Seija Parviainen, Suomen Pankki
kuva: Botond Vereb-Dér
teksti: Botond Vereb-Dér
Unkarin politiikka on noussut Suomessa parrasvaloon uudestaan Suomen NATO-jäsenyyden viivästyneestä ratifioinnista johtuen. Hallituksen johtamistavat ja EU-varojen käyttö on puhuttanut Suomessa jo pitkään.
Eduskunnan Unkari-ystävyysryhmän järjestämässä tilaisuudessa neljä Unkarin politiikkaa ja taloutta sekä niiden vaikutuksia hyvin tuntevaa ihmistä pääsi kertomaan yleisölle havainnoistaan maan tilanteesta. Keskustelu on edelleen katsottavissa tämän linkin.
Tapahtuman emäntänä toiminut ystävyysryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Eveliina Heinäluoma alleviivasi avauspuheenvuorossaan Suomen linjaa Venäjän aloittamasta Ukrainan sodasta. Samasta aiheesta jatkoi Helsingin Yliopiston tutkija Katalin Miklóssy, joka avasi yleisölle, miten helmikuussa alkanut sota tarjosi mahdollisuuden Fideszin vaalivoitolle parlamenttivaaleissa yhdistynyttä oppositiota vastaan. Unkarin valtapuolueen kampanjalinja oli se, että he ovat rauhan puolella. Samanaikaisesti oppositio kampanjoi Orbánin Venäjä-mielisyydellä. Tämä seikka ei hallituspuolueita äänestäviin vaikuttanut, mutta samalla ennen vaaleja hallituksen toimesta jaettujen varojen suuri määrä kyllä tehosi. Vaikka kassa tyhjeni, poliittisen viestinnän linjat eivät muuttuneet: ongelmien syyt aina löytyvät muualta. Inflaation takana ovat EU:n pakotteet ja tukirahojen maksun jarrutus ideologisiin syihin vedoten. Ukrainan presidentin Orbán nimesi poliittiseksi vastustajakseen. Unkari on samanaikaisesti osana kahta länsimaiden liittoutumaa, NATO:a ja EU:ta. Silti Miklóssyn mielestä Orbán pelaa selkeästi Putinin peliä estäen pakotteiden kohdentamista tiettyihin oligarkkeihin tai hakemalla poikkeuksia pakotteista esimerkiksi putkien kautta toimitettua öljyä koskien.
Tutkija on maininnut muitakin esimerkkejä Unkarin hallituksen Venäjä-mielisyydelle, jonka edessä Orbán on uhrannut jo V4-maiden yhteistyötä. Tutkijan mukaan Orbánin tavoitteena on puhtaasti vallassa pysyminen keinolla millä hyvänsä: henkilökohtaisesti pääministerinä vuoteen 2035 saakka, mutta puolueensa Fideszin hän haluaisi nähdä vallanpitävänä voimana 2060-lukuun asti.
Suomen NATO-ratifiointi on Miklóssyn mielestä puhtaasti väline saada Suomelta tukea EU-rahojen saamiseen.
Suomen puolustus- ja ulkopolitiikan vaikuttaja, kansanedustaja Kimmo Kiljunen aloitti esityksensä korostamalla, että Unkarin ja Suomen väliset suhteet ovat historiallisen huonot, ja nähtävästi Perussuomalaiset ovat vaikutusvaltaisin puolue Unkarin suhteen. Vaikka Kiljusen mukaan monet suomalaiset kokevat Unkarin ja Turkin veljeskansoiksi, juuri nämä maat viivyttävät NATO-jäsenyyden ratifiointia. Unkarin kohdalla asia sattuu vielä kovemmin, koska Suomi puolsi Unkarin EU-jäsenyyttä.
Kiljunen alleviivasi, että molempien maiden tapauksessa ratifioinnin viivyttäminen on poliittinen kysymys ja toimii välineenä muiden asioiden tavoittelemisessa. Turkin kohdalla kansanedustaja korosti asehankintoja, kuten hävittäjähankintaa. Kurdeja koskevista vaatimuksista hän kertoi, etteivät Suomi eikä Ruotsi käy kauppaa ihmisoikeuksilla.
Unkarin osalta Kiljusen mielestä tämä on selkeä poliittinen viesti, kostotoimi Suomen tärkeästä roolista oikeusvaltio-asioita koskevassa kiistassa. Kuten kaikki poliitikot, myös Orbánkin haluaa pysyä vallassa, ja oikeusvaltioperiaatteiden huomioon ottaminen EU-tukien myöntämisessä vaarantaa hänen poliittista asemaansa. Suomen aikaisemmit nostamat huolet julkisia hankintoja, kilpailutuksia, maataloustukia, säätiöihin siirrettyjä valtion varoja sekä korkeimman oikeuden johtajan nimitystä koskien ovat syynä ehdollistamismekanismin käyttöönotolle. Komission vaatimien lakimuutosten tehtailu vaatii Unkarin hallituksen mukaan Parlamentilta niin verran paljon työtä, että NATO-ratifioinnille ei ole jäänyt aikaa, vaikka esitys on jätetty parlamentille jo heinäkuussa. Tämä on Kiljusen mielestä todella kyynistä maan johdolta, joka pystyy tekemään perustuslakimuutoksia yhdessä päivässä määräenemmistöään käyttäen. Hän näkee selkeän yhteyden Suomen aikaisemmin ottaman roolin ja Unkarin hallituksen käyttäytymisen välissä.
