Unkarin poliittinen järjestelmä muuttui vuonna 1989, jolloin maa julistettiin tasavallaksi vuoden 1956 kansannousun alkamisen vuosipäivänä 23. lokakuuta.
Suomi-Unkari Seura ja Eduskunnan Unkari-ystävyysryhmä järjestivät seminaarin 13.11.09 Helsingissä.
Seminaarin ohjelma pdf-muotoisena
20 vuotta järjestelmänmuutoksesta
Seminaari pohti Unkarin suurta murrosta ja nykypäivää
Suomi-Unkari Seura ja Eduskunnan Unkari-ystävyysryhmä seminaari kokosi 13. marraskuuta satapäisen kiinnostuneen yleisön Pikkuparlamentin tiloihin Arkadiankadulle. – Tämä oli ainoa eduskunnan tilaisuus, joka kunnioitti Euroopan muurien murtumisen 20-vuotisjuhlaa, totesi Unkari-ystävyysryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Sirpa Asko-Seljavaara.
Tilaisuuden avannut ulkoasiainministeri Alexander Stubb muistutti siitä euforiasta, joka Euroopassa vallitsi syksyllä 1989. Hyvänolontunne on unohtunut turhankin helposti – jotain tuosta idealismista tarvittaisiin ehkä tänäänkin.
Stubb kertoi pitävänsä arvossa Suomen ja Unkarin hyviä suhteita ja EU-kanssakäymisen helppoutta. Vuonna 2005 EU:hun liittynyt Unkari on solahtanut yhteistyökuvioihin ilman ongelmia, ja tällä hetkellä maa on suomalaisten ministerien keskuudessa kolmanneksi ahkerimmin vierailtu kohde, heti Ruotsin ja Viron jälkeen. Yhtenä selittävänä tekijänä ulkoministeri pitää suurlähettiläs Jari Viléniä, jossa Suomella on hänen mukaansa ”maailman aktiivisin suurlähettiläs”.
1989 – kun Unkari muokkasi maailmaa
– Unkarin silloinen Suomen-suurlähettiläs Árpád Hargita piti Suomi-Unkari Seuraa erinomaisesti ajan tasalla vuoden 1989 muutoksessa, kertoi puheenjohtaja Jaakko Kuusela. Vaikka järjestelmänvaihdoksen jälkeisiä ensimmäisiä vaaleja seurasikin pieni ”jääkausi”, seuran virallisetkin Unkarin-suhteet ovat sittemmin palautuneet erinomaisiksi. Kansalaistoiminnan vapautuminen toi Unkariin myös uuden valtakunnallisen vastinparin, kansalaisjärjestö Unkari-Suomi Seuran.
Unkarin nykyinen Suomen-suurlähettiläs András Hajdu muistutti tervehdyksessään, että vuoden 1989 muutos oli lähes ainutlaatuinen maan historiassa: Unkarille ei ole yleensä tiennyt hyvää, kun maailmanpolitiikan muutokset ja kotimaan tapahtumat kietoutuvat yhteen. Tällä kertaa kaikki kääntyi kuitenkin maalle voitoksi, ja Unkari otti itse asiassa monessa mielessä aktiivisen aloitteentekijän roolin. – Unkarista alkanut tapahtumaketju oli yksi 1900-luvun tärkeimmistä käänteistä, totesi Hajdu.
Ignác Romsits
Kommunismin kukistumisen historiallista ja taloudellista taustaa valotti katsauksessaan Unkarin tiedeakatemian tutkija, professori Ignác Romsics. Muurien murtumiselle oli monta syytä, ja tärkeimpiä oli talouskehityksen pysähtyminen: järjestelmän uskottavuus romahti kansalaisten silmissä, kun talouden ja elintason lupaava kasvu kääntyi 1970-80-luvuilla velkakierteeseen ja kiihtyvään suhteelliseen köyhtymiseen. Unohtaa ei tietenkään voi myöskään suurvaltapolitiikkaa, joka vaikutti ensin liennytyksen ja ihmisoikeusseurannan kautta ja USA:n Carterin sekä Reaganin kausilla kiihtyneenä asennevaikuttamis- ja asevarustelukilpana, jotka Neuvostoliitto Mihail Gorbatšovin kaudella lopullisesti hävisi.
Vaikka myös Gorbatšovin uudistuspolitiikalla oli välillisesti osansa Unkarin kypsymisessä muutokseen, Unkarissa koko ajan rauhanomaisesti sujunut käänne alkoi sisältä päin ja jo paljon aiemmin: toisaalta olojen vapautumisena, kansanliikkeiden kehittymisenä ja lopulta mm. ympäristöliikkeen mielenosoituksina, toisaalta myös siinä, että hallitseva eliittikin havahtui vuoropuhelun ja uudistusten tarpeellisuuteen.
Aaltoliikettä taloudessa ja politiikassa
Professori Urpo Kivikari kuvaili katsauksessaan Unkarin talouden kehitystä viimeisen 20 vuoden aikana, nopeasta noususta uudistustaantumaan ja lopulta viime vuosien globaalin laman tuomaan epäedulliseen käänteeseen. Kuluvan vuoden madonluvut kertovat, että Unkarin kansantulo laskee jopa 7 prosentin verran – vuotta 2010 koskevissa ennusteissa BKT:n supistuminen tosin tasaantuu jo lähelle yhtä prosenttia.
Pian alkavan ”supervaalivuoden” näkymistä kertoi Suomen Unkarin-suurlähettiläs Jari Vilén. Vuonna 2010 Unkari valitsee huhtikuussa uuden parlamentin, kesäkuussa tasavallan presidentin ja lokakuussa kunnanvaltuustot ja pormestarit. – Talouskriisin oloissa näyttää siltä, että kansa ei tule nykyistä hallitusta kiittämään, vaan valta vaihtuu keväällä, kertoi Vilén mielipidemittauksiin viitaten. Kaikesta huolimatta EU:n sekä valuuttarahasto IMF:n tukimiljardit on käytetty hyvin, totesi suurlähettiläs: Unkari on jälleen alueensa vahvin talousvoima. Unkarin erityisiksi haasteiksi Vilén nimesi poliittisen konsensushakuisuuden puutteen sekä varsinkin romaniväestöä uhkaavan eriarvoistumisen kierteen.
Seminaarin jälkimmäisellä jaksolla keskusteli asiantuntijapaneeli, jota johdatteli kolumnisti Olli Kivinen. Filosofian lisensiaatti Juhani Huotari, valtiotieteen tohtori Katalin Miklóssy, yhteiskuntatieteiden tohtori Heino Nyyssönen sekä valtiotieteen tohtori Emilia Palonen pohtivat Unkarin muutosta ja nykypäivän tilannetta mm. siltä kannalta, merkitsikö vuosi 1989 Unkarin historiassa katkosta, vai oliko se itse asiassa osa jatkumoa, jo 1960-luvulla käynnistynyttä kehityskulkua.
Eloisasti polveilleessa keskustelussa, johon osallistui myös yleisöä, sivuttiin myös historian avaamisen ja hallinnan problematiikkaa, analysoitiin poliittisten ääri-ilmiöiden nousua ja Unkarin joidenkin kirkkokuntien näkymistä puoluepolitiikan kentällä sekä etsittiin mm. suomalaisten puolueiden mahdollisuuksia auttaa konsensushengen luomisessa Unkarin sisäpolitiikkaan.
Juttu on ilmestynyt Suomi-Unkari-lehdessä 4-2009.