Nógrádin läänissä, Salgótarjánin lähellä, Salgóbányan vieressä, Medvesin ylätasangon korkealle kohoavalla kalliojyrkänteellä seisoo ylpeä Salgón linna (Salgó vára).
Salgón linna (termeszetjaro.hu / Péter Farkas, MTSZ)
Tulivuoren kartiolle rakennettu linna näkyy kauas, ja sen raunioille pääsee lyhyttä mutta jyrkkää reittiä pitkin. 625 metriä korkealta huipulta avautuu upea panoraama ympäröiville vuorille: Karancsille ja Cseres-vuoristolle, mutta näkyy sieltä myös Mátran, Bükkin, Börzsönyin ja Cserhátin vuorillekin. Linnavierailuun kannattaa yhdistää tutustuminen viereisen Kis-Salgón huippua hallitsevaan mielenkiintoisen tulivuorimuodostelmaan Boszorkánykőhön eli Noitakiveen, joka myös on upea näköalapaikka.
Tutkijoiden mukaan linnan muurin jäljellä olevat osat viittaavat siihen, että linna oli alun perin jaettu kolmeen osaan. Ylälinna sijaitsi korkean kallion huipulla. Pitkä keskilinna ympäröi ylälinnaa. Alemman linnan sijaintia osoittavat nykyään vain muutamat muurien jäänteet luoteispuolella.
Linna auringon laskiessa (termeszetjaro.hu / Péter Farkas, MTSZ)
Salgón linnan historia
Kacsicin klaanin jäsenet rakensivat useita linnoja Nógrádin lääniin tataarien hyökkäyksen (1241-1242) jälkeisinä vuosikymmeninä. Tämän suvun jäsen, baani Simon II tai hänen poikansa, ispaani Miklós Tarjáni rakensi Salgón linnan joskus ennen vuotta 1300. Vuodesta 1301 alkaen, Unkarin ensimmäisen kuninkaallisen suvun, Árpád-suvun sammumisen jälkeen seurasivat sisällissodat. Salgon linnanherra antautui aluetta hallinneelle herra Máté Csákille. Ispaani Miklós Tarjáni oli Máté Csákin hovimies. Aikanaan hän kuitenkin loikkasi uuden kuninkaan, Kaarle Robertin (Károly Róbert) puolelle, ja niin suku sai säilytettyä tilansa ja linnansa myös Máté Csákin kuoleman jälkeen.
Salgó on tyypillinen vuoristolinna, joka alun perin koostui asuintornista ja siihen liitetystä kapeasta sisäpihasta. Pieni linna rakennettiin kapealle kallioharjanteelle.
Basalttiurut Salgón linnassa (termeszetjaro.hu / Péter Farkas, MTSZ)
Useisiin perheisiin jakautunut klaani piti vuonna 1460 tapahtuneeseen hussilaisten saapumiseen asti yhteisesti hallussaan linnaa, jossa asuivat vain vartijat. Linnanherrat asuivat rauhan aikana kartanoissaan linnan alapuolella sijaitsevissa kylissä.
Vuonna 1450 tšekkiläiset valtasivat linnan ja pitivät sitä hallussaan 10 vuoden ajan, minkä jälkeen kuningas Matias Corvinus (Hunyadi Mátyás) valtasi sen takaisin. Sen jälkeen kuningas antoi linnan Szapolyain suvulle. Tänä aikana vuoristolinnat tulivat jälleen muotiin, ja niiden omistajat yrittivät tehdä niistä asumiskelpoisia sen ajan tarpeiden mukaan. Tuolloin entisen pihan alueelle rakennettiin kaksikerroksinen palatsi.
Salgótarján Kis-Salgón huippulta katsottuna (termeszetjaro.hu / Péter Farkas, MTSZ)
Mohácsin taistelun (1526) jälkeen Salgón linnasta, johon oli vaikea päästä ja jota siksi puolustettiin hyvin, tuli omistajilleen yhä arvokkaampi. Alempi linna rakennettiin spiraalimaisesti linnan alapuolella olevaa rinnettä pitkin, ja muuria vahvisti sen keskellä oleva hevosenkengän muotoinen torni. Tuolloin linna kuului Ráskayn suvulle, joka myöhemmin rakennutti alempaan linnaan suuren kaksikerroksisen renessanssipalatsin. Myös alalinnan portin viereen rakennettiin puurunkoinen talo, jonka pohjakerroksessa oli kivimuuri, ja siihen liitettiin sisäänpäin avautuva porttitorni.
