870 perustettu turkin kielen oppituoli. Hän myös muistutti siitä, että Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen ja Unkarin saavutettua jälleen riippumattomuutensa Budapest on ilmaissut kiinnostuksensa yhteistyöhön ja vilpittömän ystävyytensä itsenäistyviä turkkilaisia kieliä puhuvia tasavaltoja kohtaan, kuten myös Turkkia kohtaan. Noista vuosista lähtien elämä on osoittanut, että kykenemme löytämään yhteiset intressit, yhteiset arvot ja yhteiset tavoitteet. Leszákin mukaan Unkari mielellään nostaisi ylemmälle tasolle myös parlamenttien välisen yhteistyön. Oli erityisen iloinen asia, että yhteisten historiallisten, kulttuuristen ja kielellisten juuriemme perustalta voivat myös kulttuurisuhteemme kiinteytyä. Tästä hän nostu esimerkiksi Kurultáj Magyar Törzsi Gyűlés -tapahtuman,  [Kurultáj: alun alkaen 1200-luvun mongolin kielessä kokousta tarkoittanut sana siirtyi turkkilaisiin kieliin ja unkarissa se on otettu nykyisin käyttöön kurultáj-muodossa eli tapahtuman nimi voidaan suomentaa unkarilaisten heimojen tai kansojen kokoukseksi.]

Lezsákin mukaan Kurultájsta on tullut eräs Euroopan suurimmista perinnettä vaalivista tapahtumista tai festivaaleista.  Näin TURKPA-yhteistyöhön osallistuvien maiden kansojen edustajat, népes küldöttségek, tapaavat toisensa jälleen Bugacissa 8.—10. elokuussa Kurultájssa. Lezsák myös kiitti ao. maiden Budapestin edustustoja siitä, että ne sukulaisuudentunteeseen perustuen ovat lisänneet luottamuspääomaa ja vahvistaneet suhteita näiden kansojen välillä.

Lezsák myös totesi, että unkarilaisten historiallinen tehtävä on ollut rakentaa itää ja länttä lähentäviä siltoja, mutta uusi itäinen avaus, keleti nyitás, ei merkitse ovien sulkemista länteen. Varapuhemies totesi myös, että hänen aloitteestaan (Kaakkois-Unkariin lähelle Kecskemétiä) perustettu Lakitelekin kansankorkeakoulu, jota Unkarin hallitus tukee, on ottanut opetusohjelmaansa juuri näiden puheena olevien turkkilaisten kielten opiskelun. – Ensi kesänä tullaan hänen lupauksensa mukaan jälleen hallituksen tuella järjestämään kääntäjille kielileirejä, jossa kielipareina ovat azeri-unkari, kazakki-unkari kirgiisi-unkari.

(MTI 9.8.2014) Lezsdák Sándorin mukaan Kurultáj-tapahtumasta on jo tullut käsite, jonka viesti on: ”myös me unkarilaiset olemme ’Rikkaan Idän’, ’Kincses Kelet’, perillisiä”. Näin hän kertoi tapahtuman juhlallisten avajaisten yhteydessä avajaispuheessaan. Hän oli myös tapahtuman suojelija ja korosti tässä roolissaan, että kansanliikkeeksi kehittynyt Kurultáj tarjoaa Karpaattien altaassa kolmannen kerran tapaamismahdollisuuden hunnilais- ja turkkilaisperäisestä taustastaan tietoisille kansoille, hun és türk tudatú népeknek. Lezsákin mukaan Kurultáj ei tarkoita vain kokousta vaan myös perinnettä, moraalista ryhtiä, erkölcsi tartás. Itse tapahtuma taas on keskinäisestä sukulaisuudestaan tietoisten kansojen, rokontudatú népek, henkisen yhdistymisen tapahtumapaikka, lelki egyesítésének színhelye, on ollut sitä, on ja tulee olemaan sitä ja sen tavoitteena on auttaa nykypäivän ihmistä tuntemaan yhteistä menneisyyttä. Lezsákin käsityksen mukaan tapaamisen henkisyys koskettaa idästä länteen yli 140 miljoonaa ihmistä, kansandiplomatian työkaluvarastoa hyödyntäen se rakentaa ja esittelee yhteyksiä ja muistuttaa niistä torjuen samalla kaikkeen teennäiseen liittyvät poliittiset intressit ja ilmaukset.