Suomen Pankin vanhempi ekonomisti Seija Parviainen kertoi Unkarin talouden tilanteesta. Hän vertaili Budapestin talouspolitiikkaa Suomen aikaisemmin harjoittamiin poliittisiin suuntiin. Unkarissa vuodesta 2015 vallalla ollut ajatus heikon forintin tarjoamasta kilpailukyvystä on verrattavissa 1950-60 -luvuilla Suomessa harjoitettuun talouspolitiikkaan, kilpailukykynormiin. Sen jälkeen Suomen Pankin tavoitteet olivat matala inflaatio ja inflaation vastainen taistelu vahvalla valuutalla.
Unkarin inflaatio on EU:n korkeimpia, ja sitä vastaan Unkarin Pankki yrittää taistella hieman hätäisillä ratkaisuilla. Vaikka talletuskorko on virallisesti 15 %, taloustoimijat lukevat tilannetta eri tavalla. Yhden vuorokauden talletuskorko on 18 % ja vakuutuksellisten lainojen korko 25 %, samanaikaisesti pakenemisvaluuttana toimiva dollari on vahvistunut. Eli rahoituksen saaminen on Unkarissa todella kallista, silti tuontiriippuvaisen talouden hinnat ovat jatkuvassa nousussa.
Unkari yrittää estää kaikkia Venäjän kaasua koskevia pakotteita, muun muassa Euroopan Komission tavoittelemaa hintakattoa. Kuten Parviainen totesi, Unkarin BKT tippuisi 6 prosentilla ilman venäläistä kaasua. Hänen mielestään Unkarin forintille toisi vakautta ainakin ERM II järjestelmään liittyminen, jonka kautta maa voisi liittyä euromaihin. Tämä ei ole ollut Unkarissa pitkään aikaan poliittisena tavoitteena, eikä sille ole nyt edes edellytyksiäkään.
Parviaisen mielestä on huolestuttavaa, jos Unkari jää ilman EU-tukirahoja. Uuden ydinvoimalan rakentaminen tapahtuu 80 % Venäjän rahoituksella, minkä lisäksi on tulossa suuria hankkeita kiinalaisella rahoituksella. Siinä on realistinen vaara, että Budapest velkaantuu jatkossakin näille maille, mikä vahvistaa EU-integraation vastaista kehityssuuntaa.
Euroopan Unionin ehdollisuusmekanismia kehittävänä EP-edustajana valokeilaan päässyt Petri Sarvamaa totesi esityksensä alussa lakonisesti, että ”pirullisessa tilanteessa ollaan”. Hän kertoi siitä, miksi tämän uuden mekanismin rakentaminen ja käyttöönotto kesti näin kauan. Prosessia läpikäydessään hän korosti, ettei tämä mekanismi on tarkoitettu Unkaria vastaan, vaan puolustamaan EU:n veronmaksajien maksamien varojen käyttöä. Uusi elementti tässä on, että rahojen käyttöä ei pelkästään arvioida jälkikäteen, vaan tarkistetaan sen saamisen edellytyksiä etukäteen.
Eurooppa Parlamentissa seurattiin Unkarin kehitystä pitkään, ja lopulta raha vaikutti ainoalta välineeltä, jolla olisi mahdollista vaikuttaa korruption kehitykseen. Yhteensä 7,5 miljardia euroa ja jälleenrakentamisrahastosta 15 miljardia euroa on vaakalaudalla. Uusista toimenpiteistä Sarvamaa nosti esiin Integriteettiviraston perustamisen. Uusien virastojen ja lakien säädäntöä, implementointia ja toimivuutta arvioidaan marraskuussa ja joulukuussa, monitorointia tapahtuu koko ajan.
Sarvamaa vahvisti Kiljusen näkemykset , joiden mukaan Unkarin käyttää NATO-ratifiointia välineenään saavuttaakseen parempia asetelmia neuvotteluissa EU-tuista ja oikeusvaltioasioista. Hän kertoi, että NATO-hakemuksen jättämisen yhteydessä hän itse arvioi, että Unkari on viimeisiä maita, jotka ratifioisi Suomen jäsenyyden. Hänen mielestään valtapuolue Fidesz, joka pystyy muuttamaan lakeja yhdessä yössä ja vaikka takautuvasti, tulee ratifioimaan Suomen jäsenyyden vasta silloin, kun käsky tulee Orbánilta.