Heino Nyyssönen

Kriisitilanteessa vallan ja demokratian näkökulma jää helposti toissijaiseksi. Näin on käynyt Unkarissa, jossa pääministeri Viktor Orbán sai rajattomaksi ajaksi oikeuden hallita asetuksilla.

Maaliskuun lopussa politiikka kulminoitui parlamentissa kiistaan siitä, ovatko poikkeukselliset valtaoikeudet määräaikaisia vai päättyvätkö ne aikanaan kriisin myötä. Oppositio vaati poikkeustoimille takarajaa, mutta hallitus ajoi poikkeusvaltuudet läpi kahden kolmasosan enemmistöllään.

Toukokuun puolivälissä Viktor Orbán väläytti mahdollisuutta asetushallinnon purkamiseksi kuukauden lopussa. Pääministerin lausunto ajoittui seuraavaan päivään siitä, kun Euroopan parlamentti oli käsitellyt Unkarin tilannetta.

Maaliskuun lain XII/2020 mukaan poikkeusvaltuuksien aikana täytevaaleja tai kansanäänestyksiä ei järjestetä. Väärän tiedon tai kauhu-uutisten levittämisestä voi saada jopa viisi vuotta vankeutta.

Kansainvälisessä mediassa tilannetta kommentoitiin vallankäytön keskittämisenä ja suoranaisena diktatuurina. Unkarissa on siirrytty yhä autoritäärisempään järjestelmään asteittain, kun politiikka on radikalisoitunut koko 2010-luvun.

Yhdysvaltalaisen Freedom Housen analyysissä Unkari on jo toista vuotta peräkkäin EU:n ainoa osittain vapaa maa. Tuoreen Nations in Transit -raportin johtopäätös on, ettei Unkari ole enää demokratia. Myös ruotsalainen V-Dem on ollut kriittinen.

Parhain päin seliteltyinä poikkeusvaltuudet koskevat vain koronapandemiaa, ja ne lopetetaan pandemian päätyttyä. Lain XII/2020 johdannossa varotoimien perusteena on muun muassa se, ettei parlamentti voisi mahdollisesti pitää istuntoja.

Unkarilaisdiplomatian selittelyissä laki ei rajoita ilmaisunvapautta, sillä ehtona on tahallisuus eli suojaustoimien tehoa heikentävä virheellinen tiedottaminen. Diplomatian näkökulmasta oikeusvaltio ei ole uhattuna, ja riippumattomat tuomioistuimet päättävät uutisten todenperäisyydestä. Pääministeri on jo vaatinut anteeksipyyntöä kaikilta ”Unkarin vastaiseen disinformaatiokampanjaan” osallistuneilta.

Laissa on kuitenkin epämääräisesti muotoiltuja kohtia, joissa todetaan hallituksen voivan käyttää poikkeustoimia muun muassa terveyden, omaisuuden tai kansantalouden stabilisoimiseksi. Tulkinnanvarainen on esimerkiksi suuren yleisön edessä tapahtuva epätotuuksien välittäminen. Tiedossa on esimerkiksi tapaus, jolloin Unkarin poliisi pidätti miehen ”valeuutisten” levittämisestä ja julkaissut tapauksesta videon sosiaalisessa mediassa.

Poikkeusvaltuuksien ensimmäisten viikkojen aikana Orbánin hallinto antoi yli seitsemänkymmentä asetusta. Voidaan oikeutetusti kysyä, miten koronavirukseen liittyvät esimerkiksi sukupuolen korjauksen kieltäminen, oligarkin kiinalaisrahoitteisen Belgradin junayhteyshankkeen tietojen salaaminen tai erillisen talousalueen perustaminen.

Huhtikuun jälkipuoliskolla Kim Lane Scheppele ja Gábor Halmai julkaisivat Hungarian Spectrumissa artikkelin vastauksena EU-komissaari Věra Jourován arvioon, jonka mukaan poikkeusvaltuudet eivät olisi ristiriidassa EU-lainsäädännön kanssa. Tilanteelle ei ole vertailukohtaa, sillä ei ole maita, joissa sotilaat johtaisivat sairaaloita tai varmistaisivat yli 150 ”strategisen” yrityksen toimintaa.

Tutkijoiden johtopäätös on, että Viktor Orbán hallitsee diktaattorina eikä ole olemassa sisäistä mekanismia, jolla voisi pysäyttää hänet. Parlamentin toimivuus testataan vasta, jos joku vastustaa pääministerin tahtoa. Tätä ei ole tapahtunut kymmeneen vuoteen.

Unkarin perustuslaki määrittelee vähintäänkin neljä erilaista ”poikkeustilaa”: poikkeustila, hätätila, ennakoiva puolustus ja nyt kyseessä oleva vaaratila. Hämmennystä tilannetta seuraavalle aiheuttaa helposti se, ettei käsitteitä voi siirtää kielestä toiseen vain kääntämällä.

Erään mielipidetutkimuksen mukaan Unkarissa hallituksen toimia tukee 78 % väestöstä. Toisen tutkimuksen mukaan 36% Fideszin omistakin äänestäjistä piti hallituksen valtaoikeuksien takarajattomuutta virheenä. Kolmannen, maaliskuun puolivälissä tehdyn, mukaan 48 % vastaajista piti ja 47 % ei pitänyt Unkaria enää demokratiana.

Koronakriisin keskellä kamppailevan Ursula von der Leyenin EU-komission reaktiot ovat tätä kirjoitettaessa olleet vaisuja. Suomenkin hyväksymässä maaliskuisessa kannanotossa oikeusvaltioperiaatteen noudattamisesta ei Unkaria mainittu edes nimeltä.

Euroopan kansanpuolue EPP:ssä Fideszin asema on jäädytetty. Uusinta toimet tuomitsevaa esitystä eivät allekirjoittaneet Saksan, Ranskan ja Slovenian jäsenpuolueet. Myös Romania jätti allekirjoittamatta peläten hyvien suhteiden naapurimaahan vaarantuvan.

Kyse on ennen kaikkea hallituksen lupauksista suhteessa periaatteeseen ja lain väärinkäytön mahdollisuuteen. On hyvin mahdollista, että hallitus olisi päässyt vähemmällä, jos se olisi malttanut kuunnella oppositiota. Suurin valeuutisten aiheuttaja ei ole länsimainen media vaan Unkarin parlamentti omintakeisine päätöksineen.

Euroopassa Slovenia oli ensimmäinen maa, joka julisti pandemian jo päättyneeksi 14. toukokuuta.

Unkarissa pandemiaan oli kuollut lehden painoon mennessä tulleiden tietojen mukaan 486 ihmistä.

 

Artikkeli on alun perin ilmestynyt Suomi-Unkari-lehdessä 2-2020.