Kuluneen runsaan vuoden aikana Unkarissa on ollut useita kansainvälisenkin uutiskynnyksen ylittäneitä kiistoja, jotka useissa tapauksissa ovat poikineet isoja mielenosoituksia ja internet-kampanjoita. Muistissamme ovat vielä kymmenientuhansien osallistujien mielenosoitukset internet-veroa vastaan syksyltä 2014. Hallitus kuitenkin perui veroesityksen. Kauppojen sunnuntaiaukiolon kieltäminen oli kritiikin kohteena koko lyhyen kieltokauden ajan (15.3.2015–17.4.2016). Asia oli jo menossa kansanäänestykseen, kun Viktor Orbánin hallitus kumosi kiellon välttääkseen tappiollisen tuloksen.
Kuva Hajnalka Makra
Lähimuistissamme on myös 2.10.2016 pidetty kansanäänestys pakolaiskiintiöistä, jossa hallitus koki isosta kampanjasta huolimatta nöyryyttävän takaiskun. Kansanäänestys ei ollut lainvoimainen äänestysaktiivisuuden jäätyä vain 44 prosenttiin, lainvoimaisuuteen vaadittaisiin yli 50 prosentin äänestysvilkkaus. Syksyllä 2016 kiisteltiin myös median keskittymisestä, kun Népszabadság-lehti siirrettiin hallituksen lähipiirin omistukseen ja lakkautettiin (aiheesta kirjoitettiin Suomi-Unkari-lehdessä 4-2016).
Pienempi, mutta silti merkittävä kiista on syntynyt myös Budapest 2024 kesäolympialaishankkeen ympärille. Hanketta vastaan syntyi merkittäväksi kansanliikkeeksi kasvava Momentum, joka keräsi 266 151 nimeä kansanäänestystä vaativaan adressiin. Tästä johtuen Viktor Orbán veti tukensa pois hankkeelta helmikuussa 2017. Kadun varressa voi edelleen nähdä Budapest 2024 -seinämaalauksia.
Olympialaisten ohella keväällä on kiistelty hallituksen lakiesityksestä, joka mahdollisesti rajoittaisi vapaiden kansalaisjärjestöjen toimintaa maassa. Erityisesti kohteena ovat kansainväliset järjestöt ja niiden Unkarissa toimivat sisarjärjestöt. Tällaisia aktiivisia järjestöjä ovat mm. ihmisoikeuskysymyksiin keskittynyt Amnesty International, korruptiotutkintaan erikoistunut Transparency International sekä lukuisat muut. Ulkomaisessa mediassa ja myös EU:n piirissä on Orbánin hallinnon toimet nähty pyrkimyksenä rajoittaa vapaata kansalaisyhteiskuntaa. Samalla on hallituksen viimeaikaisissa toimissa nähty yhdenvertaisuutta toimiin Transparency International Venäjällä.
Kiistoille ja mielenosoituksille ei näytä tulevan loppua. Olin itsekin todistamassa sunnuntaina 7.4. Unkarin suurinta mielenosoitusta vuosikausiin: yli 70 000 kansalaista marssi Clark Ádám -aukiolta parlamentille vastustaakseen lakia, joka uhkaa Budapestissa toimivaa arvostettua englanninkielistä yksityistä Keski-Euroopan Yliopistoa (CEU – Central European University). Massiivinen kulkue ulottui katkeamattomana jonona Clark Ádám -aukiolta parlamentin eteen.
Kuva Hajnalka Makra
CEU on lahjoitusvaroin vuonna 1991 perustettu yksityinen englanninkielinen yliopisto. CEU:n rehtorina toimii viime aikoina paljon julkisuudessa esiintynyt kanadalainen tutkija ja entinen liberaalipoliitikko Michael Ignatieff. Yliopiston opettajakunta on kansainvälistä ja opiskelijoita on vajaa 1400. CEU toimii amerikkalaisella yliopistolisenssillä, mutta monista muista kansainvälisistä yliopistoista poiketen sillä ei ole toimintaa (eli kampusta) muualla kuin Budapestissa. Hallituksen lakiesitys onkin kirjoitettu rajaamaan juuri tällaista toimintaa ja siten hyökkäyksenä nimenomaan George Sorosin perustamaa yliopistoa vastaan. Politiikan asiantuntijat pitävät hyökkäystä CEU:ta kohtaan Orbánin poliittisena siirtona ja valmistautumisena ensi vuoden parlamenttivaaleihin. Kampanjaa varten tarvitaan ulkoinen vihollinen, ja tähän tarkoitukseen USA:ssa asuva juutalainen miljardööri sopii erittäin hyvin.
