Esittelevä kirjallisuuslista – Kaunokirjallisuutta, tietoteoksia ja oppikirjoja

Unkarilaista kirjallisuutta

Usein kuulee sanottavan, että Unkari on runouden maa. Lyriikan asema onkin ollut unkarilaisessa kaunokirjallisuudessa tärkeä, ja kansainvälisesti tunnetuimmat unkarilaiskirjailijat ovat näihin päiviin asti olleet nimenomaan runoilijoita. Voidaan myös väittää, että Unkari on pienten muotojen maa, sillä proosassakin lyhyt kerrontamuoto, novellistiikka, on ollut vahvoilla. Nykykirjallisuus on kuitenkin esitellyt myös taitavia romaanikirjailijoita.

Lista sisältää kattavasti suomennettua kauno- ja tietokirjallisuutta sekä muita Unkari-aiheisia julkaisuja. Painopiste on uudemmassa tuotannossa.

Teosten lyhyet kuvailut auttavat lukijaa löytämään mielenkiintoista kirjallisuutta. Listan laatijoina ovat olleet Suomi-Unkari Seuran korkeakouluharjoittelijat usean vuoden ajalta.

Tibor Klaniczayn toimittama Unkarin kirjallisuus sisältää luettelon vuoteen 1986 mennessä suomennetusta unkarilaisesta kaunokirjallisuudesta. Myös Porin kaupunginkirjastosta, Satakunnan maakuntakirjastosta saa tietoa suomennetusta kirjallisuudesta.

(Lista on päivitetty 5/2020.)

Teokset aihealueittain:

• Kirjallisuuden ja kulttuurin yleisteoksia
• Lyriikkaa
• Romaaneja
• Novelleja
• Esseitä, mietelmiä
• Näytelmiä
• Kansanlauluja
• Lasten- ja nuortenkirjallisuutta
• Muistelmia ja elämäkertoja
• Historia, yhteiskunta ja muita aloja
• Suomalais-unkarilaiset suhteet
• Valokuvateoksia
• Ruoka ja viini
• Matkakirjoja ja oppaita
• Videoita ja DVD:itä
• Kielitiedettä
• Oppi- ja sanakirjoja
• Oppimateriaalia verkossa
• Muuta mielenkiintoista

Kirjallisuuden ja kulttuurin yleisteoksia

Kulttuurin Unkari.
Toim. Jaana Janhila. Atena, 1991.
Artikkelikokoelman kirjoittajina on suomalaisia eri alojen Unkari-asiantuntijoita. Artikkelien aiheita ovat mm. kulttuuri, musiikki, runous, elokuva, teatteri ja matematiikka.

Launonen, Hannu: Hirvipoika. Tutkielmia Unkarin kirjallisuudesta.
SKS, 1976.
Kirjallisuudentutkija Hannu Launosen kirjoituksia Unkarin runoudesta ja proosasta, Petőfi-suomennoksista, Ferenc Juhászin runosta ”Hirveksi muuttunut poika”, Gyula Illyésin Pustan kansaa -teoksesta sekä kirjallisuudentutkija György Lukácsin estetiikasta.

Ristiaallokoissa. Esseitä unkarilaisesta nykykirjallisuudesta.
Toim. Juhani Huotari ja Olga Huotari. Avain, 2012.
Kokoelman kirjoittajina on tutkijoita, kääntäjiä, kirjallisuudentuntijoita ja harrastajia. Kokoelmassa käsitellään 17 kirjailijaa ryhmiteltyinä teemoihin, joita ovat mm. identiteetti, yhteiskunnallisuus ja kokeilevuus. Lisäksi kokoelmassa on essee Transilvanian runoudesta sekä unkarilaisesta kirjallisuudesta Saksassa.

Unkarilaisuus musiikissa. Béla Bartókin ja Zoltán Kodályn tekstejä kansallisuuden ja musiikin välisistä kysymyksistä.
Toim. Matti Vainio ja Maija Fredriksson. Jyväskylän yliopisto, 1994.
Kahden unkarilaisen säveltäjän ja musiikkitieteilijän vuosina 1919–1957 kirjoittamia tekstejä mm. musiikin unkarilaisuudesta, kansanmusiikin vaikutuksesta taidemusiikkiin sekä musiikkikasvatuksesta.

Unkarin kirjallisuus.
Toim. Tibor Klaniczay. SKS, 1986.
Ensimmäinen kattava suomenkielinen esitys Unkarin kirjallisuudesta. Teos on jaksotettu kronologisesti ja ulottuu keskiajalta 1980-luvulle. Se käsittelee myös Unkarin naapurimaiden unkarilaista kirjallisuutta. Suurimmilla kirjailijoilla on omat lukunsa, mutta useista vähemmänkin arvostetuista on kattavat kuvaukset elämästä, teoksista ja tyylistä. Kirjan lopussa on hakemisto kaikista vuoteen 1986 mennessä suomennetuista unkarilaisista teoksista. Alkuteos A magyar irodalom története, 1982.

Uralilaiset kansat. Tietoa suomen sukukielistä ja niiden puhujista.
Toim. Johanna Laakso. WSOY, 1991.
Sisältää Márta Csepregin ja Irene Wichmannin artikkelin ”Unkarilaiset”, jossa on tietoa unkarin kielestä, Unkarin historiasta, kulttuurisuhteista Suomeen, kansankulttuurista, kansan- ja taidemusiikista, teatterista, kirjallisuudesta ja elokuvasta.

Unkarilainen omakuva.
Toim. István Dobos, Tuomo Lahdelma ja Veera Rautavuoma. Atena, 2001.
Unkarilaisten kulttuurivaikuttajien kirjoittamia esseitä vuosilta 1826–1997. Aiheina mm. unkarilaisuus ja unkarilaisten tulevaisuus.

Lyriikkaa

Antologioita

Kaivojen maa. Valikoima unkarilaista nykylyriikkaa.
Toim. ja suom. Anna-Maija Raittila. Kirjayhtymä, 1970.
Suomennosvalikoima 1950- ja 60-lukujen unkarilaisesta lyriikasta. Teos esittelee monia sittemmin keskeisiksi nousseita runoilijoita.

Menin puutarhaani. Valikoima unkarilaisia kansanrunoja 1500-luvulta 1900-luvulle.
Toim. Vilmos Voigt. Suom. Hannu Launonen ja Béla Jávorszky. SKS, 1990.
Antologia pureutuu sangen pitkään ajanjaksoon unkarilaista kansanlaulua kattaen sen tärkeimmät osa-alueet, kuten historialliset laulut sekä rakkauslaulut.

Mitä olet nähnyt ja kuullut. Valikoima uutta unkarilaista proosaa ja runoutta.
Päätoim. Anna Tarvainen. Unkarin kulttuuri- ja tiedekeskuksen 30-vuotisjuhlajulkaisu. UKTK, 2010.
Antologiassa on peräti 17 nykykirjailijan novelleja ja runoja loistavina suomennoksina. Mukana myös tietoa jokaisesta kirjailijasta.

Puulta puulle. Unkarilaisen vähemmistön nykylyriikkaa Transilvaniasta.
Toim. ja suom. Hannu Launonen ja Béla Jávorszky. WSOY, 1985.
Viiden runoilijan antologia esittelee Romanian unkarilaisten tuntoja ja Suomessa vähemmän tunnettua mutta ainutlaatuista unkarilaisen runouden osa-aluetta. Runoilijoina Sándor Kányádi, Aladár Lászlóffy, Domokos Szilágyi, László Király sekä Árpád Farkas.

Taivas irtosi maasta. Unkarilaista lyriikkaa 1900-luvulta.
Toim. ja suom. Anna-Maija Raittila. Kirjayhtymä, 1986.
Valikoima 1900-luvun alkupuolen runoutta perinteisen ja nykyrunouden välimaastosta, jossa tavataan symbolismin, impressionismin ja avantgarden piirteitä. Runoilijoina Endre Ady, Mihály Babits, Milán Füst, Gyula Juhász, Attila József, Lajos Kassák, Dezső Kosztolányi, Lőrinc Szabó, Miklós Radnóti ja Árpád Tóth.

Unkarin albumi I.
Toim. Antti Jalava. Weilin & Göös, 1881.
Runoja 1800-luvun huippurunoilijoilta: Mihály Vörösmarty, Sándor Petőfi, János Arany, Mór Jókai, Károly Kisfaludy, Pál Gyulai, Kálmán Tóth.

Unkarin lyyra. Unkarilaista lyriikkaa keskiajalta nykyaikaan.
Toim. ja suom. Toivo Lyy. SKS, 1970.
Laaja valikoima, jossa on kymmeniä nimeltä tunnettujen runoilijoiden runoja renessanssista 1900-luvulle sekä tuntemattomien runoilijoiden runoja ja kansanrunoja. Antologiassa on myös ”Neitsyt Maarian valitusvirsi” (Ómagyar Mária siralom), joka on vanhin säilynyt unkarinkielinen runo. Valikoiman lopussa esitellään lyhyesti valikoiman kirjailijoita.

Valolieriön alla. Viisi unkarilaista runoilijaa. József Tornai, Ottó Orbán, Gáspár Nagy, Erzsébet Tóth ja Géza Szőcs.
Toim. ja suom. Hannu Launonen ja Béla Jávorszky. WSOY, 2000.
Antologiassa esitellään viisi nykyrunoilijaa sekä heidän teoksiaan 1900-luvun jälkipuoliskolta. Teoksissa yhdistyvät kansanperinne ja moderni urbaanius.

Vapauden tulet. Sándor Petőfi, János Arany, Endre Ady ja Attila József.
Toim. Arvo Turtiainen. Suom. Otto Manninen, Elvi Sinervo, Aira Sinervo, Arvo Turtiainen. Kansankulttuuri, 1952.
Kokoelma sisältää neljän arvostetun runoilijan tärkeimpiä runoja sekä taiteilijoiden esittelyt. Valikoima painottuu yhteiskunnalliseen runouteen.

Yhteisessä sateessa. Kuusi unkarilaista runoilijaa. Ágnes Gergely, Gizella Hervay, Aladár Lászlóffy, György Petri, Katalin Mezey ja Imre Oravecz.
Toim. ja suom. Hannu Launonen ja Béla Jávorszky. WSOY, 2006.
Teos jatkaa kokoelmaa Valolieriön alla (WSOY, 2000). Mukana on useampi naisrunoilija. Lisäksi tietoa niin runoilijoista kuin unkarilaisesta runoudesta yleensäkin.

Runokokoelmia

Ady, Endre: Eliaan vaunuissa.
Suom. Anna-Maija Raittila. Gummerus, 1977.
Kokoelmassa kiteytyvät Adyn pohdinnat uskonnosta. Alkuteos Az Illés szekerén, 1908.

Ady, Endre: Lensi riikinkukko. Endre Adyn runoja suomeksi.
Toim. Hannu Launonen ja Tamás Márk. SKS, 1978.
Kokoelma näyttää Adyn monet kasvot. Suomennokset ovat Adyn runouden suomennoskilpailusta, ja kokoelmaa on ollut kääntämässä 14 henkilöä. Mukana ovat myös runojen alkuperäisversiot.

Arany, János: Toldi. Unkarilainen sankarirunoelma.
Suom. Otto Manninen. WSOY, 1927.
Unkarilaisen kirjallisuuden tärkeimpiin kulmakiviin kuuluvan kolmiosaisen Toldi-eepoksen ensimmäinen osa. Toldi on unkarilainen sankarihahmo, jonka seikkailut ovat kulkeneet kansan suussa jo ennen kuin Arany kirjoitti runoelmansa. Toldilla on myös tärkeä kansallisromanttinen, kansaa yhdistävä tehtävä. Alkuteos Toldi, 1847.

Arany, János: Toldin ehtoo. Kuusilauluinen runokertomus.
Suom. Otto Manninen. WSOY, 1937.
Kolmiosaisen Toldi-eepoksen kolmas osa (toinen osa on suomentamaton Toldi szerelme, 1879). Kaunis elegia Toldin pettymyksistä ja siitä, kuinka maailma on matkalla kapitalismiin ja kylmyyteen. Alkuteos Toldi estéje, 1854.

Csoóri, Sándor: Ei kukaan, vain ystäväsi.
Toim. ja suom. Hannu Launonen ja Béla Jávorszky. WSOY, 1989.
1970–80-lukujen runovalikoima on peräisin Csoórin kokoelmista Elmaradt lázalom (1982) ja Kezemben zöld ág (1985). Teoksessa on mukana lisäksi Csoórin esittely.

Csoóri, Sándor: Otsasi hämärästä.
Toim. ja suom. Hannu Launonen ja Béla Jávorszky. WSOY, 1981.
Kokoelma pääosin 1960- ja 70-lukujen runoudesta János Oroszin kuvituksin. Mukana Csoórin Suomi-aiheisia runoja.

Csoóri, Sándor: Sateiden ilmarata.
Suom. Hannu Launonen ja Béla Jávorszky. WSOY, 1998.
Csoórin uudemmissa runoissa näkyy huoli Unkarin tulevaisuudesta.

Illyés, Gyula: Liekinpuhaltaja. Runoja vuosilta 1928–1981.
Toim. ja suom. Anna-Maija Raittila. Librum, 1983.
Taiteilijan koko uran läpileikkaus kronologisesti jaoteltuna.

József, Attila: Läpinäkyvä leijona. Runoutta ja elämäkerrallisia kirjoituksia.
Toim. ja suom. Hannu Launonen. WSOY, 1999.
Vahva kokoelma runoja, kirjoituksia, pienoistutkielmia ja kirjeitä. Teos sisältää myös Józsefin omaelämäkerrallisen Curriculum vitaen.

