Gyulan noin 30 000 asukkaan kaupunki sijaitsee kaakkoisella Unkarin Suurella alangolla aivan Romanian rajan tuntumassa. Paikka on Unkarin alavin kohta, vain 88 metriä merenpinnan yläpuolella. Mannerilmasto suo sinne kuumat kesät ja kylmät talvet. Transilvaniasta alkunsa saava Fehér-Körös-joki virtasi aiemmin kaupungin läpi, mutta suurtulvien uhan vuoksi joen uomaa muutettiin.
Historiaa
Gyulan linna. Kuva unkarinkielinen Wikipedia.
Gyulan alueella on eletty jo 5000 eaa. Alkuperäinen asutus syntyi joen penkereille, missä tulva ei muodostanut uhkaa. Varhaisimmat arkeologiset löydöt ovat kivikaudelta ja rautakaudelta, jolloin alueella eli mm. skyyttejä ja kelttejä. Asiakirjoissa Gyula mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1333, jolloin kuningas Kaarle Robert perusti alueelle kaupungin kehitykselle tärkeän kuninkaankartanon. 1400-luvun pitkäaikaisin omistaja, Macsón bán (”varakuningas”) János Maróti sai fransiskaanimunkit asettumaan alueelle ja aloitti linnan rakentamisen vuoden 1405 tienoilla.
Turkkilaisia vastaan käydyn tappiollisen Mohácsin taistelun (1526) jälkeen Gyulassa valmistauduttiin estämään turkkilaisten eteneminen ja myös linnoitusta vahvistettiin. Pelätty piiritys alkoi vuoden 1566 heinäkuussa, ja linnoitus kesti sitä yhteensä 63 päivää, kauemmin kuin Egerin linna. Koko Fehér-Körösin ja Maros-joen välinen alue päätyi turkkilaisille, jotka järjestivät sinne oman hallintonsa ja kaupunki sai johtoonsa turkkilaisen beyn. Sinne asettui myös turkkilaisia kauppiaita ja rakennettiin moskeija, mausoleumi ja kylpylä naapurikylien kirkkojen kivistä. Gyula toimikin turkkilaisten rajalinnoituksena noin 100 vuotta, se antautui itävaltalaisille 1695.
Gyulan alue oli turkkilaisajan jälkeen harvaan asuttua ja sinne haluttiinkin uudisasukkaita. Kaupunkiin muuttikin unkarilaisperheitä, linnan sotilaiden perheitä, kroaatteja ja romanialaisia. Vuonna 1723 Gyulaan saapui Reinin alueen saksalaisia, jotka saivat oman autonomisen hallinnon vuonna 1732. Näin syntyi Németgyula, joka oli olemassa 123 vuotta. Monenlaiset koettelemukset kohtasivat kaupunkia: vuoden 1738 rutto tappoi 1300 henkeä, lisäksi tulvia oli usein. Tulipaloista pahin tuhosi kaupunkia pahasti vuonna 1801, myös kirkot ja linna kärsivät merkittäviä vahinkoja. Palon jälkeen asetettiin voimaan uusi sääntö: jos joku saatiin kiinni kadulta tai pihalta piippu kädessään, sai hän 50 kepiniskua rangaistukseksi. Palon jälkeinen uudisrakentaminen loi Gyulan nykyiset kasvot: klassismin mukaisia rakennuksia ja porvariston yksikerroksisia taloja.
1855 koettiin alueen historian pahin tulva: veden valtaan joutui 1500 taloa kaupungista ja sen ympäristöstä. Syntyi idea muuttaa Fehér-Körösin uomaa niin, ettei se virtaa enää kaupungin läpi. Kaupungin ulkonäköön tulva vaikutti suuresti: suurin osa rakennuksista on peräisin 1800-luvun lopulta ja 1900-luvun alusta.
Gyulan nähtävyyksiä
Kaupungin suurin nähtävyys on sen 1300‒1400-luvuilla punatiilistä rakennettu linna. Muurien sisällä on museo ja linnateatteri. Linnan puutarha on monien juhlien ja tapahtumien pitopaikkana hyvin suosittu, siellä järjestetään mm. erilaisia musiikkitapahtumia ja vuosittainen makkara- ja kinkkufestivaali.
Suurin osa kaupunkiin saapuvista vierailijoista on kylpylävieraita: Gyulan linnakylpylä tunnetaan myös Suomessa ja mm. Suomi-Unkari Seuran Helsingin yhdistys on järjestänyt sinne takavuosina matkoja. Kylpylä sijaitsee entisessä Almásy-suvun kartanolinnan luonnonpuistossa. Kylpylä on saanut viisi tähteä, ja se on Suuren tasangon moderneimpia. Terveyskylpylän vesi on rusehtavaa, ja sitä suositellaan mm. liikuntaelinten sairauksiin, onnettomuuksien jälkeiseen kuntoutumiseen sekä naisten vaivoihin.
Kaupungilla voi ottaa osaa mm. blues- tai jazz-konsertteihin ja erilaisiin festivaaleihin. Käynti Százéves-kahvilassa (”Satavuotias”), kaupungin vanhimmassa konditoriassa on aivan välttämätön. Kylpyläkaupungissa ei majoituksen löytäminen ole vaikeaa: sieltä löytyy hotelleja, täysihoitoloita sekä yksityismajoitusta.
Gastronomiaa
Gyula ei ole viinialuetta, sen erikoisuuksia ovat sen sijaan pálinka ja makkara. Alueen pálinka on saanut runsaasti kansainvälisiä palkintoja, ja tislaamo on valittu myös vuoden tislaamoksi. Paikallisen pálinkan valmistukseen käytetään luonnollisesti luumua, päärynää, kirsikkaa ja omenaa, mutta myös pihlajan (berkenye), kanukan (som) ja oratuomen (kökény) marjoja.
Alueella valmistettava makkara kantaa kaupungin nimeä: Gyulai kolbász. Aina kaksin kappalein myytävä Gyulan makkara on tunnettu myös maan rajojen ulkopuolella. Sen synty liittyy Balkanilta kaupungin läpi länteen kulkeneisiin karjakauppiaisiin, joiden oli matkan aikana teurastettava heikot eläimet pois. Tähän tarkoitukseen perustettiin teurastamoita, joista ensimmäinen avasi ovensa Gyulassa 1868. Makkaran kehittivät paikalliset mestarit, jotka ovat saaneet myös kansainvälistä tunnustusta. Gyulai kolbász on unkarilaissikojen lihasta ja silavasta valmistettu, sian ohutsuoleen tai tekosuoleen tehty, pyökillä savustettu ja kuivattu kestomakkara. Sen mausteina käytetään suolaa, makeaa ja tulista paprikajauhetta, valkosipulia, pippuria ja jauhettua kuminaa.
Juttu on ilmestynyt Suomi-Unkari-lehdessä 4-2017.