Reilu vuosikymmen sitten myös Suomen lehdistössä kiinnostuttiin Unkarin uudesta äärioikeistopuolue Jobbikista, jonka puolisotilaallinen kaarti Magyar Gárda herätti pelkoa ja kokoontui näyttävästi uniformuihin puettuina Budapestin Sankarien aukiolla ja uhkaili maaseudun romaniväestöä.
Politiikkaansa sittemmin maltillistanut Jobbik lähti kevään 2018 parlamenttivaaleihin haastamaan hallituspuolue Fidesziä. Puolueen kannatus jäi kuitenkin vaaleissa 19 prosenttiin, eikä Jobbikin voittoon luultavasti ennen vaaleja uskonut kuin puolueen puheenjohtaja Gábor Vona, jos hänkään. Suurimpana oppositiopuolueena Jobbik sai tuntea nahoissaan ennen vaaleja Fideszin masinoiman lokakampanjan vaikutukset. Erityisesti puoluejohtaja Vona oli jatkuvan mustamaalauksen kohteena. Lisäksi valtiontalouden tarkastusvirasto, jonka puolueettomuudesta on esitetty paljon epäilyjä, asetti puolueelle massiiviset sakot. Tämän seurauksena Jobbik ajautui lähes konkurssiin.
Ennen vaaleja Vona oli luvannut kannattajilleen, että hän joko voittaisi Fideszin ja pääministeri Viktor Orbánin tai luopuisi puolueen puheenjohtajuudesta. Tämä ”tulos tai ulos” -lupaus herätti monissa epäilyjä. Kenties Vona koki kuitenkin politiikanteon Unkarin nykytilanteessa sen verran turhauttavaksi, että päätti tarttua tilanteen tarjoamaan ulospääsyyn ja mahdollisuuteen esiintyä ”sanojensa mittaisena miehenä”. Vona luopui puolueen puheenjohtajuudesta sekä kansanedustajanpaikastaan pian vaalien jälkeen. Nykyään hän ei ole edes Jobbik-puolueen jäsen ja vaikuttaa videobloggaajana.
Vaalien jälkeinen taistelu puolueen johtajuudesta käytiin maltillisen ja radikaalin vaihtoehdon välillä. Vonan aiemmin edustama maltillisempi linja sai jatkoa ja radikaalimpaa politiikkaa edustanut László Toroczkai tukijoineen irtautui puolueesta omaksi Mi Hazánk -liikkeekseen, joka sittemmin muuntui varsinaiseksi puolueeksi.
Vaalien jälkeen Jobbikin tilaisuuksia kuvasti apatia ja päämäärättömyys, kun taas Mi Hazánk sai valtiomedialta täyden näkyvyyden. Se jatkoi politiikassaan siitä, mihin Jobbik oli jäänyt ennen 2013 syksyllä alkanutta suunnanmuutosta ja pystyi hyödyntämään aiemmin toimivaksi todettua äärinationalistista kuvastoa sekä muukalaisvihamielistä ja rasistista politiikkaa.
Jobbikin uudet johtajat Tamás Sneider ja Márton Gyöngyösi puolestaan korostivat puolueen maltillista linjaa ja nimesivät Pohjoismaat esikuvakseen. Ennen joulua 2018 alkaneissa oppositiomielenosoituksissa rikkoutui aiempi tabu ja vasemmisto-oppositio aloitti yhteistyön Jobbikin kanssa.
Alkavaa yhteistyötä rikkomaan kaivettiin Fideszin hallinnassa olevan median toimesta esiin Sneiderin vaimosta parin häissä otettu kuva, jossa hän miehensä olkapäillä istuen tekee natsitervehdyksen. Kohu onnistui horjuttamaan Sneiderin vanhan pahoinpitelytuomion ja mahdollisen skinhead-menneisyyden tahraamaa imagoa ja asemaa. Herää kysymys, miten tällaisen taustan omaava poliitikko katsottiin sopivaksi johtamaan Jobbikin uutta maltillista linjaa?
Jobbikin ja vasemmisto-opposition edustajat marssivat yhdessä maaliskuun 2019 mielenosoituksessa. Kuva Anniina Hyttinen.
Yhteistyö oppositiopuolueiden kesken kuitenkin jatkui ja maaliskuun 1848 vallankumouksen muistotilaisuuteen ja mielenosoitukseen vuonna 2019 osallistuivat lähes kaikki oppositiopuolueet. Harva olisi uskonut näkevänsä Jobbikin liput liehumassa vieri vieressä MSZP:n, DK:n ja Momentumin lippujen kanssa, mutta Fideszin ylivoimainen valta-asema ja Unkarin yhteiskunnallinen tilanne työnsivät oppositiopuolueet kohti tiiviimpää yhteistyötä.
Kevään 2019 eurovaalien osalta yhteistyö ei vielä onnistunut, mutta syksyn paikallisvaaleissa oppositiopuolueiden edustajat koordinoivat ehdokasasetteluansa eivätkä kilpailleet toisiaan vastaan. Tämän strategian ansiosta opposition ehdokas Gergely Karácsony valittiin Budapestin pormestariksi. Myös moniin muihin suuriin kaupunkeihin valittiin opposition tukema pormestari.
Jobbikin menestys varsinkin eurovaaleissa oli kuitenkin surkea ja se sai vain yhden edustajan europarlamenttiin. Vaalien jälkeen puheenjohtaja Sneider ilmoitti eroavansa ja uudeksi puheenjohtajaksi ennakoitiin nousevan Miskolcista kotoisin oleva Péter Jakab. Hänet valittiin puolueen johtoon tammikuussa 2020.
Avoimesti juutalaistaustastaan puhuva Jakab on itsessään paradoksi äärioikeistosta ponnistavan ja aiemmin vahvasti antisemitismiin nojanneen puolueen johdossa. Vielä vuonna 2012 tieto silloisen Jobbik-poliitikon Csanád Szegedin juutalaistaustasta aiheutti skandaalin ja Szegedin eron puolueesta. Jää nähtäväksi, saako Jakab eripuraisen ja suuntaa etsivän puolueen kannatuksen nousuun ja rivit yhtenäisiksi. Kovin hyvää ei lupaa vastikään julkisuuteen vuodettu puhe, jossa Jakab syyttää osaa puoluetovereistaan selkään puukottajiksi.
Jobbikin ja vasemmisto-opposition yhteistyö on herättänyt voimakkaita reaktioita sekä puolesta että vastaan. Kuntavaalien menestys osoitti kuitenkin, että yhteistyö tuottaa tuloksia ja Fideszin valta-asemaa onnistuttiin ainakin paikallistasolla horjuttamaan.
—
Anniina Hyttinen on Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija Koneen säätiön apurahalla. Hänen visuaalista etnografiaa hyödyntävä tutkimusprojektinsa käsittelee nationalismia ja populismia sekä niiden vastavoimia Unkarissa.
Artikkeli on alun perin ilmestynyt Suomi-Unkari-lehdessä 1-2020.