Vuodesta 1544 linna kuului Ferenc Bebekille, ja vuonna 1548 sen osti Farkas Derencsényi. Tähän aikaan yhä kehittyneemmät tykit muodostivat vakavan uhan aiemmin saavuttamattomalle paikalle rakennetulle linnalle, joten sen haavoittuvimpaan kohtaan pystytettiin paksuseinäinen, viisikulmainen tykkitorni.
Rekonstruoitu kuva Salgón linnasta 1500 luvulta (Kuva)
Mutta sekään ei auttanut: vuonna 1554 turkkilaiset miehittivät sen.
Vuonna 1593, viisitoistavuotisen sodan aikana kristityt joukot valtasivat Salgon linnan takaisin turkkilaisilta Egerin linnanpäällikkö Bálint Prépostváryn sotaretkien aikana, mutta suurin osa linnasta tuhoutui piirityksen aikana.
Saapuva voitokas armeija tuhosi jäljellä olevat puolustukset, ja kaupunki tuhoutui yhä enemmän seuraavien vuosisatojen aikana. Turkkilaismiehityksen jälkeen linna päätyi kreivi Ottó Kristóf Volkran haltuun, ja 1700-luvun alussa sen valloitti paroni Ferenc Szluha.
Lopulta 1980-luvulla aloitetut arkeologiset kaivaukset ja entisöinti pelastivat Salgón linnan täydelliseltä tuhoutumiselta.
Artikkeli Hollókőn linnasta
Salgón linna (termeszetjaro.hu / Péter Farkas, MTSZ)
Boszorkánykő – Noitakivi
Laskeuduttaessa alas linnasta jatketaan levähdyspaikalta suoraan eteenpäin risteykseen, jossa kohdataan keltaisella ristillä viitoitettu tie, josta jatketaan matkaa kohti Noitakiveä. Lyhyen nousun jälkeen saavutaan 572 metriä korkean Kis-Salgón huipulla oleville tulivuorimuodostelmille. Vuori on paksusti jäähtyneen laavan peitossa, ja kansanperinteen mukaan noidat tanssivat litteällä kalliolla, mistä myös paikan nimi johtuu. Näkymä on joka tapauksessa upea, ja sieltä avautuu täysi panoraama ja täydellinen näkymä Salgón linnaan.
Boszorkánykő eli Noitakivi (termeszetjaro.hu / Péter Farkas, MTSZ)
Saapuminen
Koordinaatit
Parkkipaikka: 48°08’38.6”N 19°51’14.6”E tai 48.144059, 19.854065
Salgón linna: 48°08’41.1”N 19°50’49.1”E tai 48.144756, 19.846973
Noitakivi: 48°08’25.0”N 19°50’58.3”E tai 48.140280, 19.849520
Luontopolku alkaa Salgóbányán entisen Dornay-ravintolan raunioiden edessä olevalta parkkipaikalta.
Autolla
Nopein tie Budapestistä on M3-moottoritietä ja maantietä 21 Salgótarjániin, josta jatketaan Slovakiaa kohti. Somoskőújfalun kylässä käännytään oikealle kohti Somoskőtä ja Salgóbányaa. Somoskőn jälkeen Eresztvényin kohdalla käännytään jälleen oikealle Hotel Salgón suuntaan. Ohitetaan hotelli vasemmalta, tie päättyy Salgóbányassa entisen Dornayn majatalon raunioituneen rakennuksen edessä suurelle parkkipaikalle, josta luontopolku alkaa.
Linja-autolla
Budapestista suoralla linjalla Salgótarjánin linja-autoasemalle, josta eteenpäin Salgóbányaan paikallisbussilla 11B. Salgóbányássa poistutaan bussista päätepysäkillä, josta päästään parkkipaikalle 20 minuutissa asfalttitietä tai punaisella ja vihreällä merkittyjä luontopolkuja pitkin.
Junalla
Budapestin Keleti-rautatieasemalta suoraan Salgótarjániin, jonka linja-autoasemalta jatketaan eteenpäin Salgóbányaan paikallisbussilla 11B. Salgóbányássa poistutaan bussista päätepysäkillä, josta päästään parkkipaikalle 20 minuutissa asfalttitietä tai punaisella ja vihreällä merkittyjä luontopolkuja pitkin.
