Kuva: Emma Tuomaala
Auringonkukista iloa
Suomi-Unkari Seuran auringonkukkakilpailun tulokset julkaistaan tänään 10.10. seuran syntymäpäivän kunniaksi. Oheiset kuvat osoittavat, että keltaiset – ja punaruskeat – auringonkukat toivat valoa kurjaan kesäsäähän.
Emme lähettäneet mittaajia kukkien kokoa tarkistamaan, vaan totesimme kilpailun päättyneen iloiseen tasapeliin.
Kuvat Matti Vikström ja Zsuzsanna Sundberg
Kuva Gabriella Laatikainen
Kilpailussa palkitaan seuraavat:
Gabriella Laatikainen (Lievestuore) – paras jaettu lapsuusmuisto
Zsuzsanna Sundberg (Espoo) – paras kukan pituus ja punaisimmat kukat
Emma Tuomaala (Hyvinkää) – paras kuva pojasta ja kukasta
Matti Vikström (Turku) – paras ystävää pidemmäksi kasvanut kukka.
Onnittelut ja kiitos kukkien kasvattajille! Voittajiin otetaan yhteyttä henkilökohtaisesti.
Pääpalkinnoksi kaikille luvattu iloinen mieli välittyköön oheisten kuvien lisäksi Suomi-Unkari-lehden lukijoille numeron 3-17 kannesta sekä kasvattajien ajatuksista ja viljelykokemuksista.
Zsuzsanna Sundberg kertoo ruskeanoransseina hehkuvista auringonkukistaan: ”Näin keväällä puutarhamyymälässä jännännäköisen siemenpussin ja päätin kokeilla niiden kasvatusta Espoon Soukassa sijaitsevalla viljelypalstallani. Lopputulos oli huima: puolimetristen keltaisten kukkien rinnalla kasvavat tummat auringonkukat ovat kolmimetrisiä.”
Matti Vikström puolestaan kertoo: ”Auringonkukan siemenet olen istuttanut ystäväni pihakukkamaahan Taivassalossa toukokuun lopussa. Siemenet ovat kasvaneet hyvässä mullassa. Toinen kukka on kasvanut 225 cm ja toinen 221 cm pitkäksi ja ne ovat muutenkin reheviä. Kuvassa oleva ystäväni Ari Repo on 186 cm pitkä. Itse kukinnot ovat niin painavia, että ilman tukea ne olisivat taittuneet maahan.” Ennen kilpailun uutta takarajaa kukat olivat kasvaneet vielä lisää pituutta.
Emma Tuomaala totesi syyskuun alussa epäilevänsä, ehtisivätkö kasvimaalla vielä kasvua yrittelevät auringonkukat aukaista kukkansa ennen pakkasia. Emma kirjoitti kasvattavansa poikansa kanssa auringonkukkia joka kesä. ”Lapselle auringonkukka on hyvä kasvi: isot siemenet, nopeasti kasvavat taimet, näyttävät kukat. Ilahduttavat tietysti myös aikuisia. Joskus oravat syövät niistä siemenet jo puoliraakoina, joskus niitä riittää linnuillekin.”
Gabriella Laatikainen on asunut Suomessa 10 vuotta. Hänen lapsuudenkotinsa on Transilvaniassa pienessä unkarilaisessa kylässä, missä kasvatetaan auringonkukkia isoilla alueilla. ”Lapsena minun tehtävänä oli viedä pelloille variksenpelättimiä, että linnut eivät söisi siemeniä. Suomessa auringonkukkien kasvattamisella on eri tarkoitukset ja erilaiset haasteet.” Gabriella kertoo asuvansa Keski-Suomessa keskellä metsää, minne multaa on jouduttu erikseen tuomaan. Se on ihmeellistä, koska hyvää multaa löytyy Unkarissa kaikkialta. Gabriella toteaa: ”Täällä kesä on tosi lyhyt, ja esikasvatuksesta huolimatta aina jännitetään, ehtivätkö kukat kukkia ollenkaan. Ja kun ehtivät, ollaan iloisia: Tämä pieni nurkka isojen kivien edessä, täynnä väriä, muistuttaa minua lapsuudesta…”