Ajankohtaista Unkarista -suurlähettiläs Urkuti Järvenpäässä 5.3.2020
Unkarin suurlähettiläs György Urkuti vieraili Järvenpäässä torstaina 5.3.2020. Päivän ohjelma alkoi vierailulla paikallisessa perheyrityksessä aerosolipakkaamo Pentisolilla, joka tekee kauppaa myös Unkariin.
Järvenpää-talossa Urkuti tapasi kaupungin johtoa mm. kaupunginjohtajan Olli Naukkarisen ja kaupunginvaltuuston puheenjohtajan Eemeli Peltosen. Molemmat ovat vierailleet myös Unkarissa ja ystävyyskaupungissamme Vácissa.
Seuravaksi oli vurossa tutustuminen Järvenpään seurakuntaan, paikalla olivat mm. talousjohtaja Kari Hietala ja seurakunnan Vác-ystävyyspiirin puheenjohtaja Kirsti Saarela sekä kanttori Mikko Haapaniemi, jonka musiikkiesityksestä Elävän veden kappelissa vieras ja isännät saivat nauttia. Iso joukko seurakuntalaisia vierailee Vácissa ja Vácin ystävyysseurakuntalaisia Järvenpäässä. Vieraat majoittuvat kodeissa ja tästä suurlähettiläs oli erityisen mielissään.
Vierailun päätti yleisötilaisuus kirjaston Tyyni Tuulio -salissa, jonne yleisöä oli saapunut yli neljäkymmentä. Tilaisuuden avasi Järvenpään Suomi-Unkari Seuran puheenjohtaja Heli Alaja. Hän toivotti suurlähettilään tervetulleeksi ja totesi kuluvan vuoden olevan useiden juhlien vuosi: Suomen ja Unkarin diplomaattisuhteet 100 vuotta, Suomi-Unkari Seura 70 vuotta ja Balassi-instituutti eli Unkarin kulttuuri- ja tiedekeskus 40 vuotta, myös nykyinen Unkarin tasavalta täyttää 30 vuotta.
Suurlähettiläs aloitti kiittelemällä päivän tapahtumia ja iloitsemalla yleisönpaljoudesta.
Hän piti Järvenpäätä valtakunnallisestikin merkittävänä kaupunkina ajatellen Suomen ja Unkarin välistä ystävyyttä. Suomi-Unkari 1920-2020 juhlistaa maiden välistä diplomaattisuhdetta. Itävalta-Unkari oli jo vuonna 1918 tammikuussa tunnustanut Suomen itsenäiseksi valtioksi ja Unkarissa oli jonkin verran keskusteltu, pitääkö tunnustaa uudelleen, mutta itsenäinen Unkari päätti sen tehdä.
Varsinaisen esityksensä suurlähettiläs aloitti näyttämällä havainnekuvan suunnitellusta Tonavan ylittävästä sillasta Budapestin eteläosassa. Myös kuvat jo olemassa olevista silloista ja yökuva Keleti-aseman seudusta johdattivat suunnitelmiin lisätä julkista liikennettä yöaikaan. Hän paljasti, että Budapest ja Helsinki ovat ainoat eurooppalaiset pääkaupungit, joissa kaupunkiliikenne lakkaa jo puolilta öin. Budapest kansainvälistyy voimakkaasti ja yöliikennettä tarvitaan.
Uusi Puskás-jalkapallostadion vihittiin käyttöön viimevuoden marraskuussa. Jalkapalloilija Ferenc Puskás on yksi Unkarin tunnetuimmista henkilöistä. Stadion vetää 68.000 katsojaa. Unkarilla on vielä pieni mahdollisuus päästä Euroopan mestaruuskisoihin, jonne Suomikin ensimmäistä kertaa pääsi.
Unkarin talouselämään vaikuttaa nyt voimakkaasti Saksan taloustilanne, johon Unkarillla on liian suuri kytkös. Unkarin kaupasta noin 30 % on Saksan kanssa. Palveluala kehittyy ja maahan on perustettu palvelukeskuksia esim. Lufthansa ja Nokia. Tämän viikon uutisten keskipiste on brittiläinen Tesco, joka on Unkarin suurin vähittäiskaupan toimija. EUsta on juuri tullut päätös, että Tescon maksamat verot ovat oikeutettuja eikä Unkarin tarvitse maksaa niitä takaisin.
Unkarin parlamentissa on vain noin 10 % naisia, mikä on Euroopan alhaisin luku. Poliittinen tilanne on mielenkiintoinen, kun oppositio (oikeistolainen Jobbig ja vasemmisto) on yhdistänyt voimansa hallituspuolue Fidesziä vastaan. Paikallisvaalien tuloksen perustella luottamushenkilöiden lisäksi vaihtuu myös virkamehistö. Esimerkiksi Vácissa on pormestarina opposition edustaja (ensimmäinen naispormestari Vácissa).