Juhász, Ferenc: Kukkiva maailmanpuu.
Suom. Hannu Launonen ja István Kecskeméti. Otava, 1974.
Huikeita kielikuvia, kansanrunouden hengessä kirjoitettuja kosmisia runoja ja runoelmia. Alkuteos Virágzó világfa, 1965.

Kányádi, Sándor: On seutuja.
Suom. ja toim. Hannu Launonen ja Béla Jávorszky. WSOY, 1996.
Runoja ja runoelmia – läpileikkaus Kányádin tuotannosta. Transilvanian unkarilaisten äänitorvena Kányádi mm. filosofoi, tekee tiliä historiasta sekä havainnollistaa asioita kansanrunouden keinoin.

Kassák, Lajos: Muotoilen ainetta.
Toim. ja suom. Hannu Launonen ja Béla Jávorszky. WSOY, 1990.
1900-luvun alun avantgardismin klassikon runoja graafisen tyylikkäänä kokonaisuutena.

Kassák, Lajos: Joskus tulee meillekin aika.
Valikoinut ja suom. Pekka Turkka. Kulttuurivihkot 2019.
Kronologisesti etenevä läpileikkaus avantgardistin tuotantoon. Kokoelmassa heijastuu Unkarin historia, arjen tasolta. Arkikuvaukseen yhdistyy monin paikoin myös antirealismia.

Nagy, László: Uhri kuumalle tuulelle. Runoja ja runoelmia.
Toim. ja suom. Hannu Launonen ja Béla Jávorszky. WSOY, 1978.
Musiikillisia, taitavia runoja, joissa vaikutteita renessanssin kukkaislauluista, mutta myös 1900-luvun modernismista. Lopussa Nagyn lyhyt omaelämäkerta.

Petőfi, Sándor: Mies ja aika.
Valikoinut ja suom. Pekka Turkka. Kulttuurivihkot, 2018.
Kokoelmassa on nykylukijalle kenties yllättäviäkin piirteitä, erityisesti huumoria ja välittömyyttä.

Petőfi, Sándor: Runoja 1–2.
Suom. Otto Manninen. WSOY, 1922–1923. Vuonna 2001 on nimellä Runoja ilmestynyt neljäs, laajennettu laitos.
Unkarin kansallisrunoilijan tuotantoa vuosilta 1842–1849. Neljännen painoksen proosakatkelmat suomentanut ja jälkisanat kirjoittanut Hannu Launonen. Jälkisanoissa Launonen kertoo Petőfin elämästä ja tuotannosta.

Pilinszky, János: Unkarilaisia runoja. Askeleita ruohossa, pimeässä.
Valikoinut ja suom. Anna-Maija Raittila. Kirjapaja, 1979.
Katolisen eksistentialistin ankaraa ja vaikuttavaa runoutta.

Radnóti, Miklós: Vaahtopää taivas. Valikoima runoja 1928–44.
Toim. ja suom. Hannu Launonen. WSOY, 2003.
Kokoelma muodostaa Radnótin sotapäiväkirjan holokaustin todellisuudesta, mutta sisältää myös rakkaus- ja luontorunoutta. Lopussa on kronologia Radnótin elämästä.

Rakovszky, Zsuzsa: Yhteyksiä. Valikoima runoja.
Toim. ja suom. Hannu Launonen. WSOY, 2008.
Rakovszkyn runoissa pohditaan elämän syvimpiä kysymyksiä arkisten, konkreettisten asioiden kautta. Pinnalla ovat tunteet, vaistot ja ajattelun vapaus.

Tóth, Erzsébet: Aamut, hiukset hajallaan.
Toim. ja suom. Hannu Launonen ja Béla Jávorszky. WSOY, 2011.
Valikoima runoja taiteilijan koko tuotannosta: rakkautta, eläviä kielikuvia, runouden todellista lumoa.

Túrmezei, Erzsébet: Hyvää huomenta, armo.
Suom. Anna-Maija Raittila. Herättäjä-yhdistys, 1973.
Uskonnollisia runoja arvostetun ja virsistään Suomessakin tunnetun Túrmezein teoksista Őszből tavaszba (1938), Ének földrengéskor (1941) ja Így leszel áldás (1968). Kuvittajana András Farkas.

Túrmezei, Erzsébet: Kasvamme alaspäin.
Toim. ja suom. Anna-Maija Raittila. Herättäjä-yhdistys, 1988.
Teos sisältää aiemmin ilmestyneen kokoelman Hyvää huomenta, armo (1973) sekä muita uskonnollisia runoja teoksista Emberré lettél, hogy ember legyek! (1979), Most élni – küldetés (1984) sekä Adventtől adventig (1987).

Váci, Mihály: Sade hiekkaan.
Suom. Anna-Maija Raittila. Herättäjä-Yhdistys, 1989.
Aidon runoilijan aitoa runoutta, kamppailua alistumista vastaan. Raittilan upeat suomennokset hyvin tuntemaltaan runoilijalta. Alkuteos Eső a homokra, 1968.

Weöres, Sándor: Kivi ja ihminen. Runoja ja proosarunoja.
Toim. ja suom. Hannu Launonen ja Béla Jávorszky. WSOY, 1986.
Kokoelma esittelee monipuolisen Weöresin eri tyylejä, eri tavoin rakennettuja runoja, erilaisia lähestymistapoja – lapsenomaista kauneuden hämmästelyä sekä epätoivoa ja ahdistusta.

Weöres, Sándor: Kadonnut päivänvarjo. Runoja.
Toim. ja suom. Hannu Launonen. WSOY, 2012.
Osa teoksen runoista on julkaistu aiemmin kokoelmassa Kivi ja ihminen, ja ne ovat tässä laitoksessa tarkistettuina suomennoksina.

Romaaneja

Babits, Mihály: Haikarakalifi.
Suom. Ilkka Firon. Karisto, 1978.
Babitsin esikoisromaani. Psykologinen tarina pojasta, jonka rikas elämä ja yön painajaiset – sisäinen ja ulkoinen maailma – sekoittuvat keskenään. Alkuteos A gólyakalifa, 1913.

Balázs, József: Unkarilaisia. Kaksi pienoisromaania.
Suom. Taisto Nieminen. Tammi, 1979.
Kertomus unkarilaisista talonpojista vierastyöläisinä sota-ajan Saksassa. Alkuteos Magyarok, 1975.

Csaplár, Vilmos: Hitlerin tytär.
Suom. Outi Hassi. WSOY, 2012.
Teos ulottuu ajallisesti ensimmäisen maailmansodan ajasta vuoteen 1956 ja yhdistelee faktaa ja fiktiota. Se kertoo, kuinka Adolf Hitler tapaa nuorena unkarilaisen tytön, jolle myöhemmin syntyy tytär, joka luokitellaan juutalaiseksi. Alkuteos Hitler lánya, 2009.

Déry, Tibor: Montanaan! Kuvitteellinen raportti amerikkalaisista popfestivaaleista.
Suom. Ilkka-Attila Firon-Kivari. WSOY, 1976.
Romaani pohtii ihmiskunnan tuntematonta tulevaisuutta sekä nykyihmisen paheita ja ongelmia. Alkuteos Képzelt riport egy amerikai popfesztiválról, 1971.

Déry, Tibor: Rakas appiukko!
Suom. Ilkka-Attila Firon-Kivari. Tammi, 1979.
Monipuolisen kirjallisen kokeilijan myöhäiskauden teos, jossa käsitellään ihmistä jatkuvasti mietityttävää vanhenemista. Alkuteos Kedves bópeer…!, 1973.

Dragomán, György: Valkoinen kuningas.
Suom. Outi Hassi. Otava, 2008.
Romaniassa syntyneen kirjailijan teos kertoo Itä-Euroopassa elävästä 11-vuotiaasta pojasta, jonka isä on toimitettu vankileirille. Teoksen kommunistisen yhteiskunnan arkeen kuuluu korruptiota, väkivaltaa ja viranomaisten harjoittamaa tarkkailua. Alkuteos A fehér király, 2005.

Esterházy, Péter: Nainen.
Suom. Hannu Launonen. WSOY, 1998.
97 pientä, omaperäistä tarinaa kertojan erilaisista naissuhteista, käsityksistä ja sattumuksista. Alkuteos Egy nő, 1995.

Esterházy, Péter: Pitkin Tonavaa eli kreivitär Hahn-Hahnin katse.
Suom. Hannu Launonen. WSOY, 1996.
Teoksessa ”Matkailija” seuraa Tonavaa joen lähteiltä merelle ja raportoi tapahtumista matkalla. Teoksessa on veijariromaanin ja matkaopasparodian piirteitä. Alkuteos Hahn-Hahn grófnő pillantása. Lefelé a Dunán, 1991.

Esterházy, Péter: Sydämen apuverbit. Johdatus kaunokirjallisuuteen.
Suom. Hannu Launonen. WSOY, 1991.
Romaani muodostuu kolmen kertojan ajatuksista, Unkarin lähihistoriasta, elämästä ja kuolemasta. Kantavana teemana ovat äidin elämänkaari sekä hänen suhteensa poikaansa. Alkuteos A szív segédigéi, 1985.

Fischer, Tibor: Näin ei voi jatkua kauan.
Suom. Mirja Halonen. Loki-kirjat 1999.
Fischer on unkarilaistaustainen brittikirjailija, jolta ei puutu brittihuumoria. Itseironiaa, hersyviä sutkauksia ja vakavampiakin kertomuksia sodanjälkeisestä Unkarista. Romaanin nimi viittaa unkarilaiseen sanontaan ”olla hiilikaivoksessa rupikonnan alla”, joka tarkoittaa, etteivät asiat voisi olla enää huonommin. Alkuteos Under the Frog, 1992.

Gárdonyi, Géza: Egerin tähdet. Gergely Bornemisszan elämä.
Suom. Yrjö Liipola. WSOY, 1926; Librum, 1983.
Vuonna 2005 Unkarin pidetyimmäksi romaaniksi valittu historiallinen seikkailuromaani kulminoituu vuoden 1552 Egerin piiritykseen ja unkarilaisten isänmaallisten puolustautumiseen turkkilaisia vastaan. Alkuteos Egri csillagok: Bornemissza Gergely élete, 1899.

Gárdonyi, Géza: Näkymätön ihminen. Hunnilaisromaani Attilan ajoilta.
Suom. Matti Kivekäs. Otava, 1916.
Romaani kertoo kreikkalaisnuorukaisesta, joka saapuu hunni Attilan hoviin ja rakastuu hunnityttöön. Alkuteos A láthatatlan ember, 1902.

Gárdos, Péter: 117 kirjettä.
Suom. Juhani Huotari. Siltala, 2016.
Kansainvälisesti menestynyt, kirjailijan vanhempien kirjeenvaihtoon perustuva koskettava kertomus holokaustista, juutalaisuudesta ja ennen kaikkea rakkaudesta. Alkuteos Hajnali láz, 2015.

Illyés, Gyula: Pustan kansaa.
Suom. Olavi Metsistö. Karisto, 1970.
Dokumentaarinen romaani kirjailijan oman yhteiskuntaluokan, talonpoikaisköyhälistön asemasta. Alkuteos Puszták népe, 1936.

Illyés, Gyula: Kharonin lautalla. Esseeromaani.
Suom. Olavi Metsistö. WSOY, 1979.
Illyés kuvaa ja pohtii lyyrisessä esseeromaanissaan vanhuutta. Alkuteos Kharon ladikján, 1969.

Jókai, Mór: Unkarilainen Nabob.
Suom. Niilo E. Vainio. WSOY, 1889.
Mór Jókain kuuluisin romaani kertoo rikkaan nimikkohenkilön omaisuudesta, sen perijöistä ja perintöön liittyvistä sukusolmuista. Alkuteos Egy magyar nábob, 1854.

Kertész, Ákos: Kunnon ihminen.
Suom. Tuomo Lahdelma ja Imre Szente. Gummerus, 1981.
Kertomus miehestä, jolle tulee paineita suunnitella elämänsä uudelleen rakastuttuaan villiin taiteilijaan. Vaikea rakkaustarina 1950-luvun Budapestista – noudattaako ideologiaa vai tunteitaan? Alkuteos Makra, 1971.

Kertész, Imre: Kaddish syntymättömälle lapselle.
Suom. Outi Hassi. Otava, 2004.
Menneisyytensä arpien takia keskitysleiriltä selvinnyt mies kieltäytyy hankkimasta lapsia ja jatkamasta elämäänsä normaalissa yhteiskunnassa. Teos on jatkoa romaanille Kohtalottomuus. Alkuteos Kaddis a meg nem született gyermekért, 1990.

Kertész, Imre: Kohtalottomuus.
Suom. Outi Hassi. Otava, 2003.
Nobel-palkittu omaelämäkerrallinen kertomus nuoren juutalaispojan kokemuksista Auschwitzin, Buchenwaldin ja Zeitzin keskitysleireillä. Alkuteos Sorstalanság, 1975.

Kertész, Imre: Lopetus.
Suom. Outi Hassi. Otava, 2006.
Kohtalottomuudesta alkaneen romaanisarjan lopettava teos, joka pohtii holokaustin, kommunismin ja itsetuhon välisiä yhteyksiä. Alkuteos Felszámolás, 2003.