Kiistan vuoksi pääministeri Viktor Orbán oli EU-parlamentin kuultavana 26.4. Tilaisuudessa kritisoitiin voimakkaasti Unkarin pyrkimyksiä kansalaisyhteiskunnan rajoittamiseen, ja lopulta 17.5. Euroopan parlamentti päätti äänestyksen jälkeen seuraavaa: “Euroopan parlamentti toteaa päätöslauselmassaan, että Unkarin tämänhetkinen perusoikeustilanne antaa aihetta käynnistää virallisen menettelyn, jolla määritellään, onko olemassa selvä riski siitä, että jäsenmaa loukkaa EU-arvoja vakavasti. “
Käytännön toimenpiteissä vaaditaan, että Unkarin hallinnon on kumottava turvapaikanhakijoiden ja kansalaisjärjestöjen vastaiset lait ja saavutettava Yhdysvaltain viranomaisten kanssa yhteisymmärrys, jotta Central European University -yliopisto pystyy jatkamaan toimintaansa Budapestissa.
Lisäksi parlamentti edellyttää selvyyttä EU-tukien väärinkäytöksiin ja tiukkaa valvontaa siitä, miten Unkarin hallinto käyttää EU-tukia.
Kiista on saanut valtavasti kansainvälistä huomiota, ja #IStandForCeu -kampanja ja suuret mielenosoitukset on varmasti yllättäneet laajuudellaan myös maan hallituksen.
Lähiajat näyttävät, kuinka vaikeaksi liberaalin Euroopan ja illiberaalin Unkarin hallituksen kiista syvenee.
*
Taustatietoa löytyy mm. Freedomhousen vuosiraportista, jossa Unkarin arvosana on heikentynyt
https://freedomhouse.org/report/freedom-world/2016/hungary
Myös Heino Nyyssösen kirja ’Tasavallan loppu? Unkarin demokratian alamäki’ avaa erinomaisesti Unkarin tämän päivän demokratian haasteita.
*
George Soros
Kuvalähde Sorosin kotisivu
George Soros on elokuussa 87 vuotta täyttävä yhdysvaltalainen liikemies ja filantrooppi. Sorosilla on unkarilaiset juuret, mutta hän on asunut USA:ssa vuodesta 1956 lähtien. Hän on alkuperäiseltä unkarilaiselta syntymänimeltään Schwartz György. Hänen isänsä Tivadar vaihtoi nimen jo vuonna 1936 Schwartzista Sorosíin Unkarissa vallinneen juutalaisvastaisuuden vuoksi. Tivadar Soros oli lakimies ja kirjailija sekä esperanton taitaja. Sorosin perhe selviytyi Unkarin holokaustista ja julkaisipa Tivadar omaelämäkerrallisen romaaninkin vuonna 1965 perheen juutalaisvainon vuosista.
Tivadar Sorosin perhe emigroitui 1947 Unkarista Isoon-Britanniaan. George Soros suoritti filosofian maisterin tutkinnon London School of Economicsissa ja Sorosit muuttivat USA:han vuonna 1956. George Soros, työskenneltyään useiden finanssitalojen palveluksessa toistakymmentä vuotta, perusti oman sijoitusyhtiönsä vuonna 1970. Nykyään Soros on maailman rikkaimpien listalla sijalla 30. George Sorosilla on 5 lasta. Myös Sorosin veli, insinööri Peter Soros on tehnyt merkittävän uran liikemiehenä. Soros on ollut varsin ristiriitainen hahmo sekä sijoittajapiireissä että muussakin toiminnassaan.
Sorosin suurin yksittäinen hyväntekeväisyyshanke on Keski-Euroopan Yliopisto (CEU), jonka hän perusti 880 miljoonan dollarin lahjoitusvaroin Budapestiin vuonna 1991. Muu Sorosin harrastama hyväntekeväisyys on laajalti keskittynyt Open Society Foundationiin (https://www.opensocietyfoundations.org). Järjestö on merkittävä taloudellinen tukija monilla sektoreilla ja edesauttaa kolmannen sektorin kansalaisjärjestöjä ja organisaatioita demokratian edistämisessä. Järjestön missio on ”olla rakentamassa toimivia ja suvaitsevaisia demokratioita, joissa hallitukset toimivat vastuullisesti ja kansalaiset voivat osallistua yhteiskunnan toimintaan.” Soros perusti ensimmäisen Avoin yhteiskunta -instituutin juuri Unkariin jo ennen kylmää sotaa, ennen järjestelmän muutosta, vuonna 1984. Viime aikoina Sorosin toimintaa vastaan on laajalti hyökätty Venäjällä ja Venäjän mallin mukaan myös mm. Balkanilla.
Juttu on ilmestynyt Suomi-Unkari-lehdessä 2-2017.