Balatonilla on vuosia järjestetty uintikilpailuja järven yli (5 km). Kisat ovat olleet suosittuja ja sen innoittamana päätettiin nyt järjestää myös talvikisat. Voittaja pääsi toiselle rannalle.
Rakennusbuumi on meneillään. On yksityisiä hankkeita ja julkisia hankkeita, rakennetaan mm. liikuntahalleja. Asuntojen hintataso on kaksinkertaistunut ja näyttää, että tämä kehitys jatkuu. Diasarjan kuvassa nähtiin tilanne peruskiven muurauksesta liikuntahalliin, joka on tarkoitettu ammattisotilaiden käyttöön. Unkarissa on ammattisotilasjärjestelmä (vuodesta 2003), mutta nyt on otettu pohdintaan, josko taas otettaisiin käyttöön varusmiespalvelus.
Unkarissa on paljon muistomerkkejä ja seppeleiden lasku kuuluu asiaan. Nähdyssä kuvassa laskettiin kukkia v 1934 (15 vuotta tapauksen jälkeen) pystytetyllä kommunismin uhrien muistomerkillä Budapestissa. Sittemmin patsas purettiin ja tilalle laitettiin Imre Nagyn patsas, joka taas siirrettiin toiselle puolelle kaupunkia ja alkuperäinen patsas rakennettiin uudelleen viime vuonna. Vácissa sijaitsee v 1848 maaliskuun vallankumouksen ja Itävallan vastaisen sodan muistomerkki. Vuosittain maaliskuun 15. päivä muistomerkki kukitetaan ja pidetään muistotilaisuus.
Suurlähettilään esityksen päätti kuva juuri nyt kukkivista lumikelloista.
Yleisökysymyksiä:
Miksi parlamenttitalossa oli liehunut Unkarin lipun lisäksi Széklerin (Székelyn) lippu?
Liputus otettiin käyttöön hyvityksenä Transilvaniassa n. miljoonan ihmisen kansanryhmälle, koska vuonna 2004 pidetyssä kansanäänestyksessä enemmistö vastusti, että Unkarin rajojen ulkopuolella asuvat unkarilaiset saisivat Unkarin kansalaisuuden.
Mikä sai suurlähettiään opiskelemaan Suomea?
Sen sai aikaan Unkarin mielenkiintoinen koulujärjestelmä. Hän aloitti lukion v 1985. Tuolloin venäjä oli pakollinen 1. vieras kieli, mutta sallittiin jo 2. vieras kieli. Hän halusi opiskella englantia, mutta koulussa on tarjolla myös suomenkieli, ja jotta saatiin 18 opiskelijan ryhmä täyteen, pakotettiin joitain sitten ottamaan suomi. Suomi oli sovelias kieli, koska Suomi oli demokraattinen ja markkinatalousmaa, mutta kuitenkin turvallisesti ”suomettunut” ja Unkari oli halukas kehittämään markkinoita ja demokratiaa. Tuolloin seitsemässä lukiossa luettiin suomea toisena kielenä. Natiiveja opettajia ei ollut, mutta kirja oli suomalaisten tekemä. Pakkosuomen lukijaksi määrätyn raivo kesti noin viikon, kunnes syttyi mielenkiinto ja rakkaus suomenkieleen. Hänen tyttärensä osaa erittäin hyvää suomea, koska perhe oli Suomessa hänen edellisellä kiinnityksellään vv 2011-15. Nyt muu perhe on Unkarissa ja tapaamiset perheen kanssa ovat viikonloppuisin suorien lentojen ansiosta.
Illan päätteeksi luovutti Heli Alaja suurlähettiläälle kiitokseksi vierailusta puna-valko-vihreän kukkakimpun.
Suurlähettiläs György Urkuti vierailee Järvenpäässä torstaina 5.3.2020.
Suurlähettiläs György Urkuti vierailee Järvenpäässä torstaina 5.3.2020.
Klo 18.00 kirjaston Tyyni Tuulio -salissa on yleisötilaisuus, jossa suurlähettiläs kertoo ajankohtaisista asioista Unkarista. Tule kuulemaan ja ota ystäväsikin mukaan! Vapaa pääsy.
Ennen illan tilaisuutta suurlähettiläs vierailee paikallisessa yrityksessä, tapaa kaupungin edustajia ja luottamushenkilöitä sekä vierailee Järvenpään seurakunnassa.
