Olimme joulukuussa ostaneet Malevilta lennot Budapestiin. Tarkoitus oli lähteä hiihtolomalla katsastamaan mökkiä ja lomailemaan, siis hieman hengähtämään kiireisen elämän vastapainoksi. Kolme viikkoa ennen lomalle lähtöä tuli tieto Malevin konkurssista. Pettyneinä olimme jo varmoja loman peruuntumisesta, mutta onneksemme saimme lennot järjestykseen ja loma toteutui. Sunnuntaina 26.2. lähdimme iltalennolla siis kohti Budapestia, päämääränä Geresdlak, Mecsek-vuoren kupeessa. Suomen hyisevästä pakkasviimasta saavuimme parin tunnin lennolta nolla-asteiseen Budapestiin. Jännitimme hieman ajokeliä, koska olimme kuulleet, että hieman aikaisemmin Unkaria oli koetellut rankat lumisateet ja poikkeuksellisen kovat pakkaset. Jopa -25 C pakkasista ja puolen metrin kinoksista oli ollut puhetta. Koneen laskeutuessa huomasimme, että lunta oli vain siellä täällä ja lämpötilakin vaikutti lupaavalta. Ei siis tarvinnut jännittää talvirenkaiden pitävyyttä, jäisiä teitä tai liukuvia kuorma-autoja.
Matkatavaroiden ja autovuokrauksesta selviydyttyämme suuntaisimme kohti tuttuja teitä ja piipahdimme Szekszárdissa ruokaostoksilla. Yöllä ruokakaupassa käynti ei aina tunnu kovin turvalliselta. Vartijat seisoivat jo heti ulko-ovilla, pitäen huolen järjestyksestä. Tälläkin kertaa laitapuolenkulkija halusi olla ystävällinen ja viedä ostoskärrymme telineeseen kolikon toivossa. Toki luovuin mieluummin kolikosta kuin kävisin tekemään lähempää tuttavuutta näin öiseen aikaan. Selvisimme siis ilman suurempia hankaluuksia tilanteesta. Puoliltaöin saavuimme ihanan lämpimään mökkiin. Perinteiset herkut jääkaapissa meitä odottaen, kolbaasia, suolalihaa ja maalaismunia. Ei muuta kun lakanat vuoteeseen ja nukkumaan.Aamuaurinko herätteli meidät hellästi. Olimme tietämättämme vielä Suomen ajassa, siis elimme tunnin edellä Unkarin ajasta. Meidät oli kutsuttu syömään ystäviemme luokse ja senkin toteutimme tunnin etuajassa. Varmasti ystävämme ajatteli meidän olevan kovin nälkäisiä, kun saavuimme kärkkymään ruuanvalmistumista hyvissä ajoin. Seuraavana aamuna sovimme, että lähdemme yhdessä Pécsiin ostamaan viinitarhaa varten lankoja, ja tietysti taas tunnin etuajassa. Ihmettelimme autokellon aikaa ja huomasimme, että olimme ostosmatkalla todella aikaisin, ottaen huomioon eilisen myöhäisen illastamisen. Naurua riitti, kun selvittelimme ystävillemme, miten olimme onnistuneet sähläämään kellojen ja kännyköiden kanssa. Kai olimme heittäneet aivot narikkaan lomalle lähtiessämme. Pécsissä suuntasimme rautakauppakierroksen jälkeen kauppahalliin ostamaan siemensipulit kevättä varten. Kauppahalli oli aivan mahtavan värikäs. Kukkien ja jopa mansikoiden tuoksu oli aistittavissa. Mansikat olivat varmasti Espanjan kasvihuoneista, mutta tuoksu oli valloittava, maku kylläkin on usein pettymys. Suomen keskitalvesta oli mukava hypätä keväisiin tunnelmiin. En malttanut olla kuvaamatta kauppahallia, vaikka se hieman ihmetystä paikallisissa aiheuttikin.
<