Kertész, Imre: Tappio.
Suom. Outi Hassi. Otava, 2005.
Romaanissa juutalaisvainoista kärsinyt ja niistä selvinnyt päähenkilö joutuu seuraavaksi kommunismin hampaisiin. Alkuteos A kudarc, 1988.

Kiss, Tibor Noé: Inkognito.
Suom. Saarni Laitinen. S&S, 2021.
Inkognito on kasvutarina, kaapistatulokertomus, ja taitava, minimalistisessa tiiviydessään vimmainen romaani identiteetin luomisesta omien tunteiden ja ympäröivän yhteiskunnan kummeksunnan ja paheksunnan ristipaineissa. Alkuteos Inkognitó, 2010.

Budapest noir -sarja
Kondor, Vilmos: Budapestin varjot.
Suom. Tähti Pullinen. Tammi, 2012.
Kondorin esikoisromaani. 1930-luvun Budapestiin sijoittuva dekkari, jossa rikostoimittaja sekaantuu murhatutkimukseen. Alkuteos Budapest noir, 2008.

Kondor, Vilmos: Budapestin synnit.
Suom. Tähti Pullinen. Tammi, 2013.
Toisen maailmansodan alkuun sijoittuva dekkari, jossa Kondorin edellisestä Budapestin varjot -teoksesta tuttu rikostoimittaja selvittää murhatapausta ja entinen poliisi tutkii lääkkeiden katoamista. Alkuteos Bűnös Budapest, 2009.

Kondor, Vilmos: Budapestin vakooja.
Suom. Tähti Pullinen. Tammi, 2014.
Kondorin Budapest noir -sarjan kolmas osa, jossa tuttu rikostoimittaja Zsigmond Gordon jäljittää kansainvälistä vakoojaa. Vuosi on 1943 ja Unkarissakin sota näyttää väistämättömältä. Alkuteos A Budapest kém, 2010.

Kondor, Vilmos: Budapestin raunioissa.
Suom. Tähti Schmidt. Tammi, 2017.
Kesään 1946 sijoittuvassa neljännessä osassa rikostoimittaja Gordon selvittää tapahtamaketjua, joka alkaa, kun kolme sotilasta murhataan raaästi kahvilassa keskellä päivää. Alkuteos Budapest romokban, 2011.

Kondor, Vilmos: Budapestin marraskuu.
Suom. Tähti Schmidt. Tammi, 2019.
Viidennessä osassa eletään vuoden 1956 kansannousun aikaa. Rikostoimittaja Gordon etsii kadonnutta adoptiotytärtään sekasorron keskeltä. Alkuteos Budapest novemberben, 2012.

Konrád, György: Häirikkö.
Suom. Anna-Maija Raittila. Librum, 1982.
Kiistelty kritiikki toisen maailmansodan jälkeisen sosialistisen Unkarin yksilöä halventavasta yhteiskuntajärjestelmästä. Alkuteos A cinkos, 1982.

Konrád, György: Kivikello.
Suom. Taisto Nieminen. Tammi, 1997.
Romaanin Pidot puutarhassa jatkokertomus kertoo kommunismin jälkeiseen kotimaahansa palaavasta juutalaismiehestä, jonka elämänfilosofia toistaa hänen elämäänsä ja toisaalta yhteiskuntaa – niitä kaikkia yhdistää yllätyksellisyys. Alkuteos Kőóra, 1994.

Konrád, György: Pidot puutarhassa.
Suom. Taisto Nieminen. Tammi, 1993.
Romaani kertoo unkarinjuutalaisesta yhteisöstä ja sen vaiheista 1900-luvulla. Teoksessa pohditaan Unkarin ja unkarilaisten maailmanpoliittista asemaa lukuisista näkökulmista. Alkuteos Kerti mulatság, 1987.

Konrád, György: Vierailija.
Suom. Anna-Maija Raittila. Tammi, 1976.
Runsaasti keskustelua herättänyt ja Unkarissa aiemmin kielletty Konrádin esikoisromaani, jonka mukaan kärsimystä ja yhteiskunnan normeja ei voi paeta. Alkuteos A látogató, 1969.

Kosztolányi, Dezső: Nero, verinen runoilija.
Suom. Väinö Olkkonen. Gummerus, 1944.
Muinaisessa Roomassa tapahtuvan romaanin päähenkilöinä ovat keisari Nero ja filosofi Seneca. Alkuteos Nero, a véres költő, 1922.

Krasznahorkai, László: Vastarinnan melankolia.
Suom. Minnamari Pitkänen. Teos, 2022.
Vastarinnan melankolia sijoittuu eräänlaiseen päätepisteeseen. Sekasorto on ottanut vallan unkarilaisessa pikkukaupungissa ja kaiken yllä leijailee vääjäämättömän lopun tuntu. Alkuteos Az ellenállás melankóliája, 1989.

Krasznahorkai, László: Saatanatango.
Suom. Minnamari Pitkänen. Teos, 2019.
Saatanatangossa eletään jatkuvan sateen ja tuulen riepottelemalla syrjäseudulla, jossa lakkautetun osuustilan asukkaista koostuva pieni joukko odottelee pelastustaan. Alkuteos Sátántangó, 1985.

Lakatos, Menyhért: Katkerat savut.
Suom. Otto Aho. Librum, 1981.
Kirjailijan esikoisteos sekä ensimmäinen unkarilainen romanikirjailijan teos, todenmukainen kuvaus romanien ja kyläyhteisön vastakohtaisuuksista toisen maailmansodan aikoihin. Alkuteos Füstös képek, 1975.

Márai, Sándor: Kynttilät palavat loppuun.
Suom. Tuomo Lahdelma. Atena, 2001.
Tarkka kuvaus päähenkilön katkeruudesta, joka kiteytyy yhden yön kestävään keskusteluun, jota päähenkilö on odattanut vuosikymmeniä. Alkuteos A gyertyák csonkig égnek, 1942.

Márton, László: Pääkadun varjot.
Suom. Juhani Huotari. Aporia, 2016.
Kuvaus pohjoisunkarilaisen pikkukaupungin juutalaisyhteisöstä ajalta juuri ennen holokaustia. Alkuteos Árnyas főutca, 1999.

Mészöly, Miklós: Saulus.
Suom. Anna-Maija Raittila. Kirjayhtymä, 1974.
Ilmaisutavaltaan pelkistetty historiallinen romaani Jeesuksen ristiinnaulitsemisen jälkeisestä ajasta ja Sauluksesta, joka ei hyväksy uutta uskontoa. Alkuteos Saulus, 1968.

Mészöly, Miklós: Urheilijan kuolema.
Suom. Anna Tarvainen. Taifuuni, 1999.
Modernin kirjallisuuden klassikoksi noussut teos sijoittuu toisen maailmansodan ja kylmän sodan aikoihin. Naisen on määrä kirjoittaa urheilijarakastettunsa elämäkerta tämän kuoleman jälkeen. Tehtävä herättää kysymyksiä toisen elämän, urheilijan täydellisyyden tavoittelun kuvailemisen vaikeudesta. Alkuteos Az atléta halála, 1966.

Moldova, György: Musta enkeli.
Suom. Olavi Metsistö. Otava, 1967.
Katutaisteluissa mukana olleen Csaban kautta peilautuvat vuoden 1956 kansannousun ravistamat ihmiskohtalot. Alkuteos Sötét angyal, 1964.

Moldova, György: Neljäkymmentä uskollista.
Suom. Taisto Nieminen. Kirjapaja, 1978.
Historiallisiin tositapahtumiin perustuva romaani 1600-luvulla vainotuista protestanttipapeista. Alkuteos Negyven prédikátor, 1973.

Nádas, Péter: Erään sukuromaanin loppu.
Suom. Hannu Launonen. Tammi, 2000.
Raamatun myytteihin yhdistyvä monitasoinen kertomus juutalaissuvun historiasta. Pikkupojan näkökulmasta kerrotun tarinan taustalla vaanii raaka 1950-luvun Unkari. Romaani sai odottaa julkaisuaan lähes 10 vuotta kylmän sodan Unkarissa. Alkuteos Egy családregény vége, 1977.

Nádas, Péter: Muistelmien kirja 1 ja 2.
Suom. Juhani Huotari ja Hannu Launonen. Tammi, 2006.
Kahden niteen muodostama Nádasin proosataiteen huipentuma syventyy niin ihmisen seksuaalisiin suuntautumisiin ja murroksiin kuin Euroopan poliittiseen sekasortoonkin. Romaanissa liikutaan 1970-luvun Berliinissä, vuoden 1956 Budapestissa sekä vuosisadanvaihteen saksalaisessa kylpylämiljöössä. Alkuteokset Emlékiratok könyve I–II, 1986, 1998.

Németh, László: Kivi putoaa.
Suom. Aarno Peromies. WSOY, 1961.
Aikaansa edellä ollut ja ravisuttava kuvaus naisen oikeudesta itseensä. Tapahtumien näyttämönä on yksinäinen talo pustalla, jonka piiristä Nelli riistäytyy irti. Alkuteos Iszony, 1947.

Papp, Sándor Zsigmond: Mitättömät elämät.
Suom. Juhani Huotari. Siltala, 2012.
Romaniassa syntyneen unkarilaisen Pappin romaani sijoittuu rajaseudun pikkukaupunkiin ja sisältää useita tarinoita, jotka liittyvät Romanian lähihistoriaan ja alueen monikulttuuriseen elämään. Teos kuvaa värikkäästi yhteiskuntajärjestelmää, joka pitää itseään pystyssä väkivallan avulla. Alkuteos Semmi kis életek, 2011.

Rejtő, Jenő: Etuvartioasema.
Suom. Anna Tarvainen. Taifuuni, 1995.
Kertomus aatelisnuorukaisesta, Kyyhkysestä, joka rahapulassaan liittyy muukalaislegioonaan ja joutuu ankaraan tapahtumien pyörteeseen. Alkuteos Az előretolt helyőrség, 1939.

Rejtő, Jenő: Grand Hotel karanteenissa.
Suom. Anna Tarvainen. Taifuuni, 1993.
Ensiluokkaiseen hotelliin tulee paiserutto, ja juuri kun rakennus on menossa karanteeniin, siellä tapahtuu murha. Iloisen 20-luvun salapoliisikertomus takaa komediaa, eksotiikkaa ja romantiikkaa. Kornél Hamvai on tehnyt romaanin pohjalta myös näytelmän (2006). Alkuteos Vesztegzár a Grand Hotelben, 1939.

Spiró, György: Vankeus, osa 1. Roomasta Jerusalemiin.
Suom. Juhani Huotari. Aporia, 2019.
Historiallinen romaani on kertomus keisarinajan Rooman ylimystön vehkeilyistä ja etuoikeuksista sekä Roomasta kansojen ja uskontojen sulatuskattilana. Alkuteos Fogság, 2005.

Spiró, György: Kevätnäyttely.
Suom. Juhani Huotari. Avain, 2012.
Romaani sijoittuu vuoden 1956 kansannousuun ja vuoden 1957 kevääseen ja käsittelee terävästi ajan yhteiskuntajärjestelmää. Kafkamaisia piirteitä saavassa tarinassa päähenkilöä aletaan sattumalta syyttää maanpetoksesta. Alkuteos Tavaszi tárlat, 2010.

Szabó, Magda: Metsäkauris.
Suom. Aarno Peromies. WSOY, 1962.
Näyttelijättären elämää ovat aina varjostaneet valheet ja katkeruus, joista hän ei ole päässyt eroon. Hän pystyy vihdoin avautumaan ahdistuksestaan rakkaalleen, tosin vasta miehen kuoleman jälkeen. Alkuteos Az őz, 1959.

Szabó, Magda: Paulan tähden.
Suom. Otto Aho. WSOY, 1967.
Siantappojuhlasta tulee painajainen, kun Paulan, aviomiehen ja Paulan rakastajan välinen kolmiodraama valheineen tulee julki. Alkuteos Disznótor, 1960.

Szász, Imre: Pallo pilviin.
Suom. Anna-Maija Raittila. Kirjayhtymä, 1969.
Romaani pohtii ihmiselämän sekä ihmissuhteiden ongelmia erillään elävän isän ja tyttären kohtaamisen kautta. Alkuteos Felhőfejes, 1967.

Szerb, Antal: Pendragonin legenda.
Suom. Juhani Huotari. Atena, 2008.
Szerbin esikoisromaanissa yhdistyvät jännitys, fantasia, historia ja kauhu. Loistava kerronta, mielenkiintoinen päähenkilö tohtori János Bátky sekä todellisuuden rajamailla liikuskeleva Pendragonin jaarli muodostavat todellisen klassikon. Alkuteos A Pendragon legenda, 1934.

Tar, Sándor: Harmaa kyyhky.
Suom. Juha Valkeapää. Taifuuni, 1997.
Tar kuvailee romaanissaan järjestelmänmuutoksen jälkeisen vapauden ja riemun toisen puolen. Alkuteos A szürke galamb, 1996.

Örkény, István: Ruusunäyttely. Kolme pienoisromaania (Kissaleikki, Tótin perhe, Ruusunäyttely).
Suom. Outi Karanko. Tammi, 1981.
Örkényn pienoisromaaneissa on samaa absurdiutta, ironiaa ja groteskiutta kuin Minuuttinovelleissakin. Kissaleikki käsittelee vanhan rouvan tragikoomisia seikkailuja. Tótin perhe kuvailee ihmisen absurdin naurettavaa alistumista vallan alle. Ruusunäyttely puolestaan antaa uudet kasvot kuolemalle. Alkuteokset Macskajáték, 1963; Tóték, 1967; Rózsakiállítás, 1977.