Reitti Salgón linnaan (termeszetjaro.hu / Péter Farkas, MTSZ)
Retki
Punaisella linnanrauniolla (punainen L-kirjain) merkitty turistipolku lähtee Salgóbányasta, 470 metrin korkeudessa merenpinnan yläpuolella sijaitsevan Dornayn raunioituneen majatalon parkkipaikan edestä, ja samaan paikkaan johtavat myös keltaisella ja punaisella ristillä merkityt polut. Linnalle johtava tie kulkee osittain Eresztvényin luontopolkua mukaillen. Matkan varrelta löytyy kauniisti kunnostettuja opasteita ja mielenkiintoisia infotauluja, mutta valitettavasti vain unkariksi.
Kauniissa metsässä kulkevan suuren oikealle kaartuvan mutkan jälkeen saavutaan pian tienhaaraan, jossa taukopaikka odottaa väsyneitä retkeilijöitä. Sieltä eteenpäin vain punainen linnanraunio -merkki johtaa ylös Salgón huipulle. Kuljetaan valtavien, majesteettisten pyökkien vierestä ja käännytään seuraavassa tienhaarassa oikealle kohti punaisen kolmion kylttiä. Jyrkän, kivikkoisen nousun jälkeen saavutaan linnalle.
Linnan raunioilla ei ole käymälöitä eikä vesipistettä, kuten ei myöskään suojaisia paikkoja: vain vanhaa tornia peittävä katto antaa suojaa sateelta. Myöskään jätteiden keräyspistettä ei ole, joten pois lähtiessä on roskat vietävä mukanaan.
Linnan portin edessä oleva kivinen osuus voi olla hankala lapsille ja vanhemmille ihmisille. Linnaan johtavalle polulle ei pääse lastenvaunuilla. Kukkulan huipulla puhaltaa usein tuuli. Sateisella ja myrskyisellä säällä vierailua ei suositella salamaniskun vaaran vuoksi.
Karancs-vuoristo Salgón linnasta katsottuna (termeszetjaro.hu / Péter Farkas, MTSZ)
Linnan lähellä olevia nähtävyyksiä ja luontopolkuja
Salgóbánya: Salgóbányan metsänhoitajan talo (Salgóbányai Erdészház), Geologian museo (Geocsodák Háza)
Somoskő: Somoskőn linna ja basalttiurut, Somoskő-retkeilykeskus (Somoskői kirándulóközpont), Riistapuisto (Vadaspark )
Eresztvény: leikkipuisto, lintupuisto, interaktiivinen luontopolku, metsäinen kuntoilupaikka
Salgótarján: Maanalainen kaivosmuseo (Földalatti Bányamúzeum ), Béla Dornyay museo (Dornyay Béla Múzeum), Baglyaskőn linnan luonnonsuojelukeskus (Baglyaskő-vár Természetvédelmi Látogatóközpont)
ja Medvesin ylätasanko (Medves-fennsík), Szilváskőn basalttipylväät (Szilváskői bazaltoszlopok), Karancs-vuori (Karancs-hegy) Kercseg-tasanko (Kercseg-lapos)
… ja paljon vaellusreittejä Karancs-Medves alueella.
| Ei pidä sekoittaa |
| Salgón linnaa (Salgó vára) ei pidä sekoittaa Salgólinnaan (Salgóvár), joka sijaitsee 730 metriä korkealla kalliohuipulla Börzsönyssä, puolentoista tunnin kävelymatkan päässä Perőcsényin kylästä. Salgólinnan koordinaatit: 47°57’36.0”N 18°52’44.7”E tai 47.960008, 18.879079 |
Kuvat
Péter Farkas, Salgón linna – Magyar Természetjáró Szövetség,
Boszorkánykő eli Noitakivi – Magyar Természetjáró Szövetség
Wikipedia
Természetjáró
Teksti: Lilla Timaffy-Touko
Mátra-vuoristo Salgón linnasta katsottuna (termeszetjaro.hu / Péter Farkas, MTSZ)
Salgón linna Noitakiveltä katsottuna (termeszetjaro.hu / Péter Farkas, MTSZ)