Sata vuotta sitten, 4. kesäkuuta 1920, allekirjoitettiin Ranskassa ensimmäisen maailmansodan jälkeen ympärysvaltojen ja Unkarin välillä rauhansopimus. Unkari menetti tällöin 2/3 pinta-alastaan ja miltei saman verran asukkaistaan. Rajojen ulkopuolelle jäi 3 miljoonaa etnistä unkarilaista.
Unkaria tuntevat tietävät, kuinka Trianon pilkkoi vanhan historiallisen Unkarin ja määritteli sen nykyiset rajat. Rauhansopimus tuotti paljon ongelmia, revisioyrityksen ja myös nykyisen identiteettipolitiikan. Joillekin Trianonin sureminen jopa määrittelee unkarilaisuuden.
Tutkijana huomioni on kiinnittynyt metodologiseen nationalismiin eli vain Unkarin näkökulman korostamiseen. Versaillesin palatsin puistossa sijaitsevassa Trianonin linnassa tehty sopimus oli yksi viidestä rauhansopimuksesta ja yksi kolmesta nykyiset rajat määrittelevistä.
Saksa
Tunnetuin on Versaillesissa ensimmäisenä allekirjoitettu Saksan sopimus, koska Hitler lupasi repiä sen rikki. Kesäkuussa 1919 Saksa määriteltiin yksin sotasyylliseksi, ja sille asetettiin suuret sotakorvaukset.
Toisin kuin Unkarissa Saksan aluemenetykset ensimmäisessä maailmansodassa jäivät vähäisiksi eli noin 13 prosenttiin. Silti maa menetti esimerkiksi 75 % rautamalmin tuotannostaan. Rautamalmin saannilla oli merkitystä myös toisessa maailmansodassa. Nykyiset Saksan rajat ovat seurausta toisen maailmansodan sekä kylmän sodan päättymisestä.
Bulgaria
Pariisin Neuillyn kaupunginosan mukaan nimensä saanut Bulgarian rauhansopimus allekirjoitettiin marraskuussa. Bulgaria menetti alueita Kreikalle, Jugoslavialle ja Romanialle.
Bulgarian edistysmielinen talonpoikaishallitus pyrki pitämään kiinni sopimuksesta, mutta monet konservatiivit olivat toista mieltä. Vastustus juonsi ensimmäiseen Balkanin sotaan 1912–1913, jossa Bulgaria sai hetkeksi huomattavia aluelaajennuksia. Toisessa maailmansodassa Bulgaria miehittikin Makedoniaa jo neljättä kertaa.
Bulgarian ja Jugoslavian suhteet takkusivat myös kommunistivallan aikana. Esimerkiksi Milovan Djilas kirjoitti, kuinka bulgaarit pitävät oikeastaan kielellisesti lähellä olevaa Makedoniaa osana Bulgariaa.
Olen myös itse nähnyt Suur-Bulgarian ”kartan” vieraillessani Varnassa. EU:hun pyrkivällä Pohjois-Makedonialla on ollut kahnauksia myös Kreikan ja Albanian kanssa. Balkanilla rajat hiertävät.
Itävalta
Toisin kuin Unkarissa Itävallassa ei juuri muistella sodan syyskuun 1919 Saint-Germainin rauhansopimusta, vaikka se ruhjoi Itävallan osan kaksoismonarkiasta. Itävalta menetti huomattavia teollisuuskeskuksia muun muassa Böömissä. Lisäksi sopimus kielsi liittymisen Saksaan. Jo aiempi suursaksalainen linjaus olisi halunnut itävaltaiset mukaan, ja tämän Hitler sitten toteuttikin 1938.
Tärkeä näkyvä seuraus on Italian rajan siirtyminen Brennersolaan, mikä tarkoitti saksalaisvähemmistöisen Etelä-Tirolin syntyä. Vaikka aluetta on pidetty vähemmistöpolitiikan mallina, kesti tilanteen normalisoituminen kauan. Vielä syyskuussa 2018 Népszava raportoi itävaltalaisten aikeista myöntää kaksoiskansalaisuus rajantakaisille. Tästä italialaiset eivät halua kuullakaan.
Italia
Italia kuului epäilemättä sodan voittajiin ja onnistui kasvattamaan vaikutuspiiriään Välimerellä. Erityisen silmiinpistäviä ovat Italialle kaavaillut alueet Sèvresin rauhansopimuksessa, jossa sille olisi kuulunut lähes koko nykyinen Lounais-Turkki.
Turkki
Vuoden 1920 puolelle jäivät siis vielä sopimus Unkarin kanssa kesäkuussa ja Osmanivaltakunnan kanssa elokuussa. Jälkimmäisen pilkkomisen voi vähintäänkin sanoa vastaavan historiallisen Unkarin tilannetta.
Tätä kouluopetus ei tunne, vaan kertomus etenee pikemminkin niin, että Sèvresin sopimus johti sotaan ja nykyisen Turkin syntyyn Lausannessa 1923. Turkki onkin Saksan ohella toinen niistä maista, joiden nykyisiä rajoja ei ole määritelty Pariisin rauhankonferenssissa.
Jos Sèvresissä allekirjoitettu sopimus olisi toteutunut, esimerkiksi Länsi-Turkki olisi osa Kreikkaa ja idässä Armenia huomattavasti suurempi. Sopimus jäi kuitenkin ratifioimatta siksi, että osmanien parlamentti oli hajotettu.
Mustafa Kemalin johdolla turkkilaiset sotivat kreikkalaiset pois maasta, ja uudessa Lausannen rauhansopimuksessa vahvistettiin nykyiset rajat. Irak, Syyria ja Palestiina jäivät brittien ja ranskalaisten hallintaan. Armenialaisille se merkitsi rakkaan Ararat-vuoren jäämistä Turkin rajan taakse.
Unkari
Nyt Trianonin satavuotismuisto on lähellä. Kun vuosipäivän viettoa tarkastellaan laajemmin kommunistivallan luhistumisen jälkeen, liittyy siihen merkittäviä kannanottoja.
Jo vasta valittu pääministeri József Antall aiheutti kohua vuonna 1990 ilmoittamalla olevansa henkisesti 15 miljoonan unkarilaisen pääministeri. Tästä 15 miljoonasta on tullut myytti, olkoonkin, ettei naapurimaiden diasporassa asu viittä miljoonaa etnistä unkarilaista.
Unkarissa rauhansopimuksen allekirjoituspäivää 4.6. on vietetty kansallisen yhteenkuuluvaisuuden päivänä vuodesta 2010 alkaen. Romaniassa parlamentti julisti nyt toukokuun puolivälissä päivän kansalliseksi juhlapäiväksi.
Budapestin Kossuth-aukion läheisyyteen rakennettu Trianon-muistomerkki odottaa tätä kirjoitettaessa vuosijuhlallisuuksiaan. Suuria odotuksia ovat hillinneet naapurisuhteet ja ennen kaikkea koronapandemia.
Artikkeli on alun perin ilmestynyt ilmestynyt Suomi-Unkari-lehdessä 2-2020.