Novelleja

Antologioita

Maailma uutena. Valikoima unkarilaisia novelleja 1929–1970.
Toim. ja suom. Hannu Launonen. WSOY, 1973.
Hieno ja edustava valikoima unkarilaista lyhytproosaa. Alussa kerrotaan Unkarin kirjallisuudesta ja sen kehitysvaiheista romaanin ja novellin kannalta sekä luonnehditaan lyhyesti valikoituja novelleja. Loppuun on sijoitettu lyhyet esittelyt valikoiman kirjailijoista. Valikoiman novelleista on syytä nostaa esiin erityisesti Zsigmond Móriczin Barbaarit ja Tibor Déryn Rakkaus.

Miljoona kilometriä Budapestiin. Valikoima unkarilaisia novelleja 1909–1986.
Valikoinut ja suom. Hannu Launonen. WSOY, 1987.
Valikoima pyrkii luomaan kuvan Unkarin novellistiikan pääsuuntauksista. Kokoelmaan on koottu monipuolisesti peräti 19 novellistin luomuksia. Jälkisanoissa on lyhyet esittelyt valikoiman kirjailijoista.

Mitä olet nähnyt ja kuullut. Valikoima uutta unkarilaista proosaa ja runoutta.
Päätoim. Anna Tarvainen. Unkarin kulttuuri- ja tiedekeskuksen 30-vuotisjuhlajulkaisu. UKTK, 2010.
Kokoelmassa on 17 nykykirjailijan novelleja ja runoja onnistuneina suomennoksina. Mukana lisäksi tietoa jokaisesta kirjailijasta.

Tuoleja Tonavan yllä. Unkarilaisia novelleja suomeksi ja unkariksi.
Helsingin yliopiston unkarilaisen laitoksen opiskelijoiden suomennoksia. Finn Lectura, 1990.

Unkarin malliin. Seitsemäntoista novellia.
Valikoinut ja suom. Viljo Tervonen. WSOY, 1998.
Valikoima 1900-luvun alkupuolen proosaa kahdeksalta taiteilijalta: Jenő Heltai, Gyula Krúdy, Zsigmond Móricz, Dezső Kosztolányi, Frigyes Karinthy, Áron Tamási, János Kordolányi ja Sándor Márai. Teoksen lopussa on lyhyet esittelyt teoksen kirjailijoista sekä Viljo Tervosen laatima luettelo suomenkielisistä lisälähteistä.

Novellikokoelmia

Gárdonyi, Géza: Kaunis sepänemäntä ynnä muita kertomuksia.
Suom. Matti Kivekäs. Otava, 1917.
Suomessakin ennen kaikkea historiallisista romaaneista tunnetun Gárdonyin vähemmän tunnettu puoli novellistina. Kokoelma sisältää viisi novellia: Isä ei iloitse, Kaksi leppäkerttua, Kaunis sepänemäntä, Pikku kreivi ja Rautakana.

Gombár, Endre: Sota on loppu.
Valikoinut ja suom. Aino Nyári. Pohjoinen, 1999.
Novellikokoelmassa nähdään välähdyksiä kansandemokratiasta ja elämästä sen aikana. Gombár käyttää Suomea useassa novellissaan vertauskohtana sosialismin Unkariin.

Göncz, Árpád: Kotiinpaluu ja muita kertomuksia.
Suom. Raija Ylinen-Czer, György Krausz, Reima T. A. Luoto. Fenix-kustannus, 1996.
Presidentti Göncz paljastaa kirjalliset taitonsa myös suomalaisille novellikokoelmassaan. Teoksesta paljastuvat lisäksi hänen vaikeat aikansa kylmässä sodassa, mutta myös hänen ainainen toiveikkuutensa ja kepeytensä. Alkuteos Hazaérkezés, 1991.

Krúdy, Gyula: Punaisen härän majatalo ja muita novelleja.
Valikoinut ja suom. Hannu Launonen. Atena, 2009.
Ensimmäinen kokonaan Krúdyyn keskittyvä suomennoskokoelma sisältää 17 novellia. Toistuva päähenkilö on naistenmies Sindbad, joka esiintyy monessa hahmossa utuisissa tarinoissa teemoina pääasiassa matka, rakkaus ja kuolema.

Mészöly, Miklós: Repeämiä kartassa
Toim. Tuomo Lahdelma. Jyväskylän yliopiston hungarologian opiskelijoiden suomennoksia. Kampus Kustannus, 2007.
Kokoelman yhdeksän novellia on valikoitu teoksista Alakulások (1975) ja Volt egyszer egy Közép-Európa (1989).

Tóth, Krisztina: Viivakoodi. 15 novellia.
Suom. Juhani Huotari. Avain, 2009.
Runoilijana arvostetun Tóthin ensimmäinen proosateos koostuu erilaisten naisten elämäntapahtumista viivoin yhdistettynä kokonaisuutena. Alkuteos Vonalkód: tizenöt történet, 2006.

Örkény, István: Minuuttinovelleja.
Suom. Juhani Huotari. Atena, 2002. Taskukirja Loisto, 2005.
Laajennettu laitos nimellä 100 minuuttinovellia. Atena, 2012.
Örkény loi minuutissa luettavan, kämmenenkokoisen minuuttinovellin käsitteen. Nykyään hänen absurdeilla, groteskeilla, mustaa huumoria sisältävillä novelleillaan on ansaittu kulttimaine. Alkuteos Egyperces novellák, 1986.

Esseitä, mietelmiä

Csoóri, Sándor: Maailman aistillinen vertauskuva. Valikoima esseitä.
Valikoinut ja suom. Béla Jávorszky ja Hannu Launonen. WSOY, 1992.
Csoórin esseitä 20 vuoden ajalta. Tärkeä elementti on menneisyys ja erityisesti toisen maailmansodan traumat. Csoóri toimiikin kansan omatuntona. Kirjailija nostaa esille myös runouden, tunteiden ja hengen ruokkimisen merkityksen, joka saattaa olla hyvinvointiyhteiskunnassa toisarvoinen.

Hamvas, Béla: Viinin filosofia.
Suom. Juha Valkeapää. Atena, 2000.
Nautiskeltava maljapuhe viinille, ilolle ja hetken huumalle. Sosialismin aikaan kielletty kirjailija pyrkii antamaan suorittaville ”ateisteille” mahdollisuuden tutustua jumalalliseen viiniin ja sen jokapäiväisiin iloihin. Alkuteos A bor filozófiája, 1945.

Kertész, Imre: Kieli maanpaossa. Kaksi juhlapuhetta.
Suom. Outi Hassi. Otava, 2003.
Ensimmäinen puhe käsittelee lähinnä Kertészin historiaa kirjailijana. Toinen puhe on hänen Nobel-puheensa, joka käsittelee palkinnon aiheuttamia ristiriitaisia tuntemuksia. Alkuteokset A Száműzött nyelv, 2002; Heureka!, 2003.

Lukács, Georg (György): Balzac ja ranskalainen realismi. Esseitä.
Suom. Hannu Launonen. Love Kirjat, 1978.
Marxilaisfilosofi Lukács kuvailee ranskalaista realistia, Honoré de Balzacia ja kuvaustapaa, jolla tämä esittelee erilaisia kansantyyppejä suhteessa näiden yhteiskunnalliseen asemaan. Alkuteos Balzac und der französische Realismus, 1952.

Lukács, Georg (György): Lenin. Tutkimus hänen ajatustensa yhtenäisyydestä.
Suom. Sirpa Rossi. Tammi, 1972.
Teoksessa Lukács keskittyy Leninin, bolševikkien johtohahmon poliittiseen mielenmaailmaan. Alkuteos Lenin, 1925.

Márai, Sándor: Mietteiden kirja. Neuvoja, mietelmiä ja meditaatioita vuosilta 1938–1944.
Suom. Tuomo Lahdelma. Atena, 2003.
Omalaatuista, hyvin suomennettua lyhytproosaa, josta välittyy hyvin Márain filosofia. Márai pohtii mm. kirjailijan tehtävää ja ihmisyyttä jättäen lukijan mieleen suuren kysymysmerkin. Tekstit on valikoitu kolmesta Márain teoksesta: A négy évszak, 1938; Ég és föld, 1942 ja Füves könyv, 1943.

Szörényi, László: Pitkä viini.
Suom. Pasi Koste. Nastamuumio, 2000.
Unkarin tiedeakatemian kirjallisuushistorioitsija muistelee elämäänsä elävin anekdootein. Alkuteos Hosszúlépés, 1997.

Unkarilainen omakuva.
Toim.  Tuomo Lahdelma, István Dobos ja Veera Rautavuoma. Atena, 2001.
Unkarilaisten kulttuurivaikuttajien kirjoittamia esseitä vuosilta 1826–1997. Aiheina mm. unkarilaisuus ja unkarilaisten tulevaisuus.

Näytelmiä

Kvartetti. Unkarilaisia nykynäytelmiä. Kornél Hamvai: Pyövelien markkinat; Péter Kárpáti: Jokanainen; György Spíró: Kvartetti.
Suom. Pasi Koste. Unkarin kulttuuri- ja tiedekeskus ja Nastamuumio, 2002.
Kvartetti on loistava esimerkki kolmesta hienosta komediallisesta nykynäytelmästä ja niiden suomalaiseen suuhun sopivista käännöksistä. Kukin näytelmä sopii myös lukudraamaksi. Pyövelien markkinat (Hóhérok hava, 1999) on historiallinen tragikomedia, jossa ihminen kuvataan pienenä, voimattomana kappaleena muun maailman jyllätessä ympärillä. Jokanainen (Akárki, 1993) kuvaa ihmiselämän tarkoituksettomuutta ja kärsimystä todentuntuisesti mutta humoristisesti. Kvartetissa (Kvartett, 1996) pohditaan erilaisten ihmisten välistä ymmärtämättömyyttä. Esipuheessa Jukka-Pekka Pajunen kertoo Unkarin nykyteatterista laajemmin.

Madách, Imre: Ihmisen murhenäytelmä.
Suom. Toivo Lyy. WSOY, 1943.
Merkittävin unkarilainen näytelmä, runomuotoinen kuvaelma Aatamin, Eevan ja Luciferin vaelluksesta halki ihmiskunnan historian. Alkuteos Az ember tragédiája, 1859–60.

Örkény, István: Kissaleikki. Kaksinäytöksinen tragikomedia.
Suom. Hannu Launonen. Näytelmäkulma, 1993.
Suomeksi ensimmäisen kerran kokoelmassa Ruusunäyttely ilmestyneen pienoisromaanin absurdi näytelmäversio. Alkuteos Macskajáték, 1969.

Gárdonyi, Géza: Viini. Kuvaus Unkarin kansan elämästä.
Suom. N[iilo] E. W[ainio]. Kirja, 1912.
Kansannäytelmä erilleen muuttaneesta avioparista, joka kamppailee anteeksiantamisen, rakkauden ja oman itsepäisyyden viidakossa. Alkuteos A bor, 1901.

Kansanlauluja

Kuoliaaksi tanssitettu tyttö. Unkarilaisia kansanballadeja.
Valikoinut ja suom. Viljo Tervonen. SKS, 1979.
Kokoelma sisältää unkarilaisia balladeja nuotteineen sekä unkarin- ja suomenkielisine sanoituksineen. Kuvituksena on Béla Gy. Szabón puupiirroksia.

Murhe itkun kirvoittaa. Unkarilaisia itkuvirsiä sävelmineen.
Toim. ja suom. Viljo Tervonen. SKS, 1994.
Kokoelma sisältää 17 itkuvirttä alkuteksteineen ja sävelmineen. Mukana on mm. jäähyväisitky morsiamelle ja itku Amerikkaan lähtijöille.

Tonavalta puhaltaa. Unkarilaisia kansanlauluja.
Valikoinut ja suom. Viljo Tervonen. SKS, 1977.
64 kansanlaulua nuotteineen ja alkuperäisteksteineen. Mukana Tervosen, Bartókin, Kodályin ja Ortutayn kirjoitukset unkarilaisesta kansanmusiikista.

Tavaszi Szél – Kevättuuli. Unkarilaisia ja suomalaisia kansanlauluja laulettavine käännöksineen.
Toim. Outi Karanko ja Kinga Marjatta Pap. Kalevala Baráti Kör, 2002.
Sukukansat hienolla tavalla yhdistävä kokoelma rakastettuja ja tunnettuja kansanlauluja Unkarista ja Suomesta nuotteineen. Kokoelma sisältää 25 suomalaista ja unkarilaista laulua.

Lasten- ja nuortenkirjallisuutta

Satuja

Hernád, Tibor: Unkarilaisia uskonnollisia kansansatuja ja legendoja.
Suom. Annikki ja Juha Nelin. Rovaniemen seurakunta, 1999.
Alkuteos Istenes magyar népmesék és Krisztus legendák.

Matias-kuningas ja hänen hovinsa. Unkarilaisia kansansatuja.
Toim. Reima T. A. Luoto. Suom. Vuokko Eskola, Ilkka Firon, Outi Karanko ja Olavi Metsistö. Kuv. Elisa Oesch. Librum, 1982.

Puolitoistavuotias kuninkaanpoika. Unkarilaisia kansansatuja Transilvaniasta.
Valikoinut ja suom. Viljo Tervonen. Kuv. Béla Gy. Szabó. SKS, 1981.

Satujen Unkari. Unkarilaisia kansansatuja.
Toim. Reima T. A. Luoto. Suom. Vuokko Eskola. Fennia, 1990.
44 satua, joiden kuvituksesta vastaavat Elisa Oesch ja Lajos Kondor.

