Suomessa on helppo tuudittautua siihen ajatukseen, että Syyrian katastorfissa olisi tapahtunut olennainen käänne, kun kaksi ryhmittymää lähes samanaikaisesti on neuvotellut ”tilanteen ratkaisemisesta”. Unkarin etelärajalla tilanne kuitenkin näyttää toiselta.
M1:n sunnuntain ja maanantain (29. ja 30. tammikuuta) uutisissa kerrotaan, että pako- laisten maan etelärajalla aiheuttama paine on jatkuva ja kasvava. Laittomat maahantulijat käyttävät tällä hetkellä hyväkseen sitä, että Tisza-joki on kauttaaltaan jäässä ja rajanylitys tapahtuu kävelemällä jäätyneen Tiszan sivu-uoman ylitse.
[Unkari oli arvioinut, että Tiszan rannalle ei aitaa tarvitse rakentaa, sillä joki muodostaisi luonnollisen esteen. Tiszan pääuomasta noin neljän kilometrin osuus muodostaa Unkarin ja Serbian rajan, lisäksi huomattavasti pienemi ja kapeampi Tiszan sivujoki, Gyálai-Holt-Tisza, on rajajoki noin viiden kilometrin matkalla, ja tästä osuudesta on juuri nyt tullut suosituin laiton rajanylityspaikka.]
Videoleike näyttää, että Holt-Tiszan Serbianpuoleisella rannalla on pensaikossa laittomien rajanylittäjien jättämiä jalkineita, vaatteita ja muita varusteita. Jäljet lumessa ja kaislikkoon tallautunut polku kertovat, että tästä on jatkettu matkaa joelle ja rajalle. Martonoč (unk. Martonos) on lähin asutuskeskus, jonka kautta rajanylittäjät kulkevat. Kunnanjohtaja kertoo, että ihmissalakuljettajat seuraavat rajavartioiden liikkeitä. Kun Serbian partio on ohittanut rajaosuuden, salakuljettajat kertovat matkapuhelimien avulla, että reitti on vapaa ja rajan-ylitystä yrittävät lähtevät liikkeelle. Tarvitaan vain parinsadan metrin kävely ja lähtijät ovat Unkarin puolella. Tiszan sivu-uoman ylitys on turvallista, sillä jää on 20–30 cm paksua.
Vuoden 2017 aikana kaikkiaan noin 2700 henkilöä on pyrkinyt laittomasti Unkarin rajan ylitse. Viime viikolla (viikko 4) määrät kasvoivat seuraavasti:
- sunnuntai 22.1. 40
- maanantai 23.1. 96
- tiistai 24.1. 102
- keskiviikko 25.1. 72
- torstai 26.1. 72
- perjantai 27.1. 192
- lauantai 28.1. 178
- sunnuntai 29.1. 197
Unkarin hallituksen turvallisuuspoliittisen neuvonantajan mukaan tällä hetkellä on vaikea ennustaa, miten pakolaisten määrä kevään aikana kehittyy. Unkarilla on kuitenkin joitakin toimenpide-ehdotuksia tulevan varalle, mm. Schengen-alueen rajavalvontaa koskevat säädökset otetaan käyttöön ja maan etelärajan valvonta vakiinnutetaan.
Serbian viranomaiset ovat pyrkineet hoitamaan osuutensa jatkuvasti kasvavasta pako- laisten määrästä. Monet maat ovat paheksuneet sitä, että Belgradin linja-autoasmean lähistöllä olevista hylätyistä tehdaskiinteistöistä tai varastoista on tullut pakolaisten tilapäisiä majapaikkoja. Pakolaiset itse ovat kuitenkin preferoineet lämmittämättömiä varastohalleja, kun samaan aikaan vastaamottokeskuksissa on olölut tilaa. Monet pakolaiset ovat pelänneet, että Serbian viranomaiset siirtäisivät heidät Makedonian rajalle, jos he hyväksyisivät tarjolla olevan linja-autokuljetuksen. Kuljetuksilla pakolaisia on kuitenkin viety Belgradista vain noin 25 km:n päässä olevaan Obrenovaciin, jossa hylättyä varuskuntaa on kunnostettu vastaanottokeskukseksi. Viedeoleikkeissä ”tuvat” ovat jo täynnä pakolaisia, kun työmiehet vaihitavat vielä ikkunoita ja ovia ja viimeistelevät seinien maalausta.
Uutisissa Obrenovaciin tulleet kertovat haastattelijalle, että oleskelu vastaanotto-keskuksessa, joka sinänsä on ihan kelvollinen, tulee jäämään lyhytaikaiseksi, sillä muutaman päivän tai ehkä viikon kuluttua useimmat haluavat lähteä eteenpäin, Unkariin ja Saksaan , joka tuntuu olevan kaikkien kohdemaa. Viranomaisten arvioiden mukaan noin 8000 pakolaista odottaa Serbiassa mahdollisuutta jatkaa matkaansa kohti Saksaa, eräiden arvioiden mukaan määrä on yli 10000.
Kaikkiaan kolme Serbian ministeriä vieraili viikonvaihteen aikana Obrenovacissa. Pakolaisia tulee Serbiaan jatkuvasti ja siksi Serbian hallitus on päättänyt pyytää EU:n apua. Serbian sosiaaliministerin mukaan Serbia on sopinut kansainvälisten yhteistyökumppanien kanssa vastaavansa 6000 pakolaisen huollosta ja tuo määrä on jo ylitettykin. Serbia tekee voitavansa voimavarojensa puitteissa. Serbia on ainoana Balkanin maana pitänyt pako- laisten huoltoa kosveat lupauksensa, tehnyt jopa enemmänkin, ja maa pyrkii auttamaan tulijoita kestämään talven rasitukset. Ministerin lausunto uutisissa on myös selvä: ”Serbiasta ei tule pakolaisten (migránsok) parkkipaikkaa, Serbiasta ei tule suunnatonta vastaanottokeskusta, joka vain odottaa, että EU avaisi porttinsa.”
Serbian viranomaisten käsitysten mukaan Balkanin reitin sulkeminen ei ole onnistunut, eikä pakolaisvirta tyrehdy ennenkuin palautukset (visszatoloncolás) alkavat. Pakolaiset tulevat Serbiaan maan etelärajan ylitse Makedoniasta ja idästä, Bulgariasta. Vuoden 2016 jälkipuoliskolla tulijoita on viranomaisten arvipiden mukaan ollut yli 20 000. Pakolaisvirran paine oli aiemmin voimakkaampi, mutta Serbian viranomaiset uskovat, että ankaraty talviososuhteet ovat pysähdyttäneet tulijat. Jatkossa paineen odotetaan kevään myötä kasvavan, mutta Serbia haluaisi estää hallitsemattoman maahantulon.