MTI siteeraa Lezsákin puhetta: Kuluneiden vuosituhansien aikana luonnon ja politiikan katastrofit ovat lyöneet hajalle hunnilaisesta ja turkkilaisperäisestä taustastaan tietoiset kansat, mutta voittaen etäisyydet Kurultáj luo elävien, henkilökohtaisten ja yhteisöjenvälisten yhteyksien mahdollisuuden.

Esi-isien tietämys, kulttuuri on yhteinen aarre, joka ei ole vain meidän omamme vaan myös samalla osa maailmanperintöä. Kansojen välisten yhteyksien vaalimisessa uuden aikakauden ovat avanneet internet ja sosiaalisen median moninaisuus. Niiden hyödyntäminen on Kurultájn suhdepääoman laajentamisen näkökulmasta tärkeää, virtuaalinen yhteys ei kuitenkaan korvaa henkilökohtaisten tapaamisten vaikutusta.

Antropologi Bíró András Zsolt, Unkarin Turanilaisen Säätiön, Magyar Turán  Alapítvány, puheenjohtaja, puhui avajaisissa siitä, miten tapaaminen sai jälleen sukulaisrakkauden liekit loimuamaan sukulaisuudestaan tietoisten kansojen kesken. Tervehdyspuheessaan hän teki tunnetuksi unkarilaisten voiman, todeten, että esi-isiemme ansiosta emme ole vain säilyneet hengissä kuluneina vuosisatoina vaan kykenemme ottamaan vieraina vastaan myös sukulaiskansojamme. Meidän päivinämme unkarilaisten ”henkinen järjestelmänvaihdos” on erittäin tarpeellinen!, totesi Bíró.

Unkarin Turanilaisen Seuran organisoima Bugacpusztalla perjantaista 8.8. sunnuntaihin 10.8. kestänyt Kurultáj magyar törzsi gyűlés on MTI:n mukaan Karpaattien altaan suurin perinteitä vaaliva juhla, sekä hunnilais- ja turkkilaisperäisestä taustastaan tietoisten kansojen suurin tapahtuma. Tapahtumaan osallistuu 26 sukulaiskansaa ja yhteensä 120 ryhmää, joiden joukossa mm. Erdélyn (Romaniassa), Karpato-Ruténian (Ukrainassa), Felvidékin (Slovakiassa) ja Délvidékin (Serbiassa) perinteenvaalijat esittäytyvät.

MTI:n mukaan Kurultáj -tapahtumassa toteutetaan yli 50 ohjelmaa, joihin kuuluu mm. osallistujien katselmus, taistelunäytöksiä, ratsastuskilpailuja, jousiammuntoja, lisäksi tarjolla on unkarilaisten, hunnien ja avaarien perintöä esitteleviä näyttelyjä ja kansanmusiikkia esitteleviä ohjelmia. Järjestäjät ovat rakennuttaneet suuria jurttia tapahtumapaikalle, niissä käsityöläiset voivat esitellä työskentelytapojaan, siellä voidaan myydä käsitöitä, lisäksi erityiset lapsille tarkoitetut ohjelmat ja yleistieteelliset esitelmät elävöittävät nähtävyyksien suurta määrää.

MTI (10.8.2014) Kaakkois-Unkarin Bugacissa 8.—10. elokuuta järjestettyyn Kurultáj -tapahtumassa tai festivaalissa vieraili kolmen päivän aikana yli 100000 kävijää. Festivaalia pidetään Euroopan suurimpana perinteen vaalimiseen keskittyvänä tapahtumana tai kansanjuhlana. Karpaattien altaan valtioista ja 27 Aasian maasta saapui kaikkiaan 120 osanottajaryhmää, jotka olivat tietoisia hunnilais- tai turkkilaisperäisestä taustastaan, hun és türk tudatú csapatok. – Eräs ryhmä kutsui itseään Itäiseksi liitoksi, Keleti Szövetség, ja sen jäsenet pyrkivät elävöittämään 900- ja 1000-lukua pukeutumalla tuon ajan keski- ja itäeurooppalaiseen vaateparteen ja esittämällä tuon ajan sotataitoja. Kävijöille esitettiin myös kansantaruista tuttu kultakarvainen hevonen, aranyszőrű ló; hevosia oli tapahtumassa mukana noin 200, mukana mm. turkmenistanilaisen hevosen perillisenä pidetty ahal-teke –hevonen.