Soittava hopeavuohi. Gyula Illyésin kokoamia unkarilaisia kansansatuja.
Suom. Gábor Szigeti ja suomeksi kertonut Reima T.A. Luoto. Kuv. Lajos Kondor. Librum, 1980.
14 valikoitua satua Illyésin 70 kansansadun kokoelman joukosta. Alkuteos Hét meg hét magyar népmese, 1953.

Unkarilaisia kansansatuja.
Valikoinut Gyula Ortutay. Suom. Outi Karanko ja Olavi Metsistö. SKS, 1965.
Alkuteos Magyar népmesék, 1960.

Unkarilaisia kansansatuja.
Lapsille suomeksi kertonut Anni Swan. Kuv. Maija-Kaarina Nenonen. WSOY, 1945.

Viluinen kuningas. Käännöksiä ja mukaelmia unkarilaisesta lastenrunoudesta.
Valikoinut ja mukaillen suomentanut Tuomo Lahdelma. Kuv. Ádám Würtz. Atena, 1992.
Hauska teos sisältää niin kansanperinnettä kuin uuttakin lastenlyriikkaa.

Zsombok, Zoltán: Laulava kukko.
Suom. Vuokko Eskola. Kuv. Elisa Oesch. Librum, 1981.
15 unkarilaista satua kauniiden kuvitusten kera. Alkuteos Az éneklő kakas, 1978.

Muita lastenkirjoja

Halasi, Mária: Takapulpetin Kati.
Suom. Anna-Maija Raittila Tammi, 1973.
Kertomus romanitytön elämästä hänen muuttaessaan maaseudulta Budapestiin. Alkuteos Az utolsó padban, 1963.

Janikovszky, Éva: Aina minä.
Suom. Marita Kansikas. Kuv. László Réber. Tammi, 1980.
Kuvitettu humoristinen kertomus pienestä pojasta ja siitä, miltä aikuiset vaikuttavat lapsen näkökulmasta. Alkuteos Velem mindig történik valami, 1972.

Janikovszky, Éva: Jos minä olisin aikuinen.
Suom. Risto István Kecskeméti. Kuv. László Réber. Tammi ja Corvina, 1975.
Kuvitettuja ihanan hauskoja arjen tarinoita lasten näkökulmasta – mitä tekisin, jos olisin aikuinen? Alkuteos Ha én felnőtt volnék, 1965.

Janikovszky, Éva: Napoleon ja Noponen.
Suom. Outi Kecskeméti. Tammi, 1972.
Koirakaksosten ja niiden omistajien välisestä suhteesta kertova tarina opettaa näkemään asioiden monet puolet. Alkuteos Bertalan és Barnabás, 1969.

Király, Reka – Maijala, Marika: Lunta sataa, Lupo!
WSOY, 2012.
Kahden taitavan kuvittajan kollaasitekniikalla tekemä läppäkirja, joka kertoo kadonneita pilkkujaan etsivästä Lupo-koirasta.

Kunnas, Kirsi: Hassut aakkoset.
Kuv. Károly Reich. WSOY, 1975. Uusi painos 2012.
Kunnaksen laatimia aakkosrunoja, jotka on kuvittanut tunnettu unkarilainen lastenkirjakuvittaja Károly Reich. Teos perustuu Magda Donászyn runoilemaan unkarinkieliseen teokseen Arany ABC, 1961.

Molnár, Ferenc: Koulupoikia.
Suom. Matti Kivekäs. Otava, 1913. Uusi suomennos Outi Hassi. Otava, 2012.
Teos on Unkarin tunnetuimpia nuortenkirjoja. Se sijoittuu 1800-luvun lopun Budapestiin, jossa kaksi poikajoukkoa kamppailee keskenään tontin hallinnasta. Teos herättää pohtimaan moraalia, mutta sisältää myös huumoria. Alkuteos A Pál utcai fiúk, 1907.

Móra, Ferenc: Lumottu turkisnuttu.
Suom. Anna-Maija Raittila. Tammi, 1979.
Lastenkirjallisuuden klassikko, jossa yhdistyvät satu ja todellisuus. Alkuteos Kincskereső kisködmön, 1918.

Nagy, Katalin: Muistutusvihkoni tarina.
Suom. Anna-Maija Raittila. Otava, 1979.
1970-luvun unkarilaisen nuorison kuvaus. Alkuteos Intőkönyvem története, 1968.

Seuraavat lastenkirjat käsittelevät Unkaria ja unkarilaisia hauskasti suomalaisesta näkökulmasta:

Sinikka Nopola – Tiina Nopola: Heinähattu, Vilttitossu ja iso Elsa.
Kuv. Markus Majaluoma. Tammi, 1997.
Vilttitossulla on hankaluuksia sopeutua kouluun. Apuun rientää unkarilainen luokkakaveri Attila.

Sinikka Nopola – Tiina Nopola: Risto Räppääjä ja kauhea makkara.
Kuv. Sami Toivonen ja Aino Havukainen. Tammi, 1998.
Räppääjän perhe matkustaa Unkariin, joutuu jännittäviin seikkailuihin ja tapaa mm. Buda Pörköltin.

Helsinki Media on myös julkaissut Alain Jostin kirjoittaman Sissi-sarjan, joka on romanttinen tyttökirjasarja Itävalta-Unkarin keisarinna Erzsébetin eli Sissin elämästä.

Muistelmia ja elämäkertoja

Budapest. Kirjailijan kaupunki.
Toim. Jani Heikkinen. SKS, 2006.
Suomalaisten kirjailijoiden kokemuksia ja ajatuksia Budapestista vuosilta 1847–2005. Subjektiivista, mielenkiintoista Budapest-tietoutta ja huomioita Budapestin, Unkarin ja unrilaisten luonteesta.

Capa, Robert: Sotakuvaaja.
Suom. Leena Tamminen. WSOY, 2007.
Unkarilaissyntyinen sotakuvaaja kertoo työstään toisen maailmansodan tapahtumissa runsaan kuvituksen kera. Alkuteos Slightly out of focus, 1947.

Cziffra, György: Tykkejä ja kukkia.
Suom. Sinikka Pohjola. Minerva, 2005.
Sotavankeuden ja vankilan kokeneen, myöhemmin maasta paenneen ja ympäri maailmaa konsertoineen unkarilaispianistin omaelämäkerta. Alkuteos Ágyúk és virágok, 1983.

Faludy, György: Iloiset päiväni helvetissä.
Suom. Juha Valkeapää. Palladium Kirjat, 2014.
Euroopan 1900-luvun vaikeudet ja pelot kokeneen unkarinjuutalaisen Faludyn legendaarinen kertomus pakolaisena olemisesta, vankileiristä, epäoikeudenmukaisuudesta ja siitä, kuinka hän selvisi. Suomennos tavoittaa Faludyn äärettömän sivistyksen ja lämpimän humoristisen tavan tarkastella maailmaa. Alkuteos Pokolbéli víg napjaim, 1962.

Garam, Lajos: Cantabile. Viulistin elämää.
Fenix-kustannus, 2008.
Suomen musiikkielämässä merkittävän Garam-suvun jäsenen, musiikin tohtori Lajos Garamin omaelämäkerta. Liitteinä on sukuhistoriaa, viulupäiväkirjoja, lyhennelmät eräästä esitelmästä ja luennosta, luettelo Sibelius-Akatemiassa pidettyjen viulupedagogiikan luentojen aiheista sekä osittainen luettelo Egerin urut -hankkeessa mukana olleista taiteilijoista.

Kertész, Imre: Kaleeripäiväkirja.
Suom. Outi Hassi. Otava 2008.
Nobel-palkitun kirjailijan vuosina 1961–1991 kirjoittamia pohdintoja mm. teoksistaan ja kirjallisuudesta. Alkuteos Gályanapló, 1992.

Koren, Emil – Voipio, Martti: Sukukansojen uskonyhteys. Unkarin ja Suomen kirkkojen suhteet.
Herättäjä-yhdistys, 1988.
Kaksi luterilaista pappia muistelee kirkkojen välisiä yhteyksiä 1900-luvulla.

Löb, Ladislaus: Sopimus saatanan kanssa.
Suom. Tytti Heikkilä. Like, 2009.
Saksan kielen emeritusprofessori Ladislaus Löb kertoo sekä elämästä Bergen-Belsenin keskitysleirillä toisen maailmansodan aikana että Unkarin Schindleriksi sanotusta Rezső Kasztnerista, joka pelasti toistatuhatta juutalaista keskitysleiriltä käymällä neuvotteluita saksalaisten kanssa. Teoksestaan Löb sai Itävaltalaisen Holokaustin Muistopalkinnon. Alkuteos Dealing with Satan. Rezso Kasztner’s Daring Rescue Mission, 2008.

Puskás, Ferenc: Puskas on Puskas. The life and times of a footballing legend.
Robson Books, 1997.
Tarunhohtoisen ”kultajoukkueen” tähden englanninkieliset muistelmat.

Szigethy, Loránd: Unkarilainen ruletti.
Katkirkko, 2006.
Szigethy kertoo hankalista ajoistaan nuorukaisena sosialistisessa Unkarissa. Hän oli myös protestantti, mikä tiesi vielä vaikeampia oloja. Nuorena miehenä hän muutti Suomeen ja liittyi katoliseen kirkkoon.

Tervonen, Viljo: Unkaria tullen mennen.
Toim. Marketta Huitu. Fenix-Kustannus, 2012.
Merkittävän Unkari-asiantuntija Viljo Tervosen (1917–2011) omaelämäkerta. Lisäksi teos sisältää Tervosen artikkeleita mm. unkarilaisen kansanrunouden alkuvaiheista Suomessa, Suomen ja Unkarin musiikkisuhteiden synnystä, Suomessa opiskelleesta unkarilaisesta kielentutkija Antal Regulysta sekä suomalaista kirjallisuutta unkariksi kääntäneestä Géza Képesistä. Teoksen lopussa on Raahen Seudussa julkaistu muistokirjoitus Tervosesta.

Turtola, Martti: Mannerheimin ristiriitainen upseeri. Eversti Aladár Paasosen elämä ja toiminta.
WSOY, 2012.
Sotahistorian emeritusprofessori Turtolan kirjoittama elämäkerta suomalais-unkarilaisesta eversti Aladár Paasosesta (1898–1974). Paasonen toimi päämajan tiedustelupäällikkönä ja oli Mannerheimin luotetuimpia avustajia. Jatkosodan jälkeen hän palveli lisäksi Ranskan tiedustelupalvelussa ja CIA:ssa.

Tőkés, László: Toivoa emme menettäneet. Omaelämäkerta.
Toim. David Porter. Suom. Ritva Miettinen. Kirjaneliö, 1991.
Transilvanialaisen papin, sittemmin piispan muistelmat Romanian vallankumouksesta. Alkuteos With God, for the People, 1990.

Vakkuri, Juha: Yhden miehen Unkari. Henkilökohtainen katsaus János Kádárin aikaan.
Weilin+Göös, 1986.
Kirjailija Juha Vakkuri kertoo omista vaikutelmistaan ja tekemiensä haastattelujen pohjalta niin kulttuurin, talouden kuin politiikankin asioista Kádárin aikaan.

Historia, yhteiskunta ja muita aloja

Aczél, György & Cohen, Francis: Keskusteluja Unkarista.
Toim. ja suom. Ilkka Firon ja Helvi Ollikainen. KSL & TSL, 1984.
Keskusteleva ja ajatuksia herättävä kirja perustuu ranskalaisen toimittajan Francis Cohenin ja unkarilaisen vaikuttajan György Aczélin käymiin keskusteluihin. Alkuteos Beszélgetések Magyarországról, szocializmusról, 1982.

And never shall they meet? European space and thought between East and West. Raja railona aukeaa? Eurooppalaisia kohtaamisia idän ja lännen välissä.
Toim. Vesa Saarikoski. Turku: University of Turku, 1997.
Useiden kirjoittajien tekstejä Euroopan idän ja lännen suhteesta. Erityisesti Unkariin liittyvä artikkeli on Heino Nyyssösen Vuoden 1956 kansannousun merkitys unkarilaisessa muistopolitiikassa.

Bjurwald, Lisa: Euroopan häpeä. Rasistien voittokulku.
Suom. Taru Laiho. Art House, 2012.
Teos käsittelee nyky-Euroopan päätään nostavaa rasismia ja sen avulla harjoitettavaa politiikkaa, jotka ovat ajankohtaisia aiheita myös Unkarissa. Kirjoittaja on palkittu toimittaja ja muukalaispelon asiantuntija. Alkuteos Europas skam. Rasister på frammarsch, 2011.

Csernok, Attila: Katkennut silta. Unkarin unohdettu historia.
Suom. Juha Suoristi. Into, 2014.
Suomentaja kanssa yhteistyönä tehty lyhennelmä Csernokin vuosina 2008–2012 julkaistusta teossarjasta, joka sai kotimaassaan loistavan vastaanoton. Kirjailija pyrkii kertomaan suoraan sen, mikä Unkarin historiankirjoituksesta on aiemmin salattu. Hän osoittaa menneisyyden traumojen yhteydet nykyajan ongelmiin. Hän tahtoisi parantaa satoja vuosia oireilleen Unkarin viipymättä.

Donner, Jörn: Raportti Tonavalta.
Suom. Seppo Virtanen. WSOY, 1963.
Donnerin matkakertomus Tonavan varrelta. Alkuteos Rapport från Donau.

Geschichte Ungarns und Finnlands. Hungarian and Finnish history. CD.
Projektinjohtajina Holger Fischer (päätoim.), Gyula Pápay, Anssi Halmesvirta. Zentrum für Hungarologie im Institut für Finnougristik der Universität Hamburg, 2002.
EU-projektina tuotettu multimediatietopaketti Unkarin ja Suomen vaiheista. Mukana kuvia, videoita, karttoja ym.

Halmesvirta, Anssi – Nyyssönen, Heino: Unkarin kansannousu 1956.
WSOY, 2006.
Kattava teos kansannousun syistä, tapahtumista ja seurauksista. Kirjassa käsitellään vuoden 1956 tapahtumia myös Suomen näkökulmasta sekä niiden vaikutuksia nyky-Unkariin.

Hegedüs, Kálmán: Unkarin toinen historia (1956–1991).
Alea-kirja, 1991.
”Mitä historia ei kerro, sitä ei ole olemassakaan” on Hegedüsin teoksen motto. Teoksen pohjana ovat kirjoittajan kokemukset Unkarin kansannoususta ja hänen kokoamansa aineiston, joka sisältää satoja kirjoja ja lehtiä.

Historia ja herrasmies. Seppo Zetterbergille omistettu juhlakirja.
Toim. Kalevi Ahonen, Anssi Halmesvirta ja Ilkka Nummela. Jyväskylän yliopisto, 2005.
Seppo Zetterberg on tutkinut paljon Suomen, Viron ja Unkarin välisiä sopimuksia ja suhteita.

Hungarologische Beiträge 1–18.
Jyväskylän yliopisto, 1993–2006.
Eri alojen asiantuntijoiden tekstejä Unkarista suomeksi, unkariksi, saksaksi ja englanniksi. Aihepiireinä etenkin kieli, historia ja kirjallisuus.

Hungary 1956.
Toim. Paula Hihnala ja Olli Vehviläinen. Tampereen yliopisto, 1995.
Julkaisu pohjautuu vuonna 1993 Tampereella pidettyyn konferenssiin, joka käsitteli Unkarin kansannousua.

Hungary and Finland in the 20th century.
Toim. Olli Vehviläinen ja Attila Pók. SKS, 2002.
Perustuu vuonna 1998 Helsingissä pidettyyn Suomen ja Unkarin historioitsijoiden konferenssiin. Julkaisussa vertaillaan Unkarin ja Suomen samankaltaista historiaa idän ja lännen välissä.

Isohookana-Asunmaa, Tytti: Pieni tarina csángoista.
Mäntykustannus, 2011.
Csángójen puolesta taistelevan entisen kulttuuriministerin esitys Romanian paineessa elävästä, syrjitystä unkarilaisvähemmistöstä.

Kallio, Pauli – Takalo, Tiitu: Fogadott fiúk és munkáslányok. Kilenc képregény Tamperéből.
Unk. Magdolna Kovács, Tímea Bata, Irmeli Kniivilä. Tampereen Suomi-Unkari Seura, Tampereen museot ja museokeskus Vapriikki, 2013.
Tampereen 230-vuotisjuhlan kunniaksi julkaistiin hauska tietosarjakuva seudun perheiden elämästä rautakaudelta nykyhetkeen. Teos on jaettu kronologisesti yhdeksään osaan, joissa on kussakin ajan henkeä humoristisestikin kuvaava sarjakuva sekä sivun mittainen yleiskatsaus. Sarjakuva tuo menneisyyden lähelle nykyihmistä, ja unkarinnoksen ansiosta Suomen historiasta kiinnostuneet unkarilaisetkin saavat syventää tietämystään. Kirja on mielenkiintoinen myös unkaria opiskelevalle. Alkuteos Ottopoikia ja työläistyttöjä. Yhdeksän tarinaa Tampereelta, 2011.

Kopácsi, Sándor: Unkarin murhenäytelmä. Kuinka vuoden 1956 kapina likvidoitiin.
Suom. Niilo Lappalainen. Kustannuspiste, 1982.
Kopácsi toimi Budapestin poliisipäällikkönä vuoden 1956 kansannousun aikaan. Teos on hänen muistelmansa tuosta ajasta sekä tärkeä ensikäden lähde kapinan tutkimuksissa. Alkuteos Au Nom de la Classe Ouvrière, 1979.

Korpela, Jukka: Itä-Euroopan historia keskiajalta 1700-luvulle.
Gaudeamus, 1999.
Kattava tietopaketti itäisen Euroopan valtioiden, kulttuurin, uskonnon ja kansojen kehityksestä. Teoksen avulla voi vertailla Unkarin ja sen lähiympäristön historiaa keskenään ja havaita, kuinka suuri merkitys menneisyydellä on nykymaailmassakin.

Koukkari, Esa: Kodasta kualaan.
Sarmala, 2003.
Kuvauksia suomalais-ugrilaisten kansojen kansanperinteestä, erityisesti rakennusperinteestä.

Lampinen, Osmo: Romanian unkarilaiset.
WSOY, 1989.
Kirja sisältää tiivistetyn katsauksen unkarilaisten asuinalueen Transilvanian historiaan sekä Romanian vähemmistöpolitiikkaan.

Leikola, Markus: Ja vapaus koitti. Raportti Itä-Euroopan maiden muutoksesta.
WSOY, 1992.
Toimittaja Markus Leikolan päiväkirja sosialismin romahtamisesta seuranneiden tapahtumien pyörteistä itäisessä Keski-Euroopassa. Teos käsittelee yksittäisten ihmisten tuntemuksia, eikä pyri antamaan yksinkertaistettua ja absoluuttista selvitystä monimutkaisesta aiheesta.

Luoto, Reima T. A.: Unkari 1956. Kansannousun tausta, tapahtumat, seuraukset.
Fenix-kustannus, 2006.
Vuoden 1956 tapahtumien 50-vuotismuistovuoden kunniaksi julkaistussa perusteellisessa teoksessa Luoto kuvaa monipuolisesti kansannousun eri puolia. Teos on ensimmäinen kattava suomenkielinen esitys aiheesta.

Matkalla tutkijaksi. Unkarilaisen Antal Regulyn kirjeitä vuosilta 1839–1840.
Toim. ja suom. Viljo Tervonen ja Liisa Rumohr-Norio. SKS, 2006.
Suomalais-unkarilaisten kulttuurisuhteiden kehittäjän kirjeitä suomalaisten kielen- ja kulttuurintutkijoiden kanssa.

Muinaiset unkarilaiset.
Toim. István Fodor. Turun maakuntamuseo, 1999.
Teos esittelee runsain värikuvin unkarilaisia muinaisesineitä – etenkin koruja, astioita ja aseita. Teos on julkaistu Turun linnassa olleen Unkarin tuhatvuotista taivalta esittelevän näyttelyn yhteydessä.

Määttälä, Mikko: Vihollisina vangitut. Internointileirit neuvostosuhteiden välikappaleina 1944–1947.
Atena, 2011.
Kipeä kuvaus Suomen historian vaietusta vaiheesta, jolloin Suomessa asuneet unkarilaiset ja saksalaiset miehet sekä heidän perheensä joutuivat leireille kansalaisuutensa takia.

Nations and their others. Finland and Hungary in comparison.
Toim. Heino Nyyssönen ja Mari Vares. East-West Books Helsinki, 2012.
Artikkelikokoelma mm. kansakunnan alueen käsitteestä, Suomen ja Unkarin suhteista toisessa maailmansodassa sekä poliittisten puheiden vaikutuksesta käsityksiin kansakunnasta, ystävistä ja vihollisista.

Nyyssönen, Heino: The presence of the past in politics. ’1956’ after 1956 in Hungary.
Helsingin yliopisto, 1999.
Nyyssönen pohtii teoksessaan vuoden 1956 tapahtumia ja niiden vaikutusta 1990-luvun politiikkaan.

Nyyssönen, Heino: Kruunu. Unkarin tuhatvuotinen arvoitus.
Atena, 2001.
Pyhän Tapanin kruunuun liittyy valtavasti politiikka ja historiankirjoitusta. Nyyssösen teoksesta selviää esimerkiksi, miksi kruunun risti on vinossa. Samalla lukijalle avautuu myös laajempi näkymä Unkarin historiaan ja yleensäkin Eurooppaan.

Nyyssönen, Heino: Tasavallan loppu? Unkarin demokratian romahdus.
Atena, 2017.
Nyyssönen pohtii kirjassaan syitä siihen, miksi ja miten Unkarista ja pääministeri Viktor Orbánista on tullut viime vuosina uutisten kestoaihe: milloin puhuttaa demokratian alamäki, milloin äärioikeiston nousu, sananvapauskysymykset tai maahanmuuttokriisi. Kirjan artikkelit ryhmittyvät viiteen kappaleeseen: Unkarin nykytilanteesta, Historia ja muisti, Euroopassa ja maailmassa, Talous ja elintaso sekä Media ja menestys.

Pogány, István: Romanien ahdinko ja ihmisoikeudet.
Suom. Petri Stenman. Like: Suomen rauhanpuolustajat, 2005.
Teos esittelee itäisen Euroopan romanien menneisyyttä ja nykyhetkeä – ennen kaikkea ihmisoikeuksien puutetta ja yhteisöjen sisäisiä ongelmia, mutta myös arvokasta kulttuuria. Alkuteos The Roma Cafe. Human Rights and the Plight of the Roman people, 2004.

Puukko, Martti: Unelman pitkä varjo. Raportteja Puolasta, Tšekistä, Slovakiasta ja Unkarista.
Valtion painatuskeskus, 1995.
Yhteiskuntakuvauksia Visegrád-ryhmän maista.

Richly, Gábor: Veli veljen puolesta. Talvisota ja Unkari
Docendo, 2015.
Teos esittelee yksityiskohtaisesti mm. unkarilaisten aktiivisuutta ja Unkarin hallituksen intressejä. Teoksessa on runsaasti valokuvia.

Rostbøll, Erik: Budapest, marraskuu 1956.
Suom. Eija Palsbo. Karisto, 1957.
Alkuteos Ungarske vidnesbyrd.

Selin, Sakari: Kapina, joka kukistettiin. Sotapäiväkirja Budapestista 1956.
Ajatus Kirjat, 2006.
Unkarin radion -toimittajana toiminut Sakari Selin kirjoitti päiväkirjaa Budapestin levottomuuksien aikana – aivan niiden keskuksessa. Hän oli harvoja suomalaisia, jotka olivat todistamassa tuota hämmentävää ja raakaa aikaa. Selin antaa perinteiselle historiankirjoitukselle osittain uudet kasvot.

Suomalais-ugrilaiset. Artikkeleita suomalais-ugrilaisista kansoista.
Toim. Péter Hajdú. SKS, 1975.
Teoksen Unkaria koskevia artikkeleita: István Dénes: Unkarilaiset maahanmuuttajat ja heidän muinaiset uskomuksensa sekä István Balogh: Unkarilaisen talonpoikaisen elämänmuodon kehittyminen.

Tuomisto, Aira: Keihästyttö ja Metsänpoika. Kuvanveistäjä Yrjö Liipolan taide Unkarin kaudella 1904–1934.
Fenix, 2011.
Unkarissa uransa luoneen kuvanveistäjä Yrjö Liipolan taidetta esittelevä teos.

Unkari. Maa, kansa, historia.
Toim. Juhani Huotari ja Olli Vehviläinen. SKS, 2004.
Suomalaisten tutkijoiden kirjoittama kattava perusteos tarkastelee Unkarin vaiheita menneisyydestä nykypäiviin ja sisältää katsauksen unkarilaisista Itävalta-Unkarin seuraajavaltioissa. Kirja antaa myös kuvan unkarin kielen erityispiirteistä.

Unkari lyhyesti 2000.
Toim. Gábor Richly. Unkarin kulttuuri- ja tiedekeskus ja Suomi-Unkari Seura, 2000.
Kirja antaa monipuolisen kuvan Unkarista. Artikkeleissa käsitellään mm. unkarilaisten tärkeimpiä kansallisia symboleja ja juhlia sekä Unkarin historiaa ja kulttuurin eri aloja.

Unkari lyhyesti 2004. Näkökulmia nykykehitykseen.
Toim. Katalin Miklóssy. Unkarin kulttuuri- ja tiedekeskus ja Suomi-Unkari Seura, 2004.
Kirja täydentää aiemmin ilmestyneitä Unkari lyhyesti -kirjoja ja keskittyy järjestelmänmuutoksen jälkeiseen aikaan, vuosiin 1989–2004.

Unkarilaiset idän ja lännen välissä. Suomen Kansallismuseon näyttelyluettelo.
Teksti Tamás Hofer, Ildikó Lehtinen ja Ritva Wäre. Suom. Ildikó Lehtinen. Museovirasto, 1996.
Vuonna 1996 Kansallismuseossa järjestettiin samanniminen näyttely yhteistyössä Unkarin kansatieteellsien museon kanssa.

Unkarin tapahtumat.
Suomen kommunistisen puolueen valistusosasto, 1956.

Vakkuri, Juha: Tonavalla tuulee. Katsaus uuteen Unkariin.
WSOY, 1992.
Katsaus järjestelmänmuutoksen jälkeiseen Unkariin: sen arkeen, politiikkaan ja vaikeuksiin.

Varga, Domokos: Viestejä talvisodan Suomesta ja kansannousun Unkarista.
Toim. ja suom. Outi Hassi. Kalevala Ystävyyspiiri ja Unkarin kulttuuri- ja tiedekeskus, 2006.
Vargan esseistä, kirjeistä, päiväkirjateksteistä ja runoista koottu teos, jossa käsitellään hänen vierailuaan talvisodan Suomessa sekä osallistumistaan vuoden 1956 kansannousuun.

Vastavallankumoukselliset voimat lokakuun tapahtumissa Unkarissa.
Unkarin kansantasavallan lähetystön sanomalehtiosasto, 1957.
Unkarin kansantasavallan ministerineuvoston tiedotusviraston laatima julkaisu vuoden 1956 vastavallankumousyrityksestä. Koostuu Kádárin aikakauden sävyttämistä neljästä ns. valkoisesta kirjasta.

Virtanen, Vesa: Unkarin kansannousun kukistaminen vuonna 1956.
Maanpuolustuskorkeakoulu, 1998.

Suomalais-unkarilaiset suhteet

Halmesvirta, Anssi: Rakkaat heimoveljet. Unkari ja Suomi 1920–1945.
Historietti, 2010.
Tutkimus Unkarin ja Suomen suhteista maailmansotien välillä. Ominaista ajalle oli heimoideologia, jota Unkarissa turanilaisen liikkeen ja Suomessa “Valkoisen Suomen” toimijat tahtoivat elvyttää myös politiikan kentällä.

Luoto, Reima T. A.: Unkaria läheltä ja kaukaa.
Fenix-kustannus, 2000.
Espoon Unkari-seuran 25-vuotisjuhlajulkaisu.

Luoto, Reima T. A. – Visuri, Pekka: Suomi ja Unkari toisessa maailmansodassa.
Fenix-kustannus, 2014.
Lukuisia kuvia ja karttoja sisältävässä teoksessa esitellään toisen maailmansodan vaiheet kahden itsenäisyydestään taistelleen kansan näkökulmasta. Samalla valottuvat sota-aikanakin vahvat suomalais-unkarilaiset suhteet sekä monipuolinen yhteistyö.

Meidän Unkari: Suomi-Unkari Seura 1950–2000.
Toim. Helena Honka-Hallila. Suomi-Unkari seura, 2000.
50-vuotisen seuran värikäs historia.

Veljeskansan keskuudessa. Suomen Unkarin-edustustoiminnan historiikki.
Toim. Jaakko Sievers. Suomen suurlähetystö, Budapest, 2010.
Kokoelma asiantuntijoiden kirjoituksia Suomen ja Unkarin välisistä suhteista, niiden historiasta ja kehityksestä. Ystävyys-sukulaisuussuhdetta tarkastellaan niin EU:n, taiteen, kielen ja kirjallisuuden kuin kaupankin näkökulmasta.

Suomen Budapestin-suurlähetystö. 20 vuotta historiaa 1989–2009.
Toim. Jaakko Sievers. Suomen suurlähetystö, Budapest, 2009.

Ystävät, sukulaiset. Suomen ja Unkarin kulttuurisuhteet 1840–1984.
Toim. János Nagy, Jaakko Numminen et. al. SKS, 1984.
Teos ilmestyi Suomen ja Unkarin kulttuurisopimuksen 25-vuotispäiväksi vuonna 1984. Kirjan lopussa on suomalais-unkarilaisten kulttuurisuhteiden tiivistetty kronologia vuoteen 1983.

Valokuvateoksia

Apunen, Antti – Suhonen, Janne: Sukellus pimeyteen. Tutkimusmatka Budapestin alla.
Tammi, 2009.
Ammattisukeltajat Apunen ja Suhonen vievät lukijan János Molnárin lähteeseen, josta Budapestin kylpylätkin saavat vettä.

Hellström, Mauritz: Tonava kaunoisen Unkari.
Recallmed, 2003.
Hellström esittelee lukuisten kauniiden valokuvien ja tekstien avulla Unkaria: kulttuuria, ihmisiä ja yhteiskuntaa.

Kecskeméti, István: Kylähäät.
Teksti ja suom. Ildikó Lehtinen. Arkistovedos, 1991.
Valokuvateos Transilvanialaisen unkarilaiskylän häämenoista.

Normantas, Paulius: Vanishing Sources. A photographic survey of ten remote Finno-Ugrian peoples.
Teksti Péter Domokos. Corvina, 1990.
Valokuvateos pienten suomalais-ugrilaisten kansojen elämästä, mukana unkarin- ja suomenkieliset tekstit.

Rácz, István: Finn háborús fényképtár. Sota-ajan valokuvia. Finnish War Photographs.
Toim. Enikő Szíj. Suomalais-ugrilaisten kansojen Maailmankongressi, Unkarin järjestö, 2010.
Valokuvateos julkaistiin Suomen talvisodan päättymisen 70-vuotisjuhlan kunniaksi. Kuvatekstit unkariksi, suomeksi ja englanniksi.

Rácz, István: Suomalais-ugrilaista kansantaidetta.
Otava, 1977.
Valokuvateos suomalais-ugrilaisten taiteesta, arkkitehtuurista, muotoilusta, koruista ynnä muusta.

Savolainen, Mikko: Sivullinen. Matkoja Euroopan reunalla.
Atena, 2003.
Valokuvateos, jonka teemana on Euroopan itärajan problematiikka.

Transilvania: kaukametsä. Runo- ja valokuvateos.
Kuvat Mikko Savolainen. Runojen suom. Hannu Launonen ja Béla Jávorszky. Tammi, 1990.
Kaunis teos unkarilaista kansanperinnettä hyvin säilyttäneestä Transilvaniasta. Kuvat on otettu vuosina 1988–90.

Unkari, minun Unkarini.
Kuvat ja teksti Mikko Savolainen. Atena, 1999.
Mikko Savolaisen Unkari-kirja näyttää maan valokuvataiteilijan silmin. Budapestin sekä pikkukaupunkien historia esittäytyvät intensiivisinä tuokiokuvina. Tunnelmaa luovat Sándor Csoórin runot.

Unkarilaiset vapaaehtoiset talvisodan Suomessa. Hungarian Volunteers in Finland during the Winter War.
Toim. Niina Ala-Fossi, Gábor Richly ja Ferenc Vilisics. Unkarin Helsingin-suurlähetystö, Kristóf Forrai, 2014.
Lapualaisten muistoja unkarilaisista vapaaehtoisista. Kuvat Niina Ala-Fossi, Ferenc Vilisics, SA-kuva-arkisto ja Pyhälahden valokuvamuseo.

Vanhanen, Hannu: Unkarilaisten valokuvaajien odysseia. Brassaï, Capa, Kertész, Moholy-Nagy, Munkácsi.
Tampereen museot ja Valokuvakeskus Nykyaika, 2009.
Vanhanen esittelee kattavasti unkarilaisia 1920–1970-luvuilla vaikuttaneita kuvajournalismin mestareita ja heidän tunnetuimpia valokuviaan.

Ruoka ja viini

Erdei, Ferenc: Unkarin kansanherkut.
Suom. A. Koljonen. Kuv. Anna Györffy. Informedia, 1974.
Erdein persoonallisuuden sävyttämä kansatieteellinen keittokirja. Hauska kuvitus tuo kansanomaisen keittotaidon lähemmäs lukijaa. Alkuteos Néprajzi ínyesmesterség, 1971.

Huotari, Juhani: Unkarin viiniä saavi…
Edita, 1998.
Monipuolinen opas Unkarin viineistä, niiden valmistuksesta ja merkityksestä. Mukana on vinkkejä viinin ja ruoan liittoon sekä paljon maantuntemusta.

Kaurinkoski, Kaarina: Unkarilainen keittokirja.
Rakennusalan Kustantajat RAK, 2003.
Kuvituksena kauniita valokuvia ja piirroksia. Monipuolinen keittokirja Unkarin parhaista herkuista.

Makuja Unkarista.
Toim. Tuija Lindqvist. Suomi-Unkari Seura, 1997.
Kirjaseen on koottu tutuimmat Unkarin perinneruokaohjeet. Se antaa myös ohjeita alkuperäisten raaka-aineiden korvaamiseen Suomesta saataviin. Lopussa Ahti Pyörnilän katsaus unkarilaisiin viineihin.

Vuojala, Eszter – Molander, Tuomo – Sallamaa, Kari: Unkarilaisten vieraana. Unkarilainen keittokirja ja viiniopas.
Kuv. Lauri Vuojala. Taifuuni, 2003.
Unkarilaisia reseptejä, ruokakulttuurin vaiheita ja viinin maailmaa ihanan herkullisena kokonaisuutena.

Matkakirjoja ja oppaita

Unkari-oppaita

Élmények és látnivalók Magyarországon.
Toim. Katalin Pálfy. Well-Press Kiadó 2019. Saatavilla myös e-kirjana.
Unkarinkielisessä matkaoppaassa on kattavasti ideoita niin perheille ja luontomatkailijoille kuin viinin ystävillekin festivaalivieraitakaan unohtamatta.

Fallon, Steve – Kaminski, Anna – Sieg, Caroline: Lonely planet: Hungary.
Lonely Planet, 2013, 7. painos.
Englanniksi Unkarin eri alueita käsittelevässä oppaassa on suosituksia, vinkkejä ja suunnitteluapua matkalle. Lisäksi erityisosioina ruoka- ja juomakulttuuria sekä ulkoaktiviteetteja.

Fallon, Steve – Kaminski, Anna: Lonely planet: Budapest & Hungary.
Lonely Planet, 2017, 8. painos. Saatavilla myös e-kirjana.

Frimodt, Steen: Ungern runt.
Berghs Förlag, 1990.
Unkarista ruotsiksi.

Huotari, Juhani – Väyrynen, Kaisa: Unkari, Tonava kaunoinen.
Suomen Matkailuliitto, 1994.
Budapest-osion lisäksi mielenkiintoiset reittiehdotukset tutustuttavat Unkarin eri alueille syrjäkylistä suurimpiin kaupunkeihin. Opas sisältää myös katsauksen Unkarin historiaan ja kulttuuriin.

Látnivalók Magyarországon. 2010 évi kiadás.
Toim. Katalin Pálfy ja Erzsébet Körtvélyesi. Vendégváró útikönyvek, Well-Press Kiadó, 2010.
Englanninkielinen versio: Out and About in Hungary. Well-Press Publishing, 2004.
Saksankielinen versio: Zu Gast in Ungarn. Well-Press Publishing, 2005.

Laurila, Aarne: Matkailijan Unkari ja madjaarien maa.
Otava, 1976.
Matkailutiedon lisäksi kulttuurin, historian ja yhteiskunnan esittelyä.

Let’s Go Eastern Europe 2005.
Let’s Go Publications, 2005. Uudistettu painos on ilmestynyt aina vuosittain.
Englanninkielinen matkakirja Itä-Eurooppaan matkustaville. Kirjan Unkari-osuus on melko kattava ja hyödyllinen. Siitä saa matkalla konkreettista apua ja vinkkejä. Sisältää myös pienen sanaston ja tietoa maiden historiasta ja kulttuurista.

Luoto, Reima T.A.: Unkari. Matkailijan tietokirja.
Fenix-kustannus, 2001.
Tämä on monipuolisen Unkari-asiantuntijan laatima klassikkoteos, tietokirja Unkarin matkailukohteista. Se sisältää lisäksi kuvia, karttoja ja erikoisartikkeleita niin kulttuurista kuin keittiöstäkin.

Unkari auki! Nuorten Unkari-opas.
Toim. Outi Hassi. Suomi-Unkari Seura, 1990.
Tiivis tietopaketti Unkarin historiasta, kulttuurista ja kielestä. Esittelee myös Unkaria matkailumaana.

Budapest-oppaita

Fallon, Steve: Lonely planet: Pocket Budapest.
Lonely Planet, 2019, 3. painos. Saatavilla myös e-kirjana.
Taskukokoinen, englanninkielinen matkaopas, jossa kaupungin nähtävyyksien, alueiden, ravintoloiden, kylpylöiden ym. esittelyjä. Sisältää sekä Budapestin-kartan että pienempiä alueellisia karttoja.

Haverinen, Jukka: Sankarimatkailijan Budapest.
Taifuuni, 1998; uudistettu painos 2002.
Suosittu opaskirja seikkailijoille, jotka eivät tahdo jäädä mistään paitsi.

Huotari, Juhani – Väyrynen, Kaisa: Budapest.
Suomen Matkailuliitto, 1997.

Kartta+opas: Budapest.
Otava, 2020, 6. uudistettu painos.
Opas esittelee kaupunkia taitetuilla, kuusisivuisille aukeamille, joiden keskiössä on yksityiskohtainen kartta. Tärkeimpien nähtävyyksien lisäksi esillä on mm. ravintoloita, kahviloita, klubeja, konserttisaleja ja ostospaikkoja.

Keskevaari, Outi: Mondo-matkaopas. Budapest.
Image, 2012.
Oppaassa mm. esitellään majoitusvaihtoehtoja, ravintoloita, kahviloita, baareja ja klubeja, museoita, nähtävyyksiä ja ostospaikkoja. Teoksessa on monipuolista informaatiota sisältävän ”eloonjäämisoppaan” lisäksi useita erilaisia tietoiskuja ja lyhyt unkarin sanasto. Budapestin lisäksi teos kertoo retkestä Szentendreen.

Luoto, Reima T. A.: Budapest. Tonavan kuningatar.
Fenix-kustannus, 2004.
Perusteellinen matkaopas sisältää asiantuntijan kokemuksella valittuja kohteita, vinkkejä, paljon tietoa, käytännöllisiä karttoja sekä kuvia.

Murphy, Paul: Budapest.
Suom. Pirkko Niinimäki ja Tero Valtonen. Tammi, 2015, 4. painos.
Berlitz-sarjan taskukokoinen Budapest-opas esittelee nähtävyyksiä, aktiviteetteja, historiaa, majoitus-, ravintola- ja liikkumisvinkkejä.

Oittinen, Hannu: Budapest, pustan Pariisi. Seikkailijan matkaopas Unkarin pääkaupunkiin.
Orient Express, 1992.

Olszanska, Barbara – Olszanski, Tadeusz: Budapest.
Suom. Ilkka Rekiaro. WSOY, 2006, 3. painos.
Kaupunkikirjat-sarjan käytännöllinen opas sisältää perustiedot Budapestin-matkalaiselle.

Turp, Craig – Sullivan, Paul: Eyewitness: Budapest.
Dorling Kindersley Limited 2020.
Englanninkielisen matkaoppaan erikoisuutena suunnitellut, helposti seurattavat kävelyreitit. Oppaassa esitellään niin suosituimmat nähtävyydet kuin kaupungin vähemmän tunnetut helmetkin.

Turp, Craig: Eyewitness Top 10: Budapest.
Suom. Miika Arhio. WSOY, 2014. Englanniksi uusin versio on julkaistu 2019.
Top 10 -listoja hotelleista, baareista, ostospaikoista, museoista, festivaaleista, ja jopa asioista, joita kannattaa välttää Budapestissa.

Lehtipuu, Markus: Budapest.
Suomalainen matkaopas, 2010; päivitetty versio 2014.
Huippusuosittu matkaopas, jonka uudessa painoksessa on vielä enemmän kiinnostavia kohteita, anekdootteja ja havainnollisia karttoja, mm. uusi metrokartta.

Transilvania-oppaita

Baker, Mark – Fallon, Steve – Isalska, Anita: Lonely planet: Romania & Bulgaria.
Lonely Planet Publications, 2017, 7. painos.
Mukana Transilvania-osuus. Saatavilla myös e-kirjana.

Jussila, Tapani: Dracussic Park. Opas Transilvaniaan.
Yliopistopaino, 1994.
Viihdyttävä ja humoristinen matkakertomus maasta, joka tunnetaan usein lähinnä kauhukertomusten romantisoimana.

Lehtipuu, Markus – Sundström, Leif: Romania.
Suomalainen matkaopas, 2009.
Valokuvia, karttoja ja opastekstejä nyky-Romaniasta, ensimmäistä kertaa kunnolla suomeksi esitettynä.

Reid, Robert – Pettersen, Leif: Lonely planet: Romania & Moldova.
Lonely Planet, 2007, 4. painos.
Mukana Transilvania-osuus.

Videoita ja DVD:itä

Magyar – Maa, ihmiset, kieli.
Ohj. Roman Schatz. Suomi-Unkari Seura, 2005.
Matkakuumeeseen! Omaksi tai lahjaksi. DVD:llä on kuusi 15 min videota Unkarin eri alueilta, nähtävyyksistä ja tavallisista kommunikointitilanteista. Videoiden ja mukana tulevan kirjasen avulla voi opetella yleistiedon lisäksi tavallisimpia unkarinkielisiä sanoja ja fraaseja.
Lisätietoa ja tilausohjeet: https://suomiunkari.fi/tuotteet/magyar-dvd/

Saffi ja suolinnan aarre.
Ohj. Attila Dargay. Futurefilm, 2005.
1600-luvulle sijoittuva vauhdikas animaatioelokuva ruhtinaan tyttärestä, joka lähtee etsimään profeetan ennustamaa aarretta. Dubattu suomeksi.

Vuk.
Ohj. Attila Dargay. Futurefilm, 2000.
Rakastettu animaatioelokuva seikkailevasta kettupoika Vukista. Pohjautuu István Feketen samannimiseen romaaniin.  Elokuva oli ensimmäisen kerran ilmestyessään vuonna 1981 Vuk-elokuva ensimmäisiä Suomessa julkaistuja VHS-videoita. Elokuva on dubattu suomeksi.

Ystävien Unkari. VHS.
Käsikirjoitus Outi Hassi. 1992.
Erityisesti nuorille suunnattu 12-minuuttinen pätkä Unkarista.

UNKARIN OPISKELU

Kielitiede

Häkkinen, Kaisa: Mistä sanat tulevat. Suomalaista etymologiaa.
SKS, 1990.
Etenkin sivut 166–187 johdattavat suomen ja unkarin kielen yhteisen sanaston jäljille.

Kulonen, Ulla-Maija: Johdatus unkarin kielen historiaan.
SKS, 1993.
Hyvä perusteos unkarin äänteiden, muoto-opin ja sanaston historiasta. Teos on kirjoitettu suomalaisesta ja suomalais-ugrilaisesta näkökulmasta, ja siten korostaa suomen ja unkarin kielisukulaisuutta. Muitakaan aineksia ei kuitenkaan ole unohdettu.

Papp, István: Unkarin kielen historia.
SKS, 1968.
Teos on jaettu viiteen aihealueeseen: kielen muistomerkit, sanavaraston historialliset kerrostumat, äännehistoria, sananmuotojen historia ja syntaksin kehityksen pääkohtia.

Näytteitä uralilaisista kielistä V: The Uralic languages, examples of contemporary usage. Unkarin kirjakieli. Hungarian, the literary language
Toim. Seppo Suhonen ja Viljo Tervonen. SKS, 1978.
Näytteitä 18 unkarilaisen nykyajan kulttuuritoimijan kirjoituksista ja puheista.

Oppi- ja sanakirjoja

Csepregi, Márta: Unkarin kielioppi.
Finn Lectura, 1991.
Suomalaisille räätälöity unkarin kielioppi esittelee äänne-, muoto- ja lauseoppia lukuisin esimerkein ja suomen kieleen verraten.

Erdős, József – Prileszky, Csilla: Halló, itt Magyarország!
Akadémiai Kiadó.
Havainnollinen oppikirjasarja, johon kuuluvat myös äänitteet sekä 5-kielinen sanasto (unkari-englanti-saksa-ranska-italia).

Gerevich-Kopteff, Éva – Csepregi, Márta:
Unkaria suomalaisille. Alkeisoppikirja. Finn Lectura, 1989.
Lisää unkaria suomalaisille. Jatko-osa. Finn Lectura, 1990.
Nopeasti etenevää materiaalia erityisesti unkarin aikuisopetukseen. Esimerkkien ja vertailun avulla opiskelijalle tulevat tutuiksi unkarin ja suomen rakenteelliset samankaltaisuudet ja erot.

Keresztes, László: Jó napot.
YLE, 1983.
Kasettisarja ja oheisvihko, jotka pohjautuvat samannimiseen radiosarjaan. Alkeiskurssi sisältää myös radioreportaaseja eri aloilta.

Keresztes, László: Unkarin kieli.
SKS, 1974.
Käsikirja unkarin kieliopista. Äänne-, muoto- ja lauseopin lisäksi käsitellään myös johto-oppia.

Kunnallishallinnon sanasto suomi–unkari–suomi.
Toim. Pertti Itkonen. Suom. Juhani Huotari. Suomen Kuntaliitto, 1994.

Márk, Tamás: Tessék magyarul! Unkarin kielen peruskurssi (1 ja 2)
SKS, 1978 ja 1980.
Unkarin kielen peruskurssi, johon kuuluu myös kasetteja.

Markus, Kaija – Pomozi, Peter: Rektiosanakirja suomi–unkari–suomi.
Finn Lectura, 2004.
Sekä suomalaisille että unkarilaisille suunnatussa teoksessa esitellään, millaisia rektioita suomen ja unkarin verbit, adjektiivit sekä pre- ja postpositiot saavat. Mukana on runsaasti kielenoppijalle hyödyllistä sanastoa.

Markus, Kaija – Vecsernyés, Ildikó – Wichmann, Irene:
Unkaria helposti 1. Suomi-Unkari Seura, 2001, 2003, 2006 ja 2012. Alkeisoppikirja
Unkaria helposti 2. Suomi-Unkari Seura, 2003 ja 2011. Jatko-oppikirja.
Unkarin kielen oppikirjasarja, johon saatavana myös äänite CD:nä sekä opettajankansio.
Lisätietoa ja tilausohjeet: https://suomiunkari.fi/julkaisut/unkaria-helposti-1-ja-2/

Markus, Kaija – Vecsernyés, Ildikó – Wichmann, Irene: Unkaria helposti taskukoossa.
Suomi-Unkari Seura, 1998, 2005 ja 2010.
Matkailusanasto, jossa sanoja ja sanontoja moneen tilanteeseen sekä helpot ääntämisohjeet.
Lisätietoa ja tilausohjeet: https://suomiunkari.fi/kieli/unkaria-helposti-taskukoossa-2/

Markus, Kaija – Vecsernyés, Ildikó – Wichmann, Irene: Unkarin kielioppia helposti.
Suomi-Unkari Seura, 2019.
Unkarin kielioppia helposti -kirja on ensimmäinen nimenomaan suomalaisille unkarin kielen harrastajille tarkoitettu unkarin kielioppi. Kirjan runsaat esimerkkisanat ja -lauseet ovat nykykieltä ja tarjoavat käyttökelpoista apua kielenoppijoille käytännön puhetilanteisiin. Kirjassa on myös harjoituksia ja niiden ratkaisut. Lisätietoja ja tilausohjeet: https://suomiunkari.fi/tuotteet/unkari-kielioppia-helposti/

Nyirkos, István: Nykyunkarin oppikirja.
SKS, 1972.

Nyirkos, István: Suomi–unkari–suomi-taskusanakirja.
WSOY, 1996; 4. painos 2006.
40 000 hakusanaa ja sanontaa.

Nyirkos, István: Unkarilais-suomalainen sanakirja.
SKS, 1977.

Nyirkos, István: Unkarin lukemisto sanastoineen.
SKS, 1965.
Kansanrunoja, -lauluja ja -satuja, sanontoja, kuuluisien taiteilijoiden runoja ja romaanikatkelmia sekä yleistietoutta unkariksi. Lopussa teoksen kaikki sanat kattava unkari–suomi-sanasto.

Papp, István: Finn-magyar kéziszótár.
Akedémiai kiadó, 1993.
49 000 hakusanaa sekä 38 000 sanontaa ja esimerkkiä.

Papp, István – Jakab, László: Magyar–finn szótár.
Akadémiai kiadó, 2013.
56 000 hakusanaa sekä 62 000 sanontaa ja esimerkkiä.

Suomi–unkari–sanakirja.
Toim. Ulla-Maija Forsberg (päätoimittaja), Magdolna Kovács (päätoimittaja), Ildikó Vecsernyés, Kaija Markus, Ottília Kovács ja Sanna Manner. SKS, 2015.
Keskikokoinen sanakirja, jonka yli 40 000 sana-artikkelia perustuu keskeiseen suomalaiseen sanastoon. Sanakirja sisältää runsaasti esimerkkejä, jotka valottavat kunkin hakusanan käyttöä.

Opi unkari –  EuroTalk CD.
EuroTalk, 1997.

Varga, Judit: Gyere velem! Unkarin kielen jatko-oppikirja.
Turun yliopiston suomalaisen ja yleisen kielitieteen laitos, 1995.
Unkarin perusteet hallitsevalle opiskelijalle, ensisijaisesti yliopiston jatkokurssille.

Varga, Judit – Saarinen, Sirkka: Veikö kissa kielen? Finn-magyar frazeológiai szótár.
Pázmány Péter Katolikus Egyetem, 2000.
Mielenkiintoista tietoutta sekä suomen että unkarin fraaseista. Kirjassa on suomalaisia sanontoja suorine käännöksineen (erityisesti unkarilaisen huviksi) sekä oikeine unkarilaisine vastineineen.

Varga, Judit – Saarinen, Sirkka: FENNIZMUSOK. Finn szólások és kifejezések tára magyarok számára.
Turun yliopiston suomalaisen ja yleisen kielitieteen laitos, Unkarin kieli ja kulttuuri, 2009.
Verkkojulkaisu: https://www.utupub.fi/handle/10024/43933
Suomenkielisiä fraaseja ja niiden unkarilaiset vastineet.

Oppimateriaalia verkossa

Hungarobox – tieto- ja viestintätekniikan alan sanasto ja harjoitukset.
Suomi-Unkari Seuran koordinoiman EU-LLP-Grundtvig-projektin tuotoksena laadittu 6-kielinen it-alan sanasto harjoituksineen, 2015.
www.hungarobox.eu

Unkarin pikavisiitti.
YLE. Aineisto pohjautuu Suomi-Unkari Seuran tuottamaan Magyar – maa, ihmiset, kieli -ohjelmaan.
http://oppiminen.yle.fi/unkari/unkarin-pikavisiitti
Tiivis paketti kieli- ja tapatietoa Unkariin lähtijälle.

Muuta mielenkiintoista

Asunta-Johnston, Maija: Punapukuisen naisen talo (WSOY, 1999), Onnellisen naisen vuosi (WSOY, 2001), Naiset eivät syö retiisejä (WSOY, 2003).
Päiväkirjamainen kuvaus kirjailijan elämästä Várbalogissa, pienessä unkarilaisessa rajakylässä.

Hiekkapelto, Kati: Kolibri (Otava 2013), Suojattomat (Otava 2014), Tumma (Otava 2016).
Rikosromaaneissa seurataan pohjoissuomalaiseen merenrantakaupunkiin kotiutunutta, Jugoslavian unkarilaista rikostutkija Anna Feketeä.