Pääministeri Orbánin haastattelu 21.10.

Serbian merkitys on tänään paljon suurempi kuin se oli vaikkapa muutama kuukausi sitten. Näin totesi pääminister Orbán 21. lokakuuta M1:n ajankohtaiskanavalle Madridinvierailunsa yhteydessä antamassaan lausunnossa. Päministerin mukaan ilman serbien myötävaikutusta pakolaiskriisiä ei kyetä ratkaisemaan. – Pääminisiteri Orbán osallistui Madridissa Euroopan kansanpuolueen kokoukseen ja tapasi kokouksen aikana erikseen Serbian pääministerin Aleksandr Vucicin.

Haastattelussa pääministeri viittasi siihen, että Balkanin maissa on noussut esille erilaisia häiriöitä. Hän arvioi, että Balkanin stabiilein valtio on Serbia, jossa myös poliittinen johto on vakaa.

Serbiasta on tullut erittäin tärkeä, kulcsfontosságú, valtio, ei vain unkarilaisten vaan myös koko Euroopan näkäkulmasta. Uskon, että meidän on otettava vakavammin kuin tähän asti olemme tehneet huomioon serbien asema ja serbien puolustautumiskyky  ja meidän on kyettävä tukemaan Serbiaa aiempaa paremmin. EU:n taholta Serbiaa on taloudellisesti tuettu kohtuuttoman vähän siihen nähden, millaista vastuuta he ovat kantaneet, ja ajattelen, että ilman serbejä emme edes kykene ratkaisemaan tätä pakolaiskriisiä. Siksi mielipiteeni on, että Euroopan johtajien on keskityttävä Serbian toimien vahvistamiseen.”

Pääministeri lisäsi vielä, että oli tehtävä selväksi se, että EU suhtautuu vakavasti Serbian EU-jäsenyyttä koskevaan anomukseen. Pakolaiskriisi on Orbánin mukaan osoittanut, että jos aiomme vakavissamme toimia tällaisia ilmiöitä vastaan, meidän on mentävä lähemmäs Serbiaa, meidän on integroitava se paremmin Euroopan Unioniin.
– ”Brysselissä meidän [unkarilaisten] on tuettava Serbiaa, osin hyvien naapuruus-suhteiden takia, osin omista kansallisista näkökohdistamme lähtien”.

Etukäteen pääministeri kertoi haastattelijalle Euroopan kansanpuolueen kokouksessa pidettävästä puheestaan vain sen verran, että hän ensi sijassa halusi nostaa esille sen, että sillä, mikä nyt tapahtuu, sillä, mitä Euroopan johtajat nyt tekevät, ei ole eurooppalaisten antamaa valytuutusta. Kukaan ei ole koskaan äänestänyt siitä, että sallisimme satojentuhansien ihmisten saapumisen Euroopan Unionin alueelle, kukaan [EU:n kansalainen] ei ole koskaan ollut päättämässä siitä, että se, mikä tapahtuu, on jotain sellaista, jota haluamme ja jonka hyväksymme. Orbánin mukaan tällainen [menettely] destabilisoi Euroopan demokratioita.

Orbán lisäsi vielä, ettei enää voitu välttää vakavaa keskustelua siitä, mitä oikein haluamme tehdä omalle mantereellemme. ”Me ajattelemme, että se, mikä nyt tapahtuu, johtaa pikemminkin Euroopan raunioitumiseen kuin sen vahvistumiseen. Tämä keskustelu on aloitettava vilpittömin mielin, ilman poliittisen korrektiuden nimeä kantavaa kuonokoppaa, ilman teeskentelyä, suoralla, ymmärrettävällä, vilpittömällä puheella.”

Eurooppalaisilla demokratioilla on tänään yksi vika: selkeästi on nähtävissä, että monessa maassa johtajien kanta ja politiikka […] ei ole kansalaisten mielen mukainen. […] Ellemme kykene vilpittömään keskusteluun, silloin monet maat ja koko manner voivat muuttua poliittisesti epävakaiksi, destabilizálodhát.”, totesi pääministeri. ”Ihmisiä on kuunneltava ja heidän mielipiteensä on otettava huomion politiikassamme. Jos tähän ei kyetä, seurauksena on ei vain pakolaiskriisi vaan myös politiikan kriisi.”

Orbánin mielestä Euroopan perustavaa laatua olevat demokraattiset arvot eivät kuitenkaan ole järkkyneet, kokonaisuudessaan Eurooppa ei ole kadottanut demok-raattista luonnettaan, Euroopan poliittisella johdolla on vielä kykynsä modifioida [nykyistä] näkökantaansa, ja juuri siksi, että ihmiset edellyttävät [johtajiltaan], että nämä eivät jatkaisi nykyistä politiikkaansa. ”Uskon siihen, että Eurooppa kykenee oma-aloitteiseen korjausliikkeeseen, hiszek abban, hogy Európa képes az önkorrekcióra”.

Sunnuntain huipputapaamiseen liittyen pääministeri totesi: ”Kokouksen koollekutsumista pyysi Slovenia, sillä näyttää siltä, että Slovenia ei yksin pysty käsittelemään tilannetta” [so. pakolaistulvaa]. Orbánin mukaan Unkarinkin tilanne oli yksin vaikea. Nyt on paljon helpompaa, sillä muut Visegrad-maat [Puola, Slovakia ja Tshekki] auttavat unkarilaisia, millä on hyvin voimakas vaikutus Unkariin. Näin todettuaan pääministeri lisäsi, että Unkari ei väsy osoittamaan kiitollisuuttaan ja kiitollisuus on osoitettava asianmukaisin muodoin, sillä monissa Euroopan maissa pikemminkin hyökätään Unkarin kimppuun, Visegrad-maat sen sijaan astuivat rinnallemme keskieurooppalaisen solidaarisuuden merkeissä, ja ovat jopa auttaneet meitä, ja auttavat lähettämällä rajavalvontaan henkilökuntaa.

Keskieurooppalainen yhteistyö tulee auttamaan myös Sloveniaa, arveli pääministeri. Unkarin ja Kroatian väliselle rajaosuudelle rakennetusta aidasta pääministeri Orbán totesi, että Unkarin kanta asiassa on yksinkertainen: pakolaisten valvomaton ja ennen näkemätön tulviminen Eurooppaan on huono asia, jolta meidän on Euroopan mannerta varjeltava. ”Meidän on suojeltava elämäntapaamme, meidän on suojeltava Unkaria ja unkarinlaisten elämäntapaa. Unkarissa vallitsee tässä kysymyksessä hyvin vahva yksimielisyys”, totesi pääministeri. Hänen mukaansa rakennettu raja palveli tätä tavoitetta.

Emme rakentaneet rajalle aitaa, jotta muut – Unkarin rajat kiertäen – voisivat kuljettaa pakolaiset Itävaltaan ja Saksaan. Haluaisimme pyytää naapureiltamme, että nämä palauttaisivat maahantulijat, olisi siis oikein, jos nämä [pakolaiset ] eivät pyrkisi Euroopan Unionin alueelle, vaan voisimme viedä heidät takaisin takaisin sinne, mistä aloittivat pakomatkansa, niille pakolaisleireille, jotka sijaitsevat samoilla alueilla, joilla heidän kotimaansakin par’aikaa on vaikeuksissa.

Mitä kauemmaksi pakolaiset joutuvat vaikeuksissa olevasta kotimaastaan, sitä vaikeampaa heille tulee myös olemaan paluu, korosti pääministeri. Pakolaisten omien asuinalueiden läheisyydessä tulee kehittää heidän elinehtojaan, Turkissa ja Kreikassa. Eurooppa-neuvosto on tehnyt tätä koskevan päätöksen. Nämä pakolaisten käsittely-keskukset, joita kutsutaan nimellä hotspot, on perustettava Kreikkaan ja Italiaan marraskuun loppuun mennessä. ”Toivon hartaasti, että Eurooppa-neuvosto kykenee toteuttamaan aiemmat omat päätöksensä”, totesi